Jarno Savolainen ja Petteri Lehto, RS Huolto
19.11.2021 klo 07:30
Uutinen

Huoltofirma kasvoi reilussa kymmenessä vuodessa liian isoksi nykyiselle tontilleen – Ensi vuoden joulukuussa toimitaan jo naapurikunnassa

Päivämäärä 10. lokakuuta vuonna 2008 on jäänyt suomalaiseen historiaan. Silloin presidentti Martti Ahtisaaresta tuli viimeisin suomalainen Nobel-palkittu. Jarno Savolaisen ja Petteri Lehdon omaan muistiin kyseinen päivä on kuitenkin jäänyt erityisesti siitä syystä, että silloin kirjattiin kaupparekisteriin heidän yhteinen yrityksensä RS Huolto.

Autonhuoltoyritys oli yrittäjien ensimmäinen voimanponnistus yrittäjinä, mutta autojen parissa he olivat puuhanneet jo hyvän tovin. Sitä kautta he toisensakin tunsivat, sillä he olivat samaan aikaan hommissa Auto Kivitilalla.

Yrittäjävetoisuudesta luopuminen lisäsi menohaluja

Ilman kyseisestä yrityksestä tehtyä yrityskauppaa olisi oma yrittäjyys saattanut jäädä tyystin testaamatta. Yrittäjävetoinen Auto Kivitila kun oli työpaikkana molempien mieleen.

– Jos olisimme voineet jatkaa yrittäjävetoisessa firmassa, olisimme ehkä molemmat edelleenkin siellä töissä, yrittäjät ounastelevat.

Moni asia kuitenkin muuttui, kun yritys myytiin isommalle omistajalle eli SOK:lle. Kaksikon näkemys on, että se kangisti organisaatiota pahemman kerran. Oman tekemisen kannalta sekin oli surkeaa, että käytännössä omistajanvaihdoksen myötä siirryttiin pääkaupunkivetoiseen komentoon, jonka myötä toimipisteen oma päätäntävalta kutistui aivan olemattomiin.

– Tästä hyvä esimerkki oli, että paikalliset alennukset loppuivat kuin seinään, ja siitä taas etenkin yritysasiakkaat antoivat tiukkaa palautetta, hän kertoo.

Halua nostaa kytkintä ei vähentänyt myöskään se, että uusi omistaja oli heti kättelyssä aloittanut muutokset yt-neuvotteluilla, jotka nyt tietysti eivät ainakaan lisänneet sitä entisten työntekijöiden motivaatiota tai sitoutuneisuusastetta.

RS Huolto kaksi työntekijää
NIIN VAAN on alkuun valtavalta tuntunut huoltohalli käynyt pieneksi yrityksen tarpeisiin. Kuvassa yrityksen neljästäkymmenestä työntekijästä ovat etualalla Markku Viitala sekä taustalla Veeti Nikka. Väkimäärän lisäksi myös merkkikorjaamon edustamien merkkien osuus on kasvanut yhdestä kolmeen. Siinä missä ensi alkuun lähdettiin Fordilla, on sittemmin rinnalle noussee myös Skodan ja Subarun logot.

Notkeus kunniaan

Jokainen muutos on tunnetusti aina myös mahdollisuus, ja näinpä kaksikko Lehto&Savolainenkin uutta tilannetta tulkitsi. He muistelevat, että ensimmäistä kertaa ajatus omasta yrityksestä käväisi puheissa vuonna 2007. Silloin se kuitenkin jäi.

– Meidän yritysideamme tuli ajankohtaiseksi, kun tämän kaltaiselle notkeammalle toiminnalle oli tilaa. Ja yhdessä kun asiaa puuhasimme, havaitsimme, että meillä olisi kaikki mahdollisuus pistää kampoihin niin hinnoittelussa, asiakaslähtöisyydessä kuin palvelun helppoudessakin, Jarno kertoo.

Uudemman kerran asia otettiin kahden kesken puheisiin kesäkuussa 2008. Silloin ei aikailtu, vaan aika nopeasti alettiinkin jo kääriä hihoja.

– Kyllä se melko rivakasti eteni, sillä ovet avasimme jo tammikuussa 2009.

