9.8.2021 klo 13:45
Uutinen

”Koronapassi ei ole uusi rajoituskeino” – Passin mahdolliset kustannukset yrityksille vielä hämärän peitossa

Keskustelu koronapassista kiihtyy. Passin valmistelu on parhaillaan käynnissä työ- ja elinkeinoministeriössä.

Muun muassa tapahtuma-ala uskoo edelleen koronapassin hyötyihin, vaikka sitä valmistellaan monen yrityksen kannalta myöhäisellä aikataululla kesäsesonkiin nähden.

Suomen Yrittäjät on jo aikaisemmin viestittänyt kannattavansa koronapassin käyttöönottoa. Passi mahdollistaisi Yrittäjien mukaan yrityksiä koskevista rajoituksista luopumisen, esimerkiksi ravintoloissa sekä tapahtuma-, viihde- ja kulttuurialoilla. Yhteiskunnan avaaminen terveysturvallisesti hyödyttää taloutta ja vähentäisi samalla koronatukien käytön tarvetta.

– Pienten ja keskisuurien yritysten kannalta on kuitenkin merkityksellistä, miten koronapassia koskeva lainsäädäntö toteutetaan. Säännökset eivät saa aiheuttaa muutenkin koronan vuoksi ahdingossa oleville toimialoille lisäkustannuksia. Esimerkiksi koronapassin tarkastamista varten ei tule edellyttää kalliita sovelluksia tai järjestelmiä. Hyviä esimerkkejä voidaan hakea esimerkiksi Tanskasta, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Tanskassa koronapassin saa, kun ensimmäisestä rokoteannoksesta on kulunut kaksi viikkoa. Jotta passi pysyy voimassa, toinen rokoteannos on otettava 42 päivän sisällä. Koronapassi aktivoituu myös, jos henkilö on saanut negatiivisen koronatestituloksen 96 tunnin sisällä tai pikatestituloksen 72 tunnin sisällä. Passiin saa merkinnän myös, jos henkilö on vuoden sisällä sairastanut koronaviruksen aiheuttaman taudin.

Saksassa koronapassi otettiin käyttöön kesäkuun lopussa. Kaikki rokotetut henkilöt saavat tunnuksen mobiilisovellukseen, joka toimii koronapassina. Passin saa, kun toisesta rokoteannoksesta on kulunut kaksi viikkoa tai kun kerta-annosrokotteen ottamisesta on kulunut kaksi viikkoa. Passin saa myös, jos henkilö esittää positiivisen tuloksen PCR-testistä, joka on otettu 28 päivää tai enintään puoli vuotta sitten.

”Lisää uskallusta palveluiden kuluttamiseen”

Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula korostaa koronapassin sisällön tarkkaa määrittämistä. Tätä työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut elokuun alussa julkaistussa muistiossaan.

– Joillekin koronapassi saattaa tarkoittaa vain rokotepassia, jotkin mieltävät sen vaihtoehtona rajoituksille. Tärkeintä olisi ymmärttää, että koronapassin haltija voi osoittaa todennäköisyyden viruksen levittämiseen ja taudin saamiseen mahdollisimman pieneksi, Makkula sanoo ja painottaa, ettei koronapassi saa olla uusi rajoituskeino vaan vaihtoehto sille, että liiketoiminnan harjoittamista rajoitetaan.

– Koronapassin myötä on varsin epätodennäköistä, että palveluita käyttävät ihmiset levittävät koronaa tai saavat tartunnan. Koronapassi lisää ihmisten uskallusta palveluiden kuluttamiseen.

Julkisuudessa on kritisoitu koronapassia sen mahdollisesti kansalaisia eriarvoistavasta vaikutuksesta. Makkula ei näe tässä ongelmaa.

– Jokaiselle täysi-ikäiselle tarjotaan Suomessa rokotusta ja nuoremmillekin jo. Jos rokotusta ei pysty tai ei halua ottaa, silloin voi aktivoida passin osoittamalla negatiivisen testitodistuksen tai sairastetun koronan.

Koronapassin toimivuuden näkökulmasta riittävällä testauskapasiteetilla on Makkulan mukaan ratkaisevan tärkeä merkitys. Hän näkee myös pikatestejä mahdollisuutena.

– Ainakin Euroopassa ne ovat toimineet hyvin.

Kustannusten jakaminen vielä epäselvää

Työ- ja elinkeinoministeriön muistiossa korostetaan koronapassin merkitystä tietyille, eniten pandemiasta kärsineille kulttuuri- ja viihdealoille.

Muistiossa nostetaan esille koronapassin käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset yrityksille, jotka joutuisivat tarkistamaan asiakkailtaan voimassa olevan koronapassin. Muistion mukaan kustannuksia olisi arvioitava ”siitä näkökulmasta, millaisia velvollisuuksia koronapassijärjestelmä aiheuttaisi yrityksille ja tulisiko yritysten esimerkiksi hankkia lisätyövoimaa näiden velvollisuuksien täyttämiseksi”. Ministeriö pitää yhdenvertaisuussyistä välttämättömänä, että testitodistuksen hankinta olisi kansalaisille maksutonta.

Avoimina kysymyksinä muistiossa mainitaan tekniset ratkaisut koronapassin tarkistamiseen ja se, kenelle kustannukset mahdollisista laitehankinnoista kohdistuvat.

EK:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista kannattaa koronapassin käyttöönottoa Suomessa. Tulosten perusteella 23 prosenttia ei kannattanut koronapassin käyttöönottoa ja 14 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Muita kiinnostavia aiheita