Iso joukko Yrittäjien ajamia asioita läpi kehysriihessä

Verot

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää kehysriihen verolinjauksia ”varsin hyvinä”.

– Hallitus piti kiinni päätöksistään, jotka ovat yrittäjille tärkeitä: listaamattomien yritysten osinkoverotus ei kiristy, ylimpien marginaaliverojen alennuksista pidetään kiinni ja yhteisöveron alennus toteutuu 2027 alusta.

– Veropolitiikassa ennakoitavuus on yrityksille a ja o. Kun yrittäjä ottaa riskiä ja investoi, pitää olla ennustettava näkymä vuosiksi.

Myönteistä on Pentikäisen mukaan myös lupaus uudistaa työsuhdeoptioiden verotusta niin, että se vahvistaa kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavia työntekijöitä. Verotuksen ajankohta siirretään työsuhdeoption käyttöhetkestä kohde-etuuden myyntihetkeen listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta.

Lisäksi suunnattua henkilöstöantia uudistetaan siten, että tytäryhtiöiden palveluksessa olevalle työntekijälle voidaan antaa myös konsernin emoyhtiön osakkeita.

Kotitalousvähennys

Rakentamisen korjaussarja sisältää useita Yrittäjien esityksiä. Kotitalousvähennyksen parantamisesta riihessä tehtiin Yrittäjien mukaan tärkeä päätös. Sen odotetaan vauhdittavan rakentamista, vahvistavan kotiin tuotavia palveluita ja tukevan pienyrittäjyyttä eri puolilla maata.

Kotitalousvähennystä kasvatetaan vuosille 2026 ja 2027. Vähennyksen omavastuu säilyy ennallaan, mutta enimmäismäärää korotetaan 2 100 euroon ja vähennysprosentteja 35 prosentista 40 prosenttiin yritykseltä ostetusta palvelusta ja 13 prosentista 15 prosenttiin maksetusta palkasta.

– Kotitalousvähennyksen korotus on tervetullut toimenpide, joka tukee kuluttajien ostovoimaa. On erittäin hyvä, että korotus tehdään toimialaneutraalisti, mikä kannustaa kotitalouksia ostamaan palveluita kaikilta vähennyksen piiriin lukeutuvien toimialojen yrityksiltä, Yrittäjien veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellman sanoo.

– Korotuksen määräaikaisuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että vähennyksen parametrien edestakainen sahaaminen tulee valitettavasti jatkumaan. Omavastuu olisi ollut syytä palauttaa takaisin 100 euroon. Tavoiteltujen hyötyjen ja vähennyksen tehokkuuden näkökulmasta vähennysprosentteja olisi saanut korottaa enemmänkin, ja ne ovat olleet myös historian valossa keskimäärin korkeammat. 

Yrittäjävähennys

Yrittäjävähennys nousee 5 prosentista 5,5 prosenttiin. Yrittäjävähennys otettiin aikanaan käyttöön vuoden 2017 alussa Yrittäjien vahvan edunvalvontatyön seurauksena.

– Yrittäjävähennyksen korotus on erinomainen toimenpide parantamaan elinkeinotoiminnan edellytyksiä erityisesti yksinyrittäjille, joista moni on toiminimiyrittäjä. Hallitus on jo aiemmin päättänyt alentaa yhteisöveroa 18 prosenttiin ja on hienoa, että nyt hallitus huomioi myös muissa yritysmuodoissa toimivat yrittäjät. Yrittäjävähennyksen korotus on suuruudeltaan linjassa yhteisöveron alennuksen kanssa, veroasiantuntija Hellman sanoo. 

Maksuehdot

Maksuehtosäätelyn valvonta on yrittäjille tärkeä linjaus. Yrittäjät on pitkään pitänyt asiaa esillä ja vaatinut myös valvovan viranomaisen käyttöönottoa.

Varsinkin isot yritykset käyttävät sumeilematta pienempiään pankkeinaan ja viivyttelevät jopa kuukausia laskujen maksamista.

– Väitetään, että pitkät maksuajat on sovittu, vaikka ne on saneltu. Pienen alihankkijan on vaikea riitauttaa asia. Kun maksuehtosäätelyyn tulee valvoja, on edes viranomainen, jolle kaltoin kohdeltu voi ilmoittaa kohtelustaan. Asiaa on ripeästi edistettävä, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Norminpurku

Yrittäjät kiittää norminpurun jatkumista, ja hallitus on koonnut sitä varten laajan, 50 kohdan toimenpidelistan.

– Liika sääntely vaikeuttaa yrittäjyyttä. On tärkeää jatkaa norminpurkua ja helpottaa pk-yritysten rahoitusta, Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Päivi Puonti sanoo.

Rahoitus

Kehysriihessä tehtiin tärkeä päätös pienten yritysten kasvurahoituksen saannin turvaamiseksi. Rahoituslainsäädäntöä siten, että rahoitusjärjestelmä tukee nykyistä paremmin pk-yritysten kasvua investointeja ja kilpailukykyä.

– Käytännössä hallitus voi toteutua päätöksen siten, että ensivaiheessa yritysrahoituksen kannalta haitallinen tai tarpeeton kansallinen lisäsääntely poistetaan, Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen sanoo.

– Tämän lisäksi Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti ja kunnianhimoisesti siihen, että EU:ssa käynnistymässä olevassa finanssialan sääntelyn selkeyttämisessä onnistutaan luomaan paremmin toimiva ja hallittava sääntelykokonaisuus, joka mahdollistaa finanssialalle keinot tukea yrityksiä ja taloutta kovempaan kasvuun.

Polttoaineet ja energia

Yrittäjäjärjestö pitää tärkeänä, että hallitus linjasi ohjelmaansakin kirjatusta ammattidieselistä, mutta on huolissaan siitä, että voimaanastuminen olisi vasta vuonna 2028. Hallitus päätti ottaa ammattidieselin käyttöön vähintään kymmeneksi vuodeksi alkaen vuodesta 2028.

– Linjaus auttaa myöhemmin mutta ei helpota pk-yritysten akuuttia hätää. Olisi tarvittu nopeampia rohtoja, pääekonomisti Puonti sanoo.

Lisäksi päätettiin merkittävästä määrästä uusia liikennehankkeita ja AdBlue-järjestelmän kansallisen jouston mahdollisuudesta. Samaan aikaan hallitus kuitenkin päätti leikata pysyvästi perusväylänpidosta.

– Leikkaus uhkaa heikentää entisestään liikennejärjestelmän toimivuutta ja lisää pidemmällä aikavälillä kustannuksia yrityksille, Malinen sanoo.

Maataloudessa on luvassa korotus energiaveron palautukseen. Tuore Yrittäjägallup osoittaa, että 63 prosenttia alkutuotannon yrityksistä kertoo, että Lähi-idän kriisi on vaikuttanut yrityksen toimintaan negatiivisesti.

– Tämä helpottaa kustannuskriisiä, joka on seurannut energianhinnan noususta, Puonti sanoo.

Erityistalousalueet

Kehysriihessä päätettiin valmistella määräaikaista kokeilua erityistalousalueista.

– Tämä on uusi elinkeinopoliittinen instrumentti Suomessa, vaikka erityistalousalueet ovat vakiintuneita toimintamalleja monissa EU-maissa. Nyt on erittäin tärkeä pitää huolta, että tukitoimet ovat riittävän tehokkaita, jotta tavoitteet saavutetaan, Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari sanoo.

Samoin on tärkeä ottaa mallia niiden Euroopan maiden erityistalousalueista, jotka ovat onnistuneet tavoitteissaan.  Esimerkiksi hallinnollinen byrokratia on saatava minimoitua alueilla samoin kuin lupaprosessien nopeus. Mikäli tulokset ovat hyviä, erityistalousalueita voisi ottaa käyttöön joka puolella Suomea, kuitenkin siten, että vältetään kilpailun vääristyminen Suomen sisällä.

Nuorisopaketti

Kehysriihessä päätettiin myös nuorten yrittäjyysvalmiuksien parantamisesta. Yrittäjät on pitkään esittänyt yrittäjyyskasvatuksen lisäämistä, ja nyt näin tehdään.

Hallitus lisää peruskouluun, ammattikouluun ja lukioon yrittäjyyskasvatusta ja edistää talousosaamista. Se toteutetaan yrittäjyyskasvatuksen työn alla olevien linjausten pohjalta. Yrittäjät on vaikuttanut linjausten saamiseksi ja on niitä myös laatimassa. Yrittäjät on edistänyt myös yrittäjyyden lukiodiplomia ja yrittäjyyden tutkinnon osien kehittämistä ammattikouluun, jotka nyt toteutuvat.

– Nuorten yrittäjyysvalmiuksien parantaminen on vastaus nuorten tarpeisiin, sillä yli puolet nuorista on kiinnostunut yrittäjyydestä ja kolmasosa aikoo perustaa yrityksen. Tarvitsemme kaikki taloustaitoja ja yrittäjämäisiä valmiuksia, jotka ovat tulevaisuuden perustaitoja, Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen sanoo.

Hallitus selvittää myös kevyempää yritysmallia 15–25-vuotiaille jatkokehittämällä Nuori yrittäjyys -mallia. Mallissa yrityksen voitot olisivat vapautettuja verosta tiettyyn rajaan asti, kirjanpito olisi automatisoitu esimerkiksi Verohallinnon järjestelmien kautta ja sitä täydentäisi yrittäjyys- ja taloustaitojen opetus yläkoulussa ja toisella asteella.

– Kun selvityksestä edetään käytännön toimiin, se avaa nuorille yrittäjyyden aidoksi mahdollisuudeksi jo opiskelujen aikana, työllistymisen valmistumisen jälkeen ja itsensä työllistämisen myös kesätöihin. Kun nuori tunnistaa kykynsä, hyödyntää osaamistaan, ratkoo haasteita ja luo ratkaisuja ja innovaatioita, hän synnyttää arvoa niin itselle kuin yhteiskunnalle, Kinnunen jatkaa.

Hallitus toteuttaa myös vuosina 2026–2027 korkean nuorisotyöttömyyden kaupungeissa 15 miljoonan euron pilotin, jossa kehitetään uusia vaikuttavia tapoja tavoittaa ja tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevia, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Yrittäjät on vaikuttanut sen puolesta, että työllistämistoimissa hyödynnetään entistä enemmän yksityistä sektoria. Tämä toteutuu, sillä pilotissa hyödynnetään laajasti niin yksityistä kuin kolmatta sektoria.  

Työllistäminen

Yrittäjät kiittää hallitusta useista toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Näitä toimenpiteitä ovat nuorten työllistymissetelin ja nuorisotyöttömyyden kohdennettujen pilottien lisäksi osaamisseteli pitkäaikaistyöttömälle sekä työvoimapoliittinen kohdennettu avustus vaikeammin työllistyville.

– On tärkeää, että hallitus on pyrkinyt etsimään keinoja nimenomaan näiden tiettyjen ryhmien työllistymisen helpottamiseksi. Samalla on muistettava, että työllistämiskynnyksen madaltamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi keskeisintä on jatkaa työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia, Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.

Valinnanvapauskokeilu

Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Katja Rajala pitää erinomaisena päätöstä jatkaa 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua jatketaan ja että mukaan otetaan yleisiä tutkimuksia, kuten röntgenkuvantaminen.

– Kokeilua laajennetaan myös fysioterapiakäynteihin ikäihmisten arjen toimintakykyä edistämään. Tämä päätös tukee yrittäjyyttä, valinnanvapautta ja parantaa ennen kaikkea kansalaisten palveluiden saatavuutta, Rajala sanoo.