Matti Toivosen, 85, asiakkaat tekevät u-käännöksen huomattuaan erikoisen ilmestyksen – Kateus oli lopettaa eläinpuiston suunnitelmat alkuunsa

Kasitien varressa Kokkolassa on nähtävyys, jonka moni noteeraa viimeistään silloin, kun sattuu ajamaan siitä ohi.

Toivosen eläinpuiston ja talonpojanmuseon perustaja Matti Toivonen, 85, on edelleen työn touhussa, vaikka eläkeikä täyttyi jo aikoja sitten.

– Ihmiset kertovat, että ovat kääntyneet kasitiellä ympäri, kun ovat ajaneet tästä ohi, Toivonen huikkaa.

Monen autoilijan huomio kiinnittyy tien vieressä oleviin kymmeniin vanhoihin traktoreihin ja autoihin. Ne ovat peräisin vuonna 1965 perustetusta ja 25 vuotta myöhemmin lopetusta autohajottamosta, joka oli niin ikään Toivosen yritys.

– Kävi niin, että emme pystyneet samaan aikaan pyörittämään useita yrityksiä, kun matkailijoita alkoi tulla eläinpuistoon.

Autot jäivät hajottamon pihalle. Ympäristöministeriö alkoi hätyytellä Toivosta ja pyysi prässäämään eli romuttamaan autot.

– Minä kysyin, että mitä jos museoin kaiken, koska olin säästänyt useita 40- ja 50-lukujen autoja. Sittenhän minä sain luvan museointiin. Laitoin määräysten mukaan aidat alueen ympärille. Siitä tuli Suomen ensimmäinen ja ainoa hajottamomuseo.

Autoja pääsevät katsomaan vain ryhmät, koska jatkuvasti avoinna oleva museo veisi liikaa henkilöstöresursseja.

Ympäristöministeriö alkoi hätyytellä Toivosta ja pyysi prässäämään eli romuttamaan autot.

Kaikki rakennukset siirrettiin

Vuonna 1984 perustettu eläinpuisto ja museokylä syntyi ennen kaikkea Toivosen rakkaudesta vanhoihin esineisiin. Parhaimmillaan alueella käy kesäkauden aikana 35 000 ihmistä.

–Olen aina ollut sellainen museomies. Alle kaksikymppisenä aloin jo kerätä vanhaa tavaraa. 1960-luvulla kaikenlaista tavaraa heitettiin suuria määriä kaatopaikalle. Sieltä sitä sai hakea ilmaiseksi, yrittäjä kertoo.

Kun esineistöä alkoi kertyä, Toivonen alkoi miettiä, mitä sillä kaikella tekisi. Hän oli hankkinut aikanaan tontin kasitien varresta. Sille tuli käyttöä.

– Kaveri myi tontin minulle sopivalla hinnalla. Siihen rupesimme laittamaan museokylää ja eläinpuistoa pystyyn.

Kun toimintaa aloitettiin vuonna 1985, neljän hehtaarin tontilla ei ollut ainuttakaan rakennusta. Nyt niitä on kuusikymmentä. Toivonen hankki ja siirsi rakennukset 120 kilometrin säteeltä. Vanhimmassa, vuonna 1749 rakennetussa talossa toimii nyt savupirttikahvila. Museorakennuksissa esitellään 45 eri vanhan ajan ammatin esineistöä ja työtiloja.

– Museo on ollut minulle se varsinainen leipätyö ja kotiseututyö. Olin yli 40 vuotta paikallisen kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja.

Vuonna 2019 tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Toivoselle kotiseutuneuvoksen arvonimen.

Kun toimintaa aloitettiin vuonna 1985, neljän hehtaarin tontilla ei ollut ainuttakaan rakennusta. Nyt niitä on kuusikymmentä.

Asiakkaat ihmettelevät jaksamista

Läheltä piti, että museokylä ja eläinpuisto olisi jäänyt perustamatta. Toivoselle ei ole vieläkään täysin selvinnyt, miksi kunta laittoi aikanaan niin paljon hanttiin.

– Oli vaikea saada lupa yrityksen toimintaan. Jos en olisi ollut niin sitkeä, tätä kaikkea ei olisi syntynyt. En tiedä, oliko siinä kateutta tai jotain. Olen varma, että jos olisin ollut naapurikylältä Pihtiputaalta, ihmiset olisivat kehuneet sinnikkyyttäni. Kun olin omalta kylältä, ei tykätty siitä, että menestyin. Vaikka tämä ei mikään kultakaivos ole ollutkaan, olen sillä elänyt.

Matti Toivonen on siirtänyt yrityksen johdon tyttärelleen Merja Toivonen-Teräkselle, jonka mies on myös mukana toiminnassa. Tytär vastaa muun muassa yrityksen taloudesta, rekrytoinneista ja kahvilan pyörittämisestä.

Toivonen ei ole aikeissa lopettaa työntekoa, ainakaan vielä.

– Tämä on niin mukavaa. Kesällä olen pääasiassa puhetyöläinen, opastan ihmisiä alueella ja kerron juttuja. En minä enää paljon oikeita töitä tee tämän ikäisenä, mutta johdan edelleen museota.

Eläinpuisto ja talonpojanmuseo työllistävät kesäkaudella kymmenkunta ihmistä. Kesätyöntekijät aloittavat jo huhtikuun lopussa, kunhan lumet sulavat ja pihamaan siistiminen alkaa.

Toivosen yrittäjäuran yksi rankimmista ajanjaksoista sijoittui vaimon menehtymisen jälkeiseen aikaan. Pariskunta oli perustanut yrityksen yhdessä. Tällä hetkellä yritys on kuolinpesän eli Toivosen ja hänen kolmen tyttärensä omistuksessa.

Toivosen puoliso kuoli 13 vuotta sitten. Työteliäs vaimo ja yrittäjä jätti syvän kaipauksen koko perheelle ja suvulle.

– Se oli paha juttu. Onni oli, että kuolema sattui talvella. Kesällä sen kanssa eläminen ja töiden tekeminen olisi ollut erityisen vaikea yhdistelmä.

”Tämä on niin mukavaa. Kesällä olen pääasiassa puhetyöläinen, opastan ihmisiä alueella ja kerron juttuja.”

Matti Toivonen, yrittäjä

Aika on parantanut haavoja ja Toivonen on pysynyt virkeänä. Jopa niin virkeänä, että asiakkaat ihmettelevät miehen energisyyttä.

– Olen erittäin hyvässä kunnossa. Moni ihmettelee, miten jaksan tehdä edelleen kaikki traktorityöt eläinpuistossa. Luotan itseeni enemmän kuin muihin. Nuoret pojat törmäilevät etukuormaajan kanssa puihin, minulta se onnistuu paremmin. Ei minusta tunnu yhtään siltä, että olisin liian vanha siihen.

Yrityksen tulevaisuus näyttää Toivosen mukaan hyvältä, sillä hänen tyttärensä on osoittautunut innokkaaksi toiminnan kehittämisessä. Kotieläimet palaavat turistien iloksi tilalle jälleen toukokuun puolivälissä. Talvikaudet ne viettävät läheisellä maatilalla. Tänä vuonna joukkoon liittyy myös aasi ja mahdollisesti varsa.