Mikael Pentikäisen juhlapuhe 80-vuotisjuhlissa – referaatti

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Vaasan Yrittäjien 80-vuotisjuhlassa:

”Tarvitaan uusi ay-liike, joka antaa valtaa työpaikoille”

Suomen hiipuvan talouden vahvistamisessa tärkeä roolinsa on työmarkkinajärjestöille, jotka ovat aloittaneet neuvotteluja työehtosopimuksista. Yrittäjäjärjestö ei ole osapuoli työehtosopimusneuvotteluissa emmekä sellaiseksi halua. Työehtosopimusten tekeminen kuuluu työntekijä- ja työnantajaliitoille. Me haluamme kuitenkin järjestelmän, jossa jokaisessa yrityksessä on mahdollisuus – jos siellä yhdessä yrittäjä ja työntekijät haluavat – sopia myös työehtosopimuksesta poiketen.

Paikallinen sopiminen ei ole itseisarvo vaan työkalu. Jokaisella yrityksellä ja sen jokaisella työntekijällä pitää olla mahdollisuus menestyä. On suuri harhaluulo kuvitella, että työpaikkojen tarpeet tiedetään paremmin Helsingin liitoissa kuin työpaikoilla.

Toivon, että ammattiyhdistysliike uskaltaa ottaa paikallisessa sopimisessa uuden linjan. Tähän asti se on hyväksynyt paikallisen sopimisen omilla ehdoillaan ja ollut haluton ymmärtämään liittoihin kuulumattomien tarpeita. Perinteinen ay-liike on kannattanut vahvaa liittovaltaa ja ajanut järjestäytyneille parempia etuja. Tarvitaan uusi ay-liike, joka antaa valtaa työpaikoille ja tukee kaikkien osallisuutta.

Olennaista on päästä järjestelmään, jossa jokainen yritys ja sen työntekijä on lain edessä yhdenvertaisessa asemassa riippumatta järjestäytymisestä. On merkillistä, että Suomessa vuonna 2019 järjestäytynyt yritys ja sen työntekijä on yläluokkaa ja järjestäytymätön alaluokkaa. Tämän aika on päättyä, ja sen puolesta teemme kovasti työtä. Hallitus voi sitä edistää poistamalla työelämän laeista ne 50 sopimisen kieltoa, jotka estävät järjestäytymättömiä yrityksiä hyödyntämästä työehtosopimusten joustoja.

Erityisen tärkeää paikallinen sopiminen on Suomen maakunnille. Kasvukeskusten ulkopuolella tarvitaan kaikki mahdollisuudet, joilla voidaan turvata yritysten työpaikat. Siksi on kohtuutonta, jos pienet yritykset eri puolilla maata eivät voi yhdessä oman porukkansa sopia pelisääntöjä, joilla yrityksiä kehitetään ja työpaikkoja turvataan.

Erityisen tärkeää on madaltaa työllistämisen riskiä, ja erityisesti pienissä mikroyrityksissä. On vakava ongelma, kun 2-4 työllistävistä yrityksistä on hävinnyt 2000-luvulla noin 45000 työpaikkaa. Taustalla on monia syitä, joista yksi on työllistämisen riskin suuruus.

———————————————-

”Vi behöver en ny fackföreningsrörelsen, som ger mera makt åt arbetsplatserna”

Arbetsmarknadsorganisationerna, som påbörjat förhandlingarna om kollektivavtalen, har en viktig roll då det gäller att förstärka Finlands avtagande ekonomiska utveckling. Företagarorganisationen är och vill inte vara en part i arbetsavtalsdiskussionerna. Dessa avtal skall föras mellan arbetstagar- och arbetsgivarorganisationerna. Vi vill dock ha ett system där man i varje företag, om företagaren och arbetstagarna gemensamt vill, kan komma överens om avvikande villkor i kollektivavtalen.

Det är en stor villfarelse att tro att förbunden i Helsingfors bättre känner till behoven på arbetsmarknaden än på arbetsplatserna, där arbetet de facto utförs. Jag hoppas därför att fackföreningsrörelsen vågar tänka om. Hittills har fackföreningarna godkänt lokala avtal endast på sina egna villkor. Facket har krävt att alla förmåner hålls oförändrade och blundat för behoven hos dem som står utanför förbunden.

Vi behöver en ny modernare fackföreningsrörelse, som förstår att villkor och bestämmelser ska vara mindre strikta för de icke-organiserade. Vi måste helt enkelt få mer flexibilitet på arbetsmarknaden.

Det väsentliga är att varenda företag och dess anställda skall vara lika inför lagen, oberoende om det är medlem i något förbund eller inte. Det besynnerliga är att ett företag och dess arbetstagare som är organiserat är överklass medan de icke-organiserade är underklass i dagens Finland. Vi jobbar hårt för att få en ändring på denna orättvisa. Regeringen kunde dra sitt strå till stacken genom lagändringar som avlägsnar de 50 förbuden, som omöjliggör att icke-organiserade företag kan dra nytta av kollektivavtalens flexibilitet.

De lokala avtalen är speciellt viktiga för landskapen i Finland. Alla möjligheter, med vilka arbetsplatserna i företagen utanför tillväxtcentren bevaras, behövs. Därför är det orimligt att små företag gemensamt med sina arbetstagare inte kan bestämma om spelreglerna som skulle säkra arbetsplatserna runtom vårt land.

Speciellt viktigt vore det att minska på anställningsriskerna i de små mikroföretagen. Under 2000-talet har cirka 45 000 arbetsplatser försvunnit i våra företag med 2-4 anställda. orsakerna är många, av vilken en den stora risken att anställa.