Kuntien toimintaympäristö muuttuu, eivätkä työllisyys- ja yrityspalvelut saa jäädä jalkoihin – Kunnilla on mahdollisuuksia ja vaaran paikkoja

Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat asiantuntevaa ja ennakointiin pystyvää yritysneuvontaa koko yrityksen elinkaaren ajan. Palvelut voivat olla esimerkiksi neuvontaa perustamisvaiheessa, tuotekehityksessä, kasvussa tai kansainvälistymisessä. Jokainen yritys tarvitsee vähintäänkin eri­laisia lupia.

Yleinen ongelma on, että yritykset eivät löydä yrityspalveluita, eivätkä osaa olla yhteydessä palveluntuottajiin. Kuntien täytyy ottaa koppi yrityspalveluista, kun kuntien toimintaa organisoidaan uudelleen.

Kuntien toimintaympäristö muuttuu rajusti

Yrityspalvelut kunnissa on polttavan ajankohtainen teema nyt, sillä kuntien toimintaympäristö on mullistuksessa. Kuntien rooli muuttuu, kun hallituksen sote-paketti on hyväksytty. Sote-palvelut siirtyvät kunnilta maakuntien vastuulle, eli puolet tehtävistä poistuu ja samalla kuntien budjettienkin rakenne muuttuu.

– Noin puolet kuntien budjetista poistuu. Kunnat joutuvat miettimään tehtäviensä rahoittamista uudella tavalla. Toisaalta vapautuva energia voidaan käyttää elinkeinopolitiikan pohtimiseen, mutta vaara on, että satsaamisen sijaan joissakin kunnissa yrityspalvelut jäävät hoitamatta tai säästetään väärästä paikasta, eli tulevaisuuden elinvoimaisuudesta, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja hallituksen työllisyystyöryhmässä vaikuttanut Anssi Kujala sanoo.

Soten siirtymisen lisäksi TE-toimistojen työllisyyspalvelut aiotaan siirtää valtionhallinnolta kuntien vastuulle. Lainsäädäntö tästä on valmisteilla.

Kolmas muutostekijä on alkava valtuustokausi. Suomen Yrittäjät haluaa herättää keskustelua yritysten lähipalveluista.

– Kunnat alkavat nyt miettiä, miten toiminnot organisoidaan. Yrityspalveluiden tuottamiseen on pakko kiinnittää kunnissa huomiota, Kujala toteaa.

Hänen mukaansa aloittavan yrittäjän pitää saada perusneuvonta samanlaisena ja yhtä laadukkaana eri puolilla maata.

– Tasalaatuiset palvelut pitää varmistaa nyt, kun hallitus valmistelee jättimäistä työllisyys- ja yrityspalveluiden hallintoreformia valtiolta kunnille, Kujala sanoo.

Kunnan kannattaa järjestää yrityspalvelut yhtiömuotoisesti

Suomen Yrittäjät on laatinut raportin, joka on keskustelunavaus jokaiselle yrityspalveluita tuottavalle taholle. Se käsittelee myös maakunnallisten ja valtakunnallisten palveluiden tuottamisesta.

– Raportin luonne on kuitenkin sellainen, että se ei tarjoa yhtä yksiselitteistä vastausta tai valmista mallia. Suomessa on erilaisia kuntia ja seutukuntia. Helsingissä on erilaiset tarpeet kuin Keiteleessä, Pohjois-Savossa. Raportissa on mukana linjauksia ja erilaisia toimintamalleja eri puolelta Suomea. Jokaisen kunnan päättäjien pitäisi nyt huolehtia asiasta, Kujala sanoo.

Yleisohjeena Yrittäjät näkee, että kunnan kannattaa järjestää yritys- ja elinkeinopalvelut usein kehitysyhtiön pohjalta.

– Kehitysyhtiö tarjoaa kunnalle laajemman pohjan elinkeinopolitiikan tekemiseen ja yrityksille kontakteja ja apua yritystoiminnan edistämiseen. Kehitysyhtiö on alueensa elinvoiman edistämisen moottori ja usein näkyvä tekijä. Kehitysyhtiön kannattaa toimia mahdollisimman laajalla alueella, jotta riittävän monialaiset palvelut ovat yrityksille tarjolla, sanoo Kujala.

Suomen Yrittäjät esittää, että myös maakuntien liittojen on otettava isompi rooli alueensa yritystoiminnan vahvistamisessa.

– Esimerkiksi maakuntaliittojen on varmistettava, että alkavalla EU:n rakennerahastokaudella rahat suunnataan entistä enemmän suoraan yrityksille ja yrityksiä hyödyntäviin hankkeisiin.

Suomen Yrittäjien raportti on luettavissa täältä. Raportti on tarkoitettu päättäjien ja virkakunnan käsikirjaksi yritys- ja elinkeinopalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi