Kuinka nopeasti voi palata yrittäjäksi konkurssin jälkeen? Apua voi olla luvassa pian – Kuuntele Yrittäjän podcast

Konkurssilain muutos aiheutti pelkoja konkurssien määrän nopeasta kasvusta alkuvuoden aikana. Näin ei ole onneksi käynyt.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen on kuitenkin edelleen varuillaan. Toivonen on vieraana Yrittäjän podcastin uusimmassa jaksossa.

– On odotettavissa, että nyt kevään aikana näemme nousua konkurssihakemusten määrässä. Konkurssilain muutos vaikuttaa osaltaan mutta yritysten sulkutoimenpiteet vaikuttavat varmasti tietyille toimialoille niin, että konkurssien määrät lähtevät nousuun. Toisaalta myös rokotusten eteneminen vaikuttaa. En kuitenkaan usko mihinkään valtavaan vyöryyn kevään aikana, hän sanoo.

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan noin 10 prosenttia pohtii yrityksensä lopettamista ja konkurssiuhkaa kokee viisi prosenttia vastaajista.

– Jos prosentit käännetään luvuiksi, pk-sektorilla konkurssiuhkaa kokee noin 14 000 yritystä. Se on aika paljon, koska vuositasolla konkursseja tehdään noin 3000.

Lataa täältä tietopaketti konkurssista. Tietopaketti antaa perustiedot konkurssista ja korona-ajan erityispiirteistä sekä velkojalle että velalliselle.

Moni yrittäjä hakee apua liian myöhään

Yrittäjän Podcastin jaksossa selvitetään tällä kertaa sitä, millaiset mahdollisuudet yrittäjällä on palata uudelleen yritystoimintaan konkurssin jälkeen. Toivosen mukaan lainsäädännön muuttaminen on tärkeässä roolissa.

– On tärkeää, että jos henkilö haluaa työllistyä konkurssin jälkeen uudelleen yrittäjänä, tällaiset esteet poistetaan lainsäädännöstä. On myös mietittävä, mikä asenneilmapiiri konkurssiin on yhteiskunnassa. Monissa tapauksissa yrittäjä on peitellyt asiaa ja hakeutuu talousneuvonnan piiriin aivan liian myöhään. Valitettavasti silloin ei ole välttämättä enää mitää tehtävissä vaan konkurssi voi olla paras vaihtoehto yrittäjälle.

Konkurssin aiheuttama maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa ulkopuolisen rahoituksen saamista uudelle yritykselle. Toivosen mukaan merkintä voi estää myös puhelinliittymän tai vakuutuksen saamisen.

– Maksuhäiriömerkintä voi olla riesana useamman vuoden, vaikka velka olisi jo maksettu.

Podcast-jaksossa Toivonen kertoo, että tähän ongelmaan voi olla tulossa apua jo piankin. Toisaalta hän tuo esille ongelmia myös esimerkiksi yrityssaneerauksen kohdalla.

Konkurssista vähintään tuhansien eurojen kulut

Konkurssihakemuksella tarkoitetaan asiakirjaa, jolla konkurssi laitetaan vireille käräjäoikeudessa. Tuomioistuin lopulta päättää, asetetaanko yritys konkurssiin.

Toivosen mukaan konkurssi voi olla pitkä prosessi.

– Jos konkurssipesä todetaan varhaisessa vaiheessa varattomaksi, eli siellä ei ole velkojille mitään, konkurssiprosessi päättyy hyvinkin nopeasti. Jos sen sijaan pesässä on varoja, mutta velallisia ei välttämättä löydetä, voidaan puhua vuosienkin prosessista.

Konkurssin ottaa haltuunsa pesänhoitaja, yleensä asianajaja. Pesänhoitajan palkkioihin kuluu yrittäjän varoja.

– Kustannuksia voi tulla lisäksi erilaisista hallinnollisista menettelyistä kuten omaisuuden myymisestä. Puhutaan ainakin useamman tuhannen euron kustannuksista, Toivanen jatkaa.

Kuuntele Yrittäjän podcast Supla-palvelusta tai Spotifysta.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi