In-house-yhtiön vaihtoehtona on julkinen oma tuotanto

Sote-uudistus astui voimaan vuoden vaihteessa, jolloin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta siirtyi kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Mittava uudistus tulee lähitulevaisuudessa aiheuttamaan muutoksia yritysten ja julkisen sektorin palvelun tuottajien sekä tavarantoimittajien välisiin sopimuksiin. In-house-yhtiöiden asema hyvinvointialueiden palvelutuottajina puhututtaa eritysesti sen kannalta, miten se vaikuttaa pk-yritysten mahdollisuuksiin pärjätä kilpailutuksissa.   

Sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden perustamisen myötä monet sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset ovat olleet huolissaan siitä, että palvelutuotanto siirtyisi tulevaisuudessa yhä enemmän yksityiseltä puolelta julkiselle puolelle.

– Palvelutuotanto sinänsä säilyy ainakin aluksi hyvinkin samanlaisena. Meillä Pirkanmaalla hyvinvointialueen budjetista lähes puolet on ulkoisia hankintoja. Hyvinvointialue ei pysty niitä yksin tuottamaan, vaan kyllä se tehdään yhteistyössä yrittäjien kanssa. Meillä on myös hyvinvointialueen strategiassa monituottajuusajattelu vahvasti mukana. Tehdään itse, yhteistyökumppaneiden kanssa ja ostetaan markkinoilta. Se ei muutu miksikään, vakuuttaa Pirkanmaan hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Alasentie. 

Jukka Alasentie on toiminut Pirkanmaan hyvinvointialueen muutosjohtajana sen perustamisesta, eli heinäkuusta 2022 lähtien. Ennen muutosjohtajan tehtävään astumista hän toimi Pirkanmaan liitossa aluekehitysjohtajana. Syksyllä 2022 Pirkanmaan hyvinvointialueelle on valittu mukaan virkajohtoa jakamaan vastuuta alueen kehittämisestä ja uudistuksista. Jukka Alasentie muistuttaa, että muutostyö on vasta alussa. 

– Minun hommani on ollut tuoda rakenteiden uudistaminen tähän pisteeseen. Varmistaa, että Pirkanmaalla on hyvä vaihe aloittaa uudistaminen ja että kaikki tarvittavat asiat on tehty, hän toteaa.

In-house-yhtiöt ovat askel kohti markkinoita?

Sote-uudistuksen yhteydessä keskusteluun on noussut vahvasti in-house-yhtiöiden rooli julkisen sektorin palvelujen tuottajina. Todellisuudessa julkisten palvelujen yhtiöittämisen kautta syntyneet in-house -yhtiöt eivät ole tuore ilmiö, vaan niitä on alettu muodostaa Pirkanmaalla jo yli 15 vuotta sitten. Monesti in-house -yhtiöt on nähty uhkana monituottajamallille ja yksityisen sektorin palveluntuotannolle. Jukka Alasentie on kuitenkin asiasta eri mieltä.

– Olen nähnyt sen niin päin, että in-house-yhtiöt ovat askel kohti markkinoita, eikä askel pois markkinoilta. Se, että me tehdään jotain asioita yhtiöpohjaisesti mahdollistaa kilpailuttamisen paremmin kuin se, että se olisi omaa tuotantoa. In-house-yhtiön vaihtoehto ei ole kilpailu, vaan se on oma tuotanto, hän summaa.

In-house-yhtiöt perustelevat asemaansa kilpailutusosaamisella. Kilpailutusten kautta voidaan saavuttaa hintaetua ja siten tehostaa palvelutuotantoa. Jukka Alasentie kokee, että in-house-yhtiöiden avulla tuotettujen julkisten palvelujen todellisia kustannuksia on helpompaa arvioida verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki palvelut toteutettaisiin omana tuotantona. Tämä voisi avata myöhemmin mahdollisuuksia palvelujen kilpailutukselle.

– Kun palvelu tuotetaan in-house -yhtiössä, meillä on hinta tiedossa. Me tiedämme, mitä me saamme ja mitä se maksaa meille, in-house-yhtiön muodostaman rajapinnan myötä. Sen jälkeen, kun me tiedämme palvelun hinnan, se on helpompi kilpailuttaa ja saada muilta toimijoilta hinta vastaavalle palvelulle, Alasentie kertoo. 

Tulevaisuudessa sote-alalla tullaan näkemään suuri määrä kilpailutuksia. Tällä hetkellä kuitenkin voimassa olevat sopimukset in-house-yhtiöiden kanssa tulevat jatkumaan muutamien vuosien ajan. 

– Tämä on tällainen siirtymävaihe ja meidän on varmistettava, että mennään sen yli turvallisesti. Nyt ei voida kaikkea myllätä, kun tämä sote-uudistus on niin iso mylläys joka tapauksessa. Se on riskien hallintaa, mitä on ollut tässä melko paljon, Alasentie kertoo. 

