Matti Salonojan yritys kehitti mullistavan kartonkikannen, jota ei kannata myydä Suomeen: ”Luullaan, että on ekologista ajattelua, mutta ei meillä oikeasti ole”

Varsinaissuomalaisessa Maskun kunnassa valmistetaan kahvi- ja virvoitusjuomien kansia, jotka täyttävät vaativammankin ympäristötietoisen käyttäjän toiveet.

Tplc The Paper Lid Companyn perustajayrittäjä ja pääomistaja Matti Salonoja aloitti pahvimukien valmistuksen toisen yrityksen nimissä vuonna 2009. Vuonna 2021 perustettu Tplc on keskittynyt ekologisten kartonkikansien valmistukseen ja myyntiin. Yritys työllistää tällä hetkellä neljä henkilöä.

Tuote on kartongista valmistettu, kierrätettävä irtokansi, joka kilpailee markkinoilla muovikansia vastaan. Suomalaisyrityksen valmistama ekologinen kansi voidaan kierrättää pahvikupin kanssa samassa astiassa.

Kun Tplc aloitti toimintansa, kartonkikansien markkinaa ei Salonojan mukaan ollut olemassa. Tänä vuonna yritys myy arviolta 50 miljoonaa kantta. Takana on kaksi ensimmäistä kannattavaa kuukautta.

– Viisi vuotta sitten tavoitteeni oli, että saamme markkinoille ekologisen vaihtoehdon, että tulen toimeen tällä bisneksellä ja että työllistän ihmisiä, yritäjä kertoo.

”Kiehuva vesi on kaikista hankalin. Jos materiaali on vähänkään altis höyrylle, koko kansi on pilalla.”

Matti Salonoja, yrittäjä

Raaka-aineen saatavuus jarruttaa

Yrityksen kannattavuutta ovat jarruttaneet panostukset tuotekehitykseen. Kartonki ei ole helppo materiaali etenkään kuumien juomien nauttimiseen tarkoitetuissa mukeissa.

– Tämä on vaikea tuote valmistaa. Ostajan näkökulmasta kartonkikansi toimii ihan yhtä hyvin kuin muovikansi.

Tuotekehityksessä on silti jouduttu ratkaisemaan kartonkiin liittyviä haasteita kuten sitä, miten materiaali kestää kuuman höyryn. Jos se pääsee imeytymään kuituun, materiaali pehmenee.

– Kiehuva vesi on kaikista hankalin. Jos materiaali on vähänkään altis höyrylle, koko kansi on pilalla. Olemme käyttäneet ikävän paljon rahaa tuotekehitykseen. Se on vaatinut paljon testaamista, epäonnistumisia ja onnistumisia, Salonoja myöntää.

Maskulaisyrityksellä ei käytännössä ole suomalaisia kilpailijoita. Yrittäjiä on ollut, mutta haasteet valmistuksessa ovat saattaneet lopettaa toiminnan.

Salonojan suurin päänvaiva on liittynyt materiaalin saatavuuteen.  

– Olemme pieni tekijä kartonkiostoissa. Isot yritykset eivät ole halunneet panostaa meihin. Olemme kuitenkin viisastuneet niin, että ostamme raaka-ainetta useasta eri paikasta. Nyt näyttää siltä, että ongelmat alkavat ratketa.

Jos raaka-ainetta olisi riittävästi tarjolla, yritys pystyisi Salonojan mukaan valmistamaan jopa pari sataa miljoonaa kantta vuodessa. Nyt määrä jää 50–60 miljoonaan. Koneiden seisottaminen on kallista.

Koska kartonkiraaka-aineen hinta on edullinen, lopputuotteen hinta on kilpailukykyinen jopa kiinalaisten kilpailijoiden kanssa.

Valmistus kannattaa pitää Suomessa

Kartonkikansien valmistuksessa käytettävä materiaali tulee Suomesta, ja Salonojan mukaan niin on myös jatkossa.

– Suomi on tämän tuotteeseen valmistamiseen maailman paras valtio. Täällä kannattaa valmistaa, koska kartonkituotanto on täällä. Kartonkitonnin siirtäminen Imatralta Maskuun on merkittävästi halvempaa kuin siirto Imatralta Englantiin. Siksi tuote kannattaa tehdä ensin täällä ja toimittaa sitten valmis kansi Englantiin.

Koska kartonkiraaka-aineen hinta on edullinen, lopputuotteen hinta on kilpailukykyinen jopa kiinalaisten kilpailijoiden kanssa. Valtaosa kansista valmistetaan juuri Kiinassa. Salonojan mukaan suomalaisyrityksellä on myös toinen etu.

– Me pystymme tekemään pitkäkuituisesta kartongista laadukkaamman lopputuotteen. Siksi olemme päässeet kansainvälisille markkinoille. Myymme kiinalaisten valmistajien hinnoilla, mutta laadukkaampaa. Euroopassa on pidetty siitä, että he voivat tilata Suomesta ja tuotteet tulevat kahdessa viikossa. Haavoittuvaista konttiliikennettä Aasian ja Euroopan välillä ei tarvitse miettiä. 

”Take away -markkina on Suomessa edelleen aika pieni. Markkinointi- ja myyntipanostuksia ei kannata käyttää Suomeen.”

Matti Salonoja

”Suomi häntäpäässä”

Maskulaisyritys myy mukien kansia pääosin Keski-Eurooppaan sekä Englantiin ja Ruotsiin. Suomen osuus myynnistä on yllättäen vain alle prosentin luokkaa.

– Take away -markkina on Suomessa edelleen aika pieni. Markkinointi- ja myyntipanostuksia ei kannata käyttää Suomeen. Britanniassa on 55 miljoonaa ihmistä, Suomessa viisi miljoonaa, Salonoja perustelee.

Pelkästään Englannissa mukaan otettavien kuppien irtokansia myydään useampia miljardeja kappaleita vuodessa. Suomalaisyritys on napannut määrästä pienen osan: se myy saarivaltioon 10–15 miljoonaa kappaletta vuosittain.

Monessa Euroopan maassa muovikansista halutaan eroon. Salonojan mukaan Suomi on pahasti jäljessä esimerkiksi Ranskaa.

– Suomi on tässä markkinassa häntäpäässä. Täällä luullaan, että on ekologista ajattelua, mutta ei meillä oikeasti ole. Ajatellaan, että kierrätetään, mutta draivi puuttuu. Ranskassa muovikansilla on vero. Siellä on paljon kalliimpaa käyttää muovikansia.