Tästä yrittäjiä miellyttävästä ”sponsoroinnista” on sittemmin luovuttu

Toki monen asian piti vielä silloin syksylläkin onnistua niin toimitilojen kuin rahoituksenkin suhteen. Autohuoltamoa pystyttäminen kun vaatii pakostakin melko järeitä investointeja. Se edesauttoi tuohon maailmanaikaan huoltoliikkeen perustamista, että vielä kymmenen vuotta sitten öljy-yhtiöt monesti edesauttoivat huolto- ja korjausliikkeitä omissa isommissa laiteinvestoinneissa. Niinpä myös autonosturihankintoja RS Huollon tiloihin edesauttoi solmittu yhteistyö jo edellisestä työpaikasta tutun öljy-yhtiön kanssa.

– Näistä kalustohankintojen rahoituksista öljy-yhtiöt ovat sittemmin luopuneet, mutta reilu kymmenen vuotta sitten se oli edelleen hyvin tavallista ja tietysti meille siinä vaiheessa erittäin tervetullut ratkaisu, Petteri kertoo.

Täpärälle veti finanssikriisin kanssa

Myös pankissa kaksikon laskelmille näytettiin vihreää valoa, ja ajoituskin oli ihan mukiinmenevä, joskin nippa nappa. Maailmantalous oli nimittäin juuri noihin aikoihin ajautunut yhteen globaalin taloushistorian tuoreimmista alamäistä. Finanssikriisi oli vähällä taklata myös tamperelaisduon suunnitelmia.

– Itse asiassa Finnverassakin meidän takauksestamme tuumattiin, että jos nyt olisitte hakemuksen laittaneet, ei sitä olisi enää voitu myöntää.

Petterin mukaan myös tilojen kanssa kaikki soljui hienosti, sillä sopivat ja siis nykyiset toimitilat Sarankulmasta löytyivät aika nopeasti.

– Ainut, mikä näiden kanssa kylmäsi, oli kokoluokka. Hallissa kun oli 1374 neliötä. Se oli valtavasti, koska meillä oli alkuvaiheessa mekaanikkoja kolme, Petteri myöntää. Kasvuun kuitenkin päätettiin luottaa.

Uusi aluevaltaus

 RS Huolto oli molemmille miehistä ensimmäinen yritys. Aivan uppo-outo maailma ei kuitenkaan ollut. Jarno oli päässyt tutustumaa yrittäjyyteen hänen vanhempiensa yritystoiminnan ansiosta, ja Petteri oli jopa käynyt aikanaan Kauhavan Yrittäjäopiston.

– Minulla oli nuorempana mielessä yrittäminen, mutta sitten tieni veikin toisaalle. Ja vaikka koulutuksesta oli jo aikaa, uskon että siitä tässäkin apua oli, hän kertoo.

Eniten miehet uskovat kuitenkin ammentaneensa yrittämisestä edellisen työpaikkansa yrittäjiltä, Riitta ja Elias Kivitilalta.

– Mahdollisimman paljon me siitä heidän toiminnastaan täälläkin koetimme luoda uudestaan, Petteri myöntää.

Avajaiset jännittivät

RS Huolto ovensa tammikuun 7. päivä vuonna 2009, ja ilmassa oli jännitystä. Täysin uuden liikkeen kun oli ensin löydettävä jostakin asiakaskuntansa. Mutta niin vaan saapui se ensimmäinen asiakas, pian toinen ja sitten enenevässä määrin.

– Se alku jälkikäteen ajatellen meni melko nappiin. Varsinaista hiljaiseloa emme joutuneet edes siinä ihan alussa viettämään, Petteri iloitsee.

Yrityksessä oli arasteltu niitä neliötä, mutta niin vain alkoi tila täyttyä. Kasvu oli todella nopeaa. Kolmen mekaanikon kokoonpano oli jo vuotta myöhemmin kasvanut noin kymmeneen, ja vuotta myöhemmin jo lähemmäs kahtakymmentä. Parhaan kuvan tästä saa tämänkin jutun yhteydessä olevista ryhmäkuvista, jotka valokuvaaja on käynyt nappaamassa parin vuoden välein. Niistä isommat versiot löytyvät huoltofirman asiakastilasta. Kuvaaja on vuosi vuodelta joutunut ottamaan mukaansa laajakulmaisemman linssin. Tänä päivänä riveissä onkin jo 40 ihmistä.

