Lielahden Teboil kauppias Katja Sormunen
7.4.2022 klo 17:37
Uutinen

Koronaa seurasi boikotti – Lielahden Teboilin yrittäjä kertoo saaneensa asiakkailta enenevissä määrin myös tsemppausta

Yrittäjä Katja Sormusella on ollut ajoituksen kanssa huonoa lykkyä. Hän aloitti Lielahden Teboil-kauppiaana vain kaksi viikkoa ennen kuin korona rantautui Suomeen. Ja juuri kun yli kaksi vuotta kestäneen epidemiasoutamisen ja huopaamisen osalta alkoi näyttää paremmalta, Venäjän valtio järkytti maailmaa ja aloitti täysimittaisen valloitussodan Ukrainassa. Tämä puolestaan on saanut aikaan Suomessa varsin harvinaisen boikottisuman, jonka kohteeksi valikoitui eritoten Teboil. Se kun on kytköksissä venäläiseen öljyjätti Lukoiliin.

Katja Sormunen aloitti Lielahden Teboil-kauppiaana 24. helmikuuta vuonna 2020. Niin sanotuissa normaalioloissa hän ehti toimia tasan kaksi viikkoa. Sitten Aasiassa jo ennen vuodenvaihdetta esiin noussut virusepidemia saavutti Suomen.

– Se oli aikamoinen isku ja pisti luonnollisesti kaikki suunnitelmani ja laskelmani uusiksi. Olin vain vähän aikaisemmin päässyt palkkaamaan tänne työntekijöitä, joista useamman jouduin sitten saman tien lomauttamaan, Sormunen muistelee.

Sakeassa sumussa

Sormunen ei yritä nyt ensimmäistä kertaa. Itse asiassa hän on tehnyt pääosan työurastaan yrittäjänä, yhden osan myös ravintola-alalla. Teboil-kauppiaaksi hän päätyi vähän sattumalta, kun hän eräänä sunnuntaina loppuvuodesta 2019 bongasi lehdestä ilmoituksen siitä, että Lielahden Teboiliin etsittiin kauppiasta. Lentäväniemessä asuva Sormunen kiinnostui ostotarjouksesta.

– Olin jo pidempään haaveillut pienestä kahvilasta, ja tässä siihen tuntui tarjoutuvan mahdollisuus, hän taustoittaa.

Käytännössä yrittäjän koko Teboil-ura on kuitenkin eletty poikkeusoloissa, joihin yrittäjällä itsellään ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa. Helppoa ei ole ollut.

– Jos en olisi lukenut siitä, että pitkäkestoinen stressi saattaa vaikuttaa myös muistiin, olisin varmaan huolestunut itsestäni. En tosiaankaan saa enää mieleeni kaikkia koronan käänteitä tai eilistä päivää. Sellaista soutamista ja huopaamista tämä on ollut koko ajan sen suhteen, saako asiakkaita ottaa sisälle ja miten ollaan ylipäätään auki. Minä muistan vain sen, että melkoisesti olen täällä aikaani viettänyt, Sormunen huokaa.

Makkaraperunat pitivät pintansa

Koska yrittäjälle ehti kertyä kokemusta normaalista vain kaksi viikkoa, on hänen vaikea arvioida epidemian kokonaisvaikutusta myyntiin, mutta sen verran hänellä tietysti aiemmasta toiminnasta lukuja oli, että hän huomasi heti korona-ajan alussa myynnin kutistuneen vähintäänkin puoleen.

– Olin vain hieman aikaisemmin palkannut kolme työntekijää, mutta jouduin melkeinpä heti lomauttamaan heistä kaksi. Toimintaa piti muutenkin kahden vuoden aikana sopeuttaa moneen otteeseen. Esimerkiksi lounaan tarjontaa jouduttiin puntaroimaan pitkään, sillä kun asiakaspaikat pistettiin säppiin, muutti se ihmisten ruokailutottumuksia.

– Sämpylöitä kyllä sai vääntää, kun aika harva halusi syödä kokonaista lounasta autossa. Keskityimmekin tekemään helposti syötäviä tuotteita, kuten lähileipomon lihapiirakoita täytteillä ja ruokaisampia sämpylöitä lounasta korvaamaan. Oikeastaan makkaraperunat ja Talon hampurilainen olivat annokset, joiden myyntiin takeaway ei vaikuttanut laskevasti.

Päivälleen kaksi vuotta aloituksesta alkoi sota

Alkuvuosi 2022 näytti jo taas paljon paremmalta. Vaikka Suomessa tautia on edelleen esiintynytkin, rokotukset ovat suojanneet enemmistöä, ja lisäksi viruksen uudet variantit ovat olleet korkeasta tarttuvuudestaan huolimatta aiempia vaarattomampia. Se näkyi myös Lielahdessa.

– Myynti alkoi olla mukavassa kasvussa, ja esimerkiksi lounaskävi­jöiden määrä kehittyi oikeinkin lupaavasti. Näytti siltä, että maailma alkoi pitkästä aikaa normalisoitua. Aukioloaikojakin oltiin aikeissa venyttää, Sormunen kertoo.

Lomautukset oli voitu vihdoin kuopata, ja töissä oltiin taas koko porukalla. Toisin sanoen, yrittäjällä oli taas taloudellinen mahdollisuus palkata enemmän apukäsiä ja kenties itse tinkiä työtunneista ainakin jonkin verran.

– Ja koska en ikinä päässyt viettämään yrityksen merkkipäiviä, ajattelin niiden viimein toteutuvan tänä keväänä, yrittäjä kertoo.

Toisin kävi, sillä kriisistä vain siirryttiin seuraavaan. Venäjän diktaattori Vladimir Putin shokeerasi maailmanrauhaa ja hyökkäsi Ukrainaan. Se tapahtui muuten päivälleen kaksi vuotta sen jälkeen, kun Sormunen teki Teboil-debyyttinsä.

Lielahden Teboil vakioasiakkaat
KUVAN MIEHET ovat vakioasiakkaita sanan varsinaisessa merkityksessä. Tähän pöytäseuraan kuuluivat myötäpäivään lueteltuna Jaakko Kivinen (pöydän päässä), J-P Heikkilä, Kalevi Malmi, Keijo Saarelainen ja Matti Mäkelä. Vakioremmiin kuuluu vielä toinenkin kolmen hengen pöytäseurue, joka kuitenkin rajautui kuvan ulkopuolella. Kutakuinkin sama kokoonpano tuppaavat käymään täällä joka ikinen päivä ja usein kahteenkin otteeseen.
– Tämä on aamupalaveri. Noin kello 14 kokoontuu sitten uudestaan ”iltapäiväkerho”, J-P Heikkilä heittää. Tämä Kuva otettiin maanantaina vähän ennen kello yhdeksää. Boikotille kyseiseltä poppoolta ei löydy ymmärrystä. Teboil-yrittäjiin kohdistunut kohdistuu heidän mielestään täysin väärään osoitteeseen ja on muutenkin täysin turha.
– Kahvilan boikotointi ei hyödytä ketään, päinvastoin, kuuluu konsensusmielipide. Lielahden Teboilista on muodostunut vakiopaikka, sillä miehistä kaikki asuvat lähistöllä.

Väärä puu

Suomalainen Teboil joutui ikävällä tapaa huonoon valoon. Oy Teboilin Ab:n omistaja kun on venäläinen öljyjätti Lukoil. Ja se puolestaan tarkoitti, että myös Teboil yhdistettiin helposti Venäjään ja jopa Putiniin. Sekään ei ole julkiseen mielipiteeseen vaikuttanut, että Lukoilin yrityksen hallitus oli yksi ensimmäisistä Venäjällä julkisesti traagisten tapahtumien lopettamisen puolesta puhuvista liike-elämän tahoista.

Kokonaisuudessaan seurauksena on kuitenkin ollut yhtiöön kohdistuva boikotti, jossa kärsijäksi ovat joutuneet myös yksityiset yrittäjät. Ja vaikka moni Teboil-yrittäjä onkin mediassa jo kertonut saman asian, alleviivaa myös Sormunen sitä, että kaikki Suomen noin 120 Teboil-kauppiasta ovat yrittäjinä itsenäisiä, eivät siis emoyhtiöönsä sidoksissa olevia franchising-yrittäjiä. Lielahdessa tämä esimerkiksi tarkoittaa, että Teboil on vuokrannut omistamansa kiinteistön Sormuselle, joka sitten pyörittää täysin itsenäisesti omaa bisnestään huoltamon sisätiloissa.

– Teboil-yrittäjänä minulle kuuluu tässä kahvila- ja ravintolatoiminta, myymälä sekä autopesu. Polttoainemyynti kyllä tapahtuu samalla tontilla, mutta siitä vastaa Oy Teboil Ab, ei yrittäjä. Toki meille kuuluu pumppujen siistinä pitäminen, Sormunen kertoo. Huoltamoyrittäjien elinkeino koostuu siis kahvin ja pullanmyynnin lisäksi ruokailijoiden ja autonpesujen taloon tuomista euroista.

Harva tankkaaja edes käy sisätiloissa

Sormusella ei ole edes tietoa siitä, kuinka paljon boikotti on heidän omalla asemallaan polttonestemyyntiä rokottanut.

– Toki sen olen omin silmin havainnut, että kovasti on pumpulla ollut hiljaista ja myös tankkiauto on vieraillut täällä tavallista harvemmin, hän kertoo. Sormusen mukaan tankkaajat harvemmin käyvät sisällä muilla ostoksilla.

– Tosiasia on, että harvempi tankkaaja aiemminkaan sisälle on tullut kahvia tai muuta ostamaan. Lähinnä tänne tuleva tankkaaja tulee pyytämään apua tankkaamisessa tai rahan vaihtoa.

Viiden lounastajan päivä

Yrittäjä myöntää, että nyt, reilu kuukausi sodan alkamisesta, asiakasmäärät ovat hieman kasvaneet. Tätä haastattelua tehtäessä perjantaina vähän ennen puoltapäivää asiakkaita tuntuu olevan melko mukavasti. Ja yrittäjän mukaan ainakin merkittävästi enemmän kuin edeltävinä viikkoina.

– Kyllä tämä vähän paremmalta näyttää nyt, sillä huonoimpana päivänä meillä kävi täällä koko lounasaikana ainoastaan viisi ruokailijaa. Ja kun koko viikko oli hiljainen, tosissaan mietin, pitääkö lounas taas laittaa tauolle, Katja Sormunen kertoo.

Asiatonta toimintaa

Sormunen myöntää, että monen julkisuudessa esillä olleen kollegan kokemukset ovat olleet paljon hänen omiaan karumpia. Eräs ääriesimerkki nähtiin toisella puolella Suomea, missä joku tuntemattomaksi jäänyt protestoija oli käynyt sotkemassa aseman polttonestepumput naudanverellä. Myös Suomen Teboilin työn tekijöihin on kohdistunut valtava määrä häirintää ja pelottelua.

 – Ja mikä ikävintä, tämän kohteeksi ovat joutuneet myös heidän perheenjäsenensä. Tätä minä en voi käsittää, Sormunen huokaa.

Yrittäjä on iloinen siitä, että ainakaan heidän myymälässään työntekijöitä ei ole alettu asian suhteen kritisoida.

– Kyllä meillä nimenomaan kauppiaalle on tullut se kiukkuinen palaute. Toisaalta aika moni asiakas on toivottanut niin minulle kuin työntekijöillekin jaksamista. He ovat olleet sitä mieltä, että tässä ollaan nyt toimimassa meitä vastaan väärin.

Jonkin verran Lielahden Teboililla on harjoitettu myös ”tukiasiointia”.

– Siis asiakkaita, jotka ovat maksaneet kahvikupin tai suklaalevyn, mutta jättäneet sen tuotteen hyllyyn. Se on ollut heidän tapansa osoittaa kannatusta.

Tieto lisää empatiaa

Yrittäjä uskoo, että lisääntyneet asiakasmäärät johtuvat tietoisuuden lisääntymisestä. Siis siitä, että suuri yleisö on saanut tietoonsa sen, että ravintolassa tai myymälässä tapahtuvasta kaupankäynnistä kaikki eurot jäävät Suomeen niin yrittäjän kuin työntekijöiden maksamien verojen muodossa. Yrittäjän mukaan parhaiten ihmisten mahdollisiin boikottihaluihin tai kritiikkiin hän on voinut vastata, kun hän on itse päässyt esittämään yrittäjän näkövinkkelin. Se on monesti aika kaukana otsikoista.

– Näiden keskustelujen viesti on kyllä mennyt perille, ja oikeastaan sen jälkeen minulle onkin sitten pahoiteltu asiaa.

Vakava vuosikokous

Teboil-kauppiaat pitivät vain päivää ennen tätä haastattelua, maaliskuun loppupuolella, kauppiasyhdistyksen sääntömääräisen vuosikokouksen, jonka pitopaikka sattui tänä vuonna olemaan Tampere. Yhteensä kokoukseen osallistui Suomen lähes 120 Teboil-kauppiaasta viitisenkymmentä. Myös Sormunen itse oli paikalla, ja kuten ounastella saattaa, oli tuore boikotti vaikutuksineen vahvasti tapetilla. Ja vaikka kokouksessa eittämättä käsiteltiinkin myös hyvin vakavia asioita, kertoi yrittäjä kokemuksen olleen myös voimistava.

– Me olimme siellä kuin yhtä perhettä ja mietimme yhdessä sitä, miten tästä jatketaan, hän kertoo.

Rauhanrukous joka ilta

Katja Sormusen hartain toive on rauha. Tästä kuulemma lähtee joka ilta Yläkertaan toivomuskin.

– Kyllä tässä on sen verran monet yöt valvottu, että vähän vaikea on löytää sitä positiivisuutta, joka kuitenkin on minulle tavanomaista, Sormunen kertoo.

Mistä sitten yrittäjä on itse saanut voimavaroja vaikeassa paikassa?

– Totta kai minulla on ollut tukena perhe, mutta myös aivan ihanat työntekijämme. Se on käynyt selväksi, että yhtä köyttä me täällä vedämme, Sormunen vakuuttaa. Lisäksi yrittäjä haluaa kiittää vielä erikseen myös asiakkaitaan.

– Etenkin näiltä meillä enemmän asioivilta on tullut paljon kannatusta. Se on antanut valtavasti virtaa, Sormunen kiittelee.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 5.4.2022

Ville Kulmala
Ville Kulmala