Yritysyhteistyön kehittäminen on hyvinvointialueen tahtotila

Pirkanmaan hyvinvointialueella toimii strateginen hankintayksikkö, joka vastaa hankintojen periaatteiden määrittämisestä sekä markkinavuoropuhelujen järjestämisestä. Yksikön tarkoituksena on vastata hankinnoista strategisella tasolla, kun taas palvelujen hankintaa on tällä hetkellä hajautettu palvelujen tuotantoon.

– Nyt kun on tehty joitain asioita 23 kertaan, niin jatkossa se tehdään vain kertaalleen. Kyllä sieltä väistämättä syntyy säästöjä ja tehokkuutta. Yrittäjän kannalta yhteistyö helpottuu, kun on yksi taho, jonka kanssa asioida, Jukka Alasentie toteaa.

Pirkanmaan hyvinvointialue työllistää noin 19 tuhatta henkilöä ja sen vuosibudjetti on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Tämän ansiosta hyvinvointialueen toiminnan vaikutukset ulottuvat huomattavasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja pidemmälle.

– Me olemme nähneet, että hyvinvointialue on kokoaan isompi toimija. Hyvinvointialueen strategian tasolla on mainittu, että olemme kiinnostuneita maakunnan elinvoimaisuudesta ja haluamme olla mukana vaikuttamassa siihen, Alasentie kertoo.

Yhteistyötä yritysten ja hyvinvointialueen välillä on edistetty markkinavuoropuhelujen avulla. Niiden tarkoituksena on rakentaa keskinäistä ymmärrystä eri osapuolten välillä. Yhtenä tavoitteena on välittää markkinoilta tietoa hyvinvointialueelle siitä, mihin markkina on menossa ja millaisia mahdollisuuksia yritykset tarjoavat hyvinvointialueille ratkaista asioita. Yhtä tärkeänä tavoitteena on myös, että markkinavuoropuhelujen ansiosta yritykset ymmärtäisivät paremmin, millä reunaehdoilla hyvinvointialueet joutuvat toimimaan.

– Missään muualla ei ole sellaista vuoropuhelua ollut tämän valmistelun aikana yrityselämän tai järjestöjen kanssa kuin täällä Pirkanmaalla. Meillä tahtotila on ollut koko ajan sellainen, että koitetaan ratkaista asioita yhdessä, eikä niin että ollaan eri puolilla pöytää ja väitellään, Alasentie kehuu. 

Pk-yrittäjiä kannustetaan yrittäjien välisen yhteistyön lisäämiseen

Jukka Alasentie vakuuttaa, että pk-yritykset voivat pysyä mukana kilpailutuksissa uudistusten jälkeenkin.

– Toki joitakin asioita, kuten tavarahankintoja tehdään isompina kokonaisuuksina, niin silloin saattaa olla, että pk-yrittäjät voisivat joutua miettimään sitä, miten me yhdessä pystyttäisiin toimimaan, hän toteaa. 

Julkisten palvelujen hankinnassa paikallisuus ei lain mukaan voi olla hankintaperuste. Jukka Alasentie kannustaa pk-yrityksiä miettimään strategiaansa ja hakemaan kilpailuetua yhteistyön kautta sekä pk-yritysten joustavuutta ja ketteryyttä korostamalla.

– Kyllähän isot yhtiöt ovat aikamoisia dinosauruksia, siellä ei mitään tapahdu nopeasti. Usein puhutaan ainoastaan tuotteista, palveluista, laadusta ja hinnasta, mutta löytyisikö siihen sellaisia uusia elementtejä, joilla korostaa pk-yritysten kilpailuasioita?

Pk-yritysten voi olla tulevaisuudessa kannattavaa osallistua hyvinvointialueen kilpailutuksiin yhteistyössä toisten yritysten kanssa, jotta ne voivat vastata hyvinvointialueen laajoihin hankintatarpeisiin. Jukka Alasentie kannustaa yrittäjiä aloittamaan markkinavuoropuhelutyyppisen keskustelun hyvinvointialueen hankintayksikön kanssa mahdollisimman pian.

– Keskustelun kautta yritykset voisivat selvittää, millä perusteella hankinnat tehdään, mitä hyvinvointialue haluaa näiltä palveluilta ja voisiko yritys jotenkin kehittää niitä. Jos yrityksillä on uusia teknologioita, joita tuoda markkinoiden käyttöön, niistä voisi kertoa ja tuoda niitä vaihtoehtoja esille, Alasentie summaa. 

Teksti: Elli-Noora Nieminen & Eija Ranua

Kuva: Eija Ranua

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 11.2.2023