RS huolto panoramakuva
OMAT MUUTOSTARPEENSA koko alalle tuo myös autojen sähköistyminen, joka vaikuttaa myös autohuoltoihin. Niissähän huoltojen osuus on pienempi, kun esimerkiksi öljynvaihtoja ei tarvita, Petteri huomauttaa. Toisaalta kuten joka ikinen auton joskus omistanut varmasti allekirjoittaa, tuskinpa huoltovapaata autoa jatkossakaan tullaan kehittämään. Eiköhän sitä autohuolloille ole tarvetta jatkossakin.

Oppilaita meille, opettajia tilalle

Kasvufirmalle rekrytoinneissa onnistumiset ovat luonnollisesti olleet hyvin tärkeitä, ja sen yrittäjäkaksikko myöntää, että työntekijöiden saatavuus on hankaloitunut vuosi vuodelta. Etenkin hyviä mekaanikkoja on vaikea löytää. Ensimetreillä se auttoi, että entisistä työkavereita moni otti itse yhteyttä ja kysyi työpaikkaa.

– Meillä oli siinä mielessä hyvä onni, että saimme sieltä jo entuudestaan erinomaisiksi tekijöiksi tietämiemme kavereita hommiin meille, Jarno kertoo.

Tekijöiden löytämisessä yrittäjät antavat tunnustusta myös oppilaitosten kanssa tehtävälle yhteistyölle.

– Uusien tekijöiden löytämisen suhteen on se paras kanava. Meille työssä oppiin saapuvista osa otetaan sitten kesätöihin ja sieltä sitten vakinaisesti töihin. Tämä tarjoaa uusille tekijöille hyvän tavan näyttää paitsi omaa osaamistaan myös ensisijaisesti asennetta, Jarno kertoo.

Petteri huomauttaa, että Tredun kanssa yhteistyö on oikeastaan kulkenut myös toiseen suuntaan.

– Olemme saaneet sieltä jo useampia asentajia, mutta toisaalta meiltäkin on lähtenyt kaksi kokeneempaa kaveria sinne opetushommiin, hän hymyilee.

Skoda kakkoseksi

Osaltaan mekaanikkojen tarvetta on kasvattanut myös se, että merkkihuoltoon on tullut sen alkuperäisen Fordin lisäksi myös muita autonvalmistajia kaksin kappalein. Näistä volyymin kannalta merkittävämpi on yhteistyö Skodan kanssa. Se tuli remmiin jo melko nopeasti, eli toukokuussa 2010. Yrittäjät myöntävät, että se oli iso askel.

– Ford oli meille tuttu jo entisestä työpaikasta, joten siinä mielessä tämä Skoda merkitsi hyppyä aivan uuteen maailmaan, Jarno taustoittaa.

Skoda ei ollut ainoa merkki, jota yritykset katselivat. Pääasia oli, että tyhjään halliin löydettiin lisää työtä, kunhan kaikki oli saatu ensin hyvään vauhtiin.

– Tutkimme eri merkkien myyntimääriä sekä tietysti paikallista kilpailutilannetta. Se auttoi päätöstä, että Skodien myynti oli koko Suomessa kehittynyt hyvään suuntaan, Jarno taustoittaa. Skodasta on sittemmin kasvanut yritykselle merkittävä tukijalka.

RS Huolto henkilökunta
SEINÄLLÄ KOMEILEVAT tiimikuvat vuosien varrelta kertovat oivallisesti yrityksen kasvusta. Eikä niissä edes päästä ihan alkuvaiheisiin, sillä ensimmäisessäkin on jo miltei 20 työntekijää. Aivan alkuun, vuonna 2009 päämäärä oli viisi, mutta siitä ei ole valokuvaa todisteena.
Kuvat: RS Huolto

Subaruun päädyttiin yrityskaupan myötä

Tänä päivänä Skoda ja Ford ovat yritykselle kutakuinkin yhtä tärkeitä. Tshekkiauton kansansuosio on sekin vain lisääntynyt. Yrittäjien mukaan Suomessa on tänä päivänä liikenteessä jopa kymmenkertainen määrä merkin autoja, verrattuna vuosituhannen vaihteeseen.

– Suomessa merkki osuu varsin hyvin tähän vastinetta rahalle -ajatteluun. Skoda on hyvä ja rehellinen tuote, Jarno kehuu.

Merkeistä tuorein ja huomattavasti volyymiltaan pienempi on Subaru. Sen logo nostettiin autoliikkeen seinustalle vuonna 2017. Tällä kertaa aloite tuli ulkopuolelta, eli käytännössä autoliikeyhteistyön kautta, kun yrittäjille tarjoutui mahdollisuus ostaa Subaruun liittyvä huoltoliiketoiminta. Tällä kertaa aihe aiheutti vähemmän omia koulutustarpeita, sillä liiketoimintakaupan mukana tuli myös osaajia.

– Jos Skodia on liikenteessä täällä kaupunkiseudulla 9000, niin Subaruja on noin 700, Petteri kertoo. Toisaalta Subaru-kuskit ovat erittäin merkkiuskollisia, ja autot ovat pitkään ajoissa.

Toisen tontin puolella

Henkilöautojen lisäksi RS Huollon tiloissa kuntoon pistetään myös hyötyajoneuvot, kuten pakettiautot, joissa Ford onkin nykyään koko maan markkinajohtaja. Yrittäjillä on hyötyajoneuvoja varten viiden miehen ja viiden järeämmän nosturipaikan toimitilat. Niitä tosin ei ole enää saatu mahtumaan samaan toimitilaan muun toiminnan kanssa, vaan niitä varten on tarvinnut hankkia erikseen tilat naapuritontin puolelta. Edeltävästä lauseesta päästäänkin hienosti siihen, että nykyisen toimitilan osalta lähtölaskenta on jo käynnistynyt. Muutto muualle on edessä ensi vuonna.

– Jos meillä eivät seinät olisi tulleet vastaan, olisimme jo palkanneet meille lisämekaanikon tai kaksi, Petteri kertoo.

RS huolto odotustila
ASIAKKAAT VOIVAT odotella omien huoltojensa valmistumista halutessaan tässä tilassa.

Sitten alkoi etsintä

Yrittäjät kertovat mieltyneensä Sarankulman alueeseen, joten potentiaalisten tilojen etsintä aloitettiin lähialueilta. Kuntarajoja ei missään vaiheessa kumarreltu, vaan kiinnostavia tiloja käytiin katsomassa aina Nokiaa myöten. Pisimmän korren tonttitarjonnassa veti naapurikunta Pirkkala.

– Meidän tonttimme on puolivälissä Jasperintietä, Jarno kertoo.

Toinen muuttoa puoltanut ajatus tilanpuuteen lisäksi oli se, että yrittäjät halusivat vuokratilojen sijaan omiin tiloihin. Pirkkalasta houkuttelevan teki sijainnin lisäksi se, että tonttikoot olivat siellä yrityksen tarpeisiin riittävän suurat.

– Meillä jo pelkästään parkkitila vie aika alan. Meillä on tässä pihassa noin 80 paikkaa, ja uuteen niitä on tulossa noin 120, Jarno selkeyttää ja kertoo, että nyt löydetty tontti oli noin 1,6 hehtaarin kokoinen.

– Kun kartoitimme tonttia, olivat vaihtoehdot tässä kokoluokassa jo melko vähässä. Suurin osa oli hehtaarin tontteja, Petteri selkeyttää.

Pirkkalan kunta saa kiitosta tavastaan käsitellä yrittäjiä.

– Yhteydenotto ei jäänyt yhteen kertaan, vaan sieltä pidettiin aktiivisesti yhteyttä meidän suuntaamme, miehet kehuvat.

Kaikkiaan huoltoliikkeelle on tulossa Pirkkalaan reilut 2000 kerrosneliötä, joka on reippaasti enemmän kuin nykyisissä tiloissa.

– Yhteensä meillä on näillä kahdella naapuritontilla nyt noin 1600 neliötä, mutta siinä on myös aika paljon hukkaneliöitä, Petteri ynnäilee.

Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa ensi keväänä, ja tositoimiin uusissa tiloissa pitäisi sitten päästä joulukuussa 2022.

Ville Kulmala
Ville Kulmala