Hulppea savusauna, kokoustilat ja 12 vuokramökkiä työllistävät mukavasti – ainakin normaaliolosuhteissa

Vaikka nyt ollaan Lempäälässä, Vesilahden kirkonkylään ei moottoriveneellä hurauttaisi juuri viittä minuuttia kauempaa. Sen verran välissä on kuitenkin poukamaa, että Mikkolan savusauna ja savutorppa eivät keskustaan näy. Ja eipä tätä juttua tehtäessä huhtikuun alkupuolella veneilykään olisi onnistunut. Jäätä oli vielä jäljellä vuodenaikaan nähden yllättävän runsaasti. Huomattavasti jäiden lähtöä enemmän yrittäjät kuitenkin odottavat koronaepidemian päättymistä. Se on ollut toiminnalle todellista myrkkyä ja vaikuttanut negatiivisesti myös yrittäjän harjoittamaan mökkivuokraukseen.

Vierailukohteemme, Mikkolan Savusauna sekä sen naapurista löytyvä kokoustila eli Savutorppa eivät sijaitse Mikkolan varsinaisen maatilan pihapiirissä. Lempäälän suunnasta tultaessa Vanhaa rantatietä pitää ajella tilalta vielä pari kilometriä eteenpäin, kunnes saavutaan Pyhäjärven rantamaisemiin.

Tuplasti Mikkoloita

Pirkanmaan Yrittäjä -lehdellä on tällä juttukeikalla oppaita kaksin kappalein. Mikkolan maatilasta sekä oheistoiminnasta vetovastuussa nykyään olevan Risto Mikkolan lisäksi paikalla savusaunalla on hänen äitinsä Ritva Mikkola, tilan edellinen emäntä. Hän oli paikalla ikään kuin valmiiksi, sillä Ritvan ja hänen edesmenneen aviomiehensä Jaakon omakotitalo sijaitsee samalla tontilla. Se valmistui vähän ennen tilalla tehtyä sukupolvenvaihdosta, jonka myötä Risto vaimoineen ja lapsineen muutti varsinaiselle maatilalle. Paikka on suorastaan upea, ja kun maisema räntäkelissäkin on näin kutsuva, voi vain kuvitella, kuinka hieno se on suven kirkkaudessa. Ritva tosin suree sitä, että yhdelle ihmiselle talo on aivan liian iso. Hänen puolisonsa Jaakko menehtyi 2019.

Kaksi sukupolvea sitten Mikkolat vaihtoivat järveä

Mikkolat ovat viihtyneet näillä nurkilla jo tovin. Risto on kolmannen polven toimija. Ensimmäisenä Lempäälään päätyi isännäksi nykyisen isännän Riston isoisä Kauno Mikkola. Hän oli alun perin Aitolahdelta, mutta päätyi vaihtamaan Näsijärven Pyhäjärveksi, kun täältä sattui löytymään sopiva tila. Hän tuli siinä mielessä valmiiseen pöytään, että hän osti jo pidemmän aikaan toimineen maatilan. Sen myi hänelle Lauri Annala. Hän on samaa sukua, jonka myötä Tampereella on sittemmin nimetty kaupunginosa.

Tänä päivänä Mikkolan varsinainen maatalotoiminta on keskittynyt viljanviljelyyn, mutta aiemmin siellä ollut myös paljon eläimiä.

– Lypsylehmien lisäksi nuorta karjaa, emakoita, lihotussikoja sekä kanoja, Ritva kertoo. Viimeisenä luovuttiin kanoista, jotka nekin jäivät historiaan jo parikymmentä vuotta sitten.

NÄIN KOMEAN lasitetun terassin Risto tempaisi savusaunalle viime vuoden aikana.

Kuva: Mikkolan Savusauna

Kik-kokeilu jäi suutariksi

Ristolle maatilan jatkaminen oli aina varsin luonnollinen vaihtoehto. Hän kun oli tottunut tilan töihin jo pikkupojasta pitäen.

– Se on ollut minulle ihan selvä ajatus aina, hän kertoo. Isä Jaakolla oli usein rypsiäkin, mutta Risto on pitäytynyt pääsääntöisesti tunnetuimmissa viljalajikkeissa.

