Maakunnille velvoite laskea sote-kustannukset yhdellä mallilla – Keusoten alueella palvelusetelituottajien määrät romahtivat

Palvelusetelit lisäävät merkittävästi asukkaiden vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. Yrittäjien vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan palveluseteli säästää kustannuksissa noin 20 prosenttia.

Uudenmaan Yrittäjät vaatii 26. marraskuuta julkistetussa kannanotossaan, että kuntayhtymät ja kunnat ryhtyvät viivyttelemättä valmistelemaan palvelusetelin käyttöönoton merkittävää laajentamista alueen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa.

– Uudenmaan Yrittäjät on huolissaan, että Uudellamaalla, kuten muuallakin Suomessa, palvelusetelin käyttö ja käytön kokeilut ovat hiipumassa, vaikka asiakkaat ovat olleet niihin tyytyväisiä.

Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe korostaa, että palvelusetelijärjestelmän valmistelussa on tärkeää määritellä ne palvelut, mihin palveluseteliä kannattaa hyödyntää.

– Lisäksi tulee käydä vuoropuhelua ja tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa. On tärkeää tehdä oman tuotannon läpinäkyvä kustannuslaskenta ja sen avulla määritellä palvelusetelien arvo.

Keski-Uudenmaan alueella kotihoidon palvelusetelituottajien määrä tippui nollaan – Huoli palvelutarjonnan häviämisestä

Ykkös-Optiikka Oy ja Optimal Training Oy:n yrittäjä ja Mäntsälän kunnanvaltuutettu Eero Kokon mukaan Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä (Keusote) määritteli palvelusetelin hinnan niin alas, että yrittäjät eivät lähteneet mukaan palveluntuottajiksi. Kokko toimii Mäntsälän kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtajana.

Keusote yhdistyi yhdeksi toimijaksi vuoden 2019 alusta. Keusote kuntayhtymään kuuluu kuusi kuntaa (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula).

– Käsitykseni on, ettei soteyhtymä osta yhdeltäkään pk-yritykseltä kotihoidonpalveluja. Fysioterapiapuolella on sama ongelma, sillä Keusoten tarjoama hinta on liian alhainen, eivätkä yrittäjät lähde sillä hinnalla mukaan, Kokko painottaa.

Keski-Uusimaa kuului Juha Sipilän hallituksen aikaiseen valinnanvapauskokeiluun vuosina 2017-2019. Eero Kokon mukaan silloin kotihoidossa oli toista tuhatta palveluseteliasiakasta. Nyt tilanne on aivan toinen. Keusote kertoo verkkosivuillaan käynnistäneensä Palvelusetelien kehittämishankkeen.

– Suurin ongelma nyt on, että julkinen sektori tuottaa kaikki palvelut ja vain rippeet ostetaan yksityisiltä. Muistutan, että sotealoja on useita kymmeniä, ei riitä, jos hammashoidon palveluita saa palvelusetelillä. Minua harmittaa, että olemassa oleva palvelutarjonta häviää.

Maakunnille tarvitaan velvoite noudattaa yhtä kustannuslaskennan mallia – Läpinäkyvyyttä kustannuksiin

Uudessa sotelakiesityksessä mainitaan, että hyvinvointialueiden välisiä kustannuksia tullaan vertaamaan keskenään, jotta saadaan selville tuotantohinnat.

– Lakiesitys ei kuitenkaan edellytä sitä, että vertailussa otetaan huomioon myös yksityisen palvelutuotannon kustannukset. On tärkeää, että sote-esitys velvoittaa yhteisen kustannuslaskentamallin käyttöönottoon, jotta voidaan verrata kaikkien palveluntuottajien hintoja, ja näin saada tuotantokustannukset kuriin, Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen sanoo.

– Suomen etu on, että palvelut tuotetaan mahdollisimman edullisesti. Palvelusetelin arvo pitää määrittää sellaiseksi, että julkinen sektori pystyy sen samalla hinnalla tuottamaan. Ei yksityinen pysty palvelua liian alhaisella hinnalla tuottamaan ja silloin palveluseteliä ei voida hyödyntää, kuten Keski-Uudenmaan alueella on nähty.

Vain yksi prosentti sote-menoista käytetään palveluseteleihin valtakunnallisesti. Palveluseteliin sisältyy aina asiakkaan maksama omavastuu.

SY: Maakuntien mahdollisuus tehdä vähäriskistä liiketoimintaa poistettava – ”Yhtiöitä perustetaan nyt eri puolelle Suomea”

Yrittäjät vaatii, että hallituksen sote-uudistusesityksessä maakunnalle esittämä mahdollisuus tehdä vähäriskistä liiketoimintaa, poistetaan.

Yrittäjät toi 26. marraskuuta elinkeinoelämän järjestöjen yhteisessä kannanotossa esiin kuntayhtiöihin liittyviä ongelmia.

Sote-esitys mahdollistaa niin sanotun vähäriskisen liiketoiminnan sote- ja pelastustoimeen liittyvissä tehtävissä.

– Tehtävät voivat olla käytännössä mitä vain, joko itse lääkäripalveluita tarjoavia yhtiöitä tai hyvinvointialueen tukipalveluita. Mitä useamman alueen yhteinen yhtiö perustetaan, sitä suuremmaksi sen volyymi kasvaa ja sitä enemmän se käytännössä syö tilaa markkinoilta, Matikainen selventää.

Yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset työllistävät noin 80000 alan ammattilaista. Alan yrityksiä on noin 18200.

Lue lisää julkisista hankinnoista ja soteuudistuksesta Elvy Suomi -ohjelmasta. Ohjelmassa SY esittelee 100 toimenpidettä hallitusohjelman tarkistamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen.

Esitys 39. Harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa on turvattava ihmisten oikeudet peruspalveluihin hyödyntämällä monituottajamallia.

Esitys 75. Sote-lakiesityksen vaikutukset yksityisen sektorin toimintaedellytyksiin ja palvelumarkkinoiden kehittämiseen on arvioitava kunnolla huomioiden yli 18 000 sote-yrityksen merkitys osana palveluntuottajaverkostoa. Yksityisissä sote-yrityksissä työskentelee 80 000 henkilöä.

Esitys 83. Maakunnille tarvitaan velvoite noudattaa yhtä yhteistä kustannuslaskennan mallia, jotta palveluntuottajia kohdellaan tasavertaisesti ja saadaan aikaan aito kilpailu laadulla ja hinnalla.

Lue lisää: Yrittäjät: Jokaiselle oikeus palveluseteliin

Kuvassa Eero Kokko, kuvaaja: Juha Havukumpu

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi