Millennium-teknologiapalkinto Suomeen: Osaaminen kiteytyy monimutkaiseen sanaan
Palkinnon voittaneen tekniikan tohtori Tuomo Suntolan innovaatio on atomikerroskasvatusteknologia.
Millennium-teknologiapalkinto 2018 on annettu suomalaiselle tekniikan tohtori Tuomo Suntolalle. Suntolan innovaatio, atomikerroskasvatusteknologia, on mahdollistanut elämämme älypuhelinten, tehokkaiden tietokoneiden ja sosiaalisen median keskellä. Teknologiaa käytetään myös lääketieteen ja kestävän energian aloilla