– Tänä vuonna meillä on pelloissa kevätvehnää ja ohraa, hän kertoo.

Viime vuonna Risto tosin teki kokeilun. Silloin pellossa kasvoi kolmen hehtaarin verran kikhernettä. Siemenet olivat israelilaisia, ja ne Risto sai osana tekemäänsä autokauppaa. Ihan nappiin se ei mennyt.

– Komeasti herneet sinänsä kasvoivat ja näyttivät hyvältä, mutta ongelmaksi tuli rikkaruoho. Kukaan ei oikein tiennyt, miten tätä olisi pitänyt ruiskuttaa, hän tuumaa. Tänä vuonna kikherneet jäävät kylvämättä.

Idea anoppilavierailulta

Mikkolat olivat mökkivuokrauksen suhteen liikkeellä varhain. Tätä lajiakin on takana jo 45 vuotta. Alku tosin oli vaatimattomampi. Ensimmäinen mökki valmistui Jaakon toimesta 1976. Se nousi pieneen niemeen vain satakunta metriä nykyisestä omakotitalosta, ja siellä se edelleen olla nököttää. Kyseinen mökki oli tarkoitettu perheen omaan käyttöön, mutta samana suvena pystytettiin kaksi muutakin mökkiä. Ja niistä molemmat siis rakennettiin vuokratoiminta silmälläpitäen.

– Jaakko sai ajatuksen mökkien vuokraukseen jo seurusteluaikanamme ollessamme vanhempieni mökillä Hämeenkyrössä. Hän oli siellä keksinyt, että sehän voisi olla hyvä bisnes, Ritva kertoo, joskin todeten, että vaimolleen hän kertoi ideastaan vasta myöhemmin.

Jaakon vainu mökkibisneksen suhteen osui oikeaan, sillä kysyntää mökeille riitti alusta saakka. Pääsääntöisesti niitä vuokrattiin viikoittain, mutta mökeistä toinen vuokrattiin pidemmäksi aikaa kahdelle helsinkiläisneidille, jotka kävivätkin sitten Pirkanmaalla useita vuosia ja myös kesäkauden ulkopuolella.

SAVUPIRTIKSI RISTITYSSÄ kokoustilassa mahtuu palaveeraamaan isompikin porukka. Ja kun kokous on lyöty pakettiin, ei savusaunalle ole matkaa kuin noin 20 askeleen verran rantaan päin.

Paljon on vasara paukkunut

Sittemmin mökkien määrä on moninkertaistunut. Yhteensä vuokrattavana Mikkoloilla on tällä hetkellä peräti 12 mökkiä. Ritva ja Risto ynnäilevät, että Jaakko on aikanaan itse valmistanut niistä ainakin seitsemän. Risto taas on ollut apumiehenä mukana hänkin jo vuosikaudet.

– Toki niiden ensimmäisten aikana olin vielä aika pieni poika, mutta myöhemmin olen ollut työmaalla myös hyödyksi, Risto hymyilee.

Viimeisin lomamökeistä on valmistunut 2011. Mökki-termi ei tosin ole siitäkään paras termi, sillä neljän makuuhuoneen hirsikiinteistö täyttää helposti huvilan tunnusmerkit. Ja itse asiassa myös jokainen vanhemmista mökeistä on ehostettu tähän päivään.

26 kiuasta hoidettavana

Sen verran paljon mökkejä – ja kiukaita – piisaa, että uusien rakentamista ei tällä hetkellä ole suunnitteilla.

– Ihan tarpeeksi näissä riittää puuhaa, kertoo Risto joka saapui tähänkin haastatteluun yhden mökin lattian uusinnasta.

Kun maa on Suomi ja puheenaiheena mökki tai huvila, selvä on, että sauna näyttelee tärkeää roolia. Risto laskeskelee, että hänellä on kaikkiaan vuokramökeissä 26 kiuasta. Aika monessa mökeistä kun on kaksikin saunaa, yksi sisällä ja toinen rannassa. Itse asiassa yksi kiuas sijaitsee jopa pihan toisessa lasitetussa huvimajassa.

– Se todettiin parhaaksi keinoksi pitää maja lämpimänä, Ritva hymyilee. Paljuja yrittäjältä löytyy 4 kappaletta, joista kolme on mobiileita.

– Omille mökeillämme näitä on mahdollista tilata, mutta en minä sen kauemmaksi ole niitä lähtenyt viemään, Risto selkeyttää.

Ympärivuotista vuokratoimintaa

Mikkoloiden mökeistä kaikki ovat ympärivuotisesti vuorattavana. Vuokramökkien kysyntä seuraa toki lomakausia, mutta ei täällä täysin kuollutta kautta eletä muulloinkaan. Siis ainakaan normaaliaikoja elellessä. Silloin asiakkaina tosin on harvoin lomailijoita.

– Korona on hiljentänyt tätä todella paljon, mutta normaalitilanteessa meillä majoittuu täällä ympäri vuoden työmiehiä, joilla on työmaita ympäri Pirkanmaata, Risto kertoo.

Työväen majoittumiseen tuli selvä pudotus jo viime keväänä, kun Uusimaa eristettiin. Tavalliseen tasoon ei ole työyöpyjien osalta päästy vieläkään. Kesällä mökit olivat sen sijaan kysyttyjä, mutta se ero moneen vuoteen oli, että nyt ulkomaiset turistit loistivat poissaolollaan. Tulevan kesän osalta varaustilanne näyttää hyvältä. Moni Mikkolan mökeissä lomaillut on tullut toisenkin kerran. Osa paljon useammankin.

– Yhdellä pariskunnalla on ollut sama mökki varattuna juhannusviikoksi jo kolmekymmentä vuotta, Ritva kertoo.

Kokous- ja saunatilavaraus on ollut olematonta

Jos mökkivuokrauspuolella toiminta on ollut tavallisia oloja vaisumpaa, vielä heikompaa se on ollut kokous- ja saunatilojen osalta. Ne kun ovat olleet totaalisessa alikäytössä läpi koko epidemian. Edes se taudittomampi viime kesä ei piristänyt niiden kysyntää. Tähän syy oli kesäloma. Asiakkaat kun tällä puolella ovat liki poikkeuksetta yrityksiä. Ja syksyllä orastavan kysynnän sitten torppasi se taudin toinen aalto. Siinä on jäänyt reilun vuoden aikana aika moni asiakas saapumatta.

Savutorpaksi nimetty tila on sen verran kookas, että sinne mahtuu kerralla helposti neljänkymmenen hengen kokousporukka. Ja kun sauna ja kokoustila on ollut normaalisti käytössä useampana päivänä viikossa, on tämä ollut myös taloudellisesti iso kolaus yrittäjille.

Savusauna on saanut valtakunnallista tunnustusta

Kaikki yritysryhmät eivät tosin edes tiloissa käy, vaan he tulevat suoraan saunomaan. Yrityksen tiloista löytyy kaksikin saunamahdollisuutta, joista isompi on savusauna. Mikään ikivanha perinnesauna se ei ole, vaan valmistumisvuosi ulottuu vuosituhannen vaihteen tienoille. Sauna oli entisen isännän Jaakon idea ja luomus.

– Sen muistan, että kaikki tahtoivat neuvoa Jaakkoa, joka taas ei kuunnellut kenenkään neuvoja, Ritva kertoo.

Hyvin tuntuu mies onnistuneen. Tästä kertonee jotain sekin, että Suomen saunaseura on valinnut aikanaan sen koko maan Vuoden Yrityssavusaunaksi. Siitä on edelleen kokoustilan seinällä komea messinkilaatta.

Puitteet kohdillaan

Savusaunan varsinainen hikoiluhuone on pidetty viime vuodet entisellään, mutta sen ympäristöä on entrattu urakalla. Viime vuonna Risto esimerkiksi uusi suihkutilat kokonaan, ja valmistuipa siinä sivussa myös vähintään parikymmentä ihmistä kerralla vetävä lasitettu terassi. Remonttiin koronan aiheuttama hiljaiselo tarjosi oivan tilaisuuden.

Savusaunan ympäristöstä löytyy vielä erikseen palju, avotulipaikka sekä grillikota. Elämyksen tarjoaa myös pihan toinen sauna, joka ei sekään ole ihan perinteistä mallia. Se on nimittäin korsusauna ja täten kokonaisuudessaan maanalainen. Sen sisäänkäynti muistuttaa Taru Sormusten Herrasta -elokuvan hobittiasuntoja, joskin normaalikoossa.

TILAN TOINEN hikihuone on mallia korsusauna. Etenkin isommat ryhmät varaavat saunoista monesti kummankin. Riston työpäivä jatkuu yhden mökin lattian uusimisen parissa. Sen lisäksi tälle viikolle on vielä tiedossa ainakin yksi kiukaan vaihto. Sekin on tuttua puuhaa. Risto laskeskelee, että kaikkiaan hänellä on mökeissä huollettavana 26 kiuasta. – Se tarkoittaa, että pelkästään kun kiviä lähtee uusimaan, niin melkein kuormurilla pitää toimia, hän hymyilee.

Kiitosta monella kielellä

Molemmat saunat on tehty juuri yrityksiä silmälläpitäen. Toki välillä niitä ovat varanneet myös kaveriporukat tai esimerkiksi polttariryhmät, mutta pääsääntöisesti niitä varataan yrityksille. Ja perinteisesti vielä vähän suuremman kokoluokan firmoille. Kuten vieraskirjasta saattaa lukea, aika moni kertoo savusaunakokemuksen olleen enemmän kuin kohdillaan. Vuolasta kiitosta on tallentunut sivuille useammallakin kielellä, sillä varsin monesti yritykset ovat tuoneet paikalle ulkomaisia vieraitaan joka puolelta maailmaa.

– Aika monta valokuvaa tästä rannasta on vuosien saatossa otettu, Ritva kertoo. Hänen mukaansa ulkomaalaisten saapujien ensi teko onkin melkein poikkeuksetta rannan ikuistaminen omaan puhelimeen. Ulkomaisiin vierailijoihin suurimman vaikutuksen on muutenkin tehnyt juuri luonto. Sitä varten on tehty mukava kaikkien tallusteltavissa oleva luontopolku, joka varsin usean porukan kanssa sitten päätetään nokipannuhetkeen. Luontopolun läheisyydestä löytyy myös laavu sekä iso kota.

MIKKOLAN KOMEALLA paikalla sijaitseva savusauna on saanut myös virallisempaa kiitosta. Kuva: Mikkolan Savusauna

Muonittaja hakusessa

Luonnollisesti vieraileville ryhmille on tarjolla myös muonitusta. Ritva on tähän saakka valmistanut kaikki vieraille valmistettavat tarjonnat, mutta Risto ja hänen vaimonsa Johanna ovat tätä viime aikoina toppuutelleetkin.

Vaikka Ritva vähätteleekin puheissaan kestitsemiseen tarvittavaa työmäärää, selvää on, että useamman kymmenen hengen ruokailu ei synny aivan kädenkäänteessä. Keskusteluja on käyty muutaman tutun pitopalveluyrittäjän kanssa, mutta varsinaista hovitoimittajaa ei ole vielä valittu.

Nyt onnistuu myös yöpyminen

Yritysten osalta tilanne näyttää edelleen varsin synkältä. Jonkin verran kyselyitä on tullut, mutta kuten muuallakin, aika monet jo sovitut päivät on sitten jouduttu perumaan tartuntatilanteen kehittymisen mukaan. Suuri osa yritysryhmistä on sekä saapunut että poistunut samana päivänä, mutta joskus ryhmät ovat halunneet myös yöpyä. Siinä ongelmana yleensä on ollut se, että mökit ovat vuokrattu täpötäyteen jo ennakkoon. Nyt tilanne on kuitenkin siinä suhteessa ”parempi”.

– Ei kun tervetuloa! Mikkolat lausahtavat.

Teksti: Ville Kulmala

Kuvat: Ville Kulmala ja Mikkolan Savusauna

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 11.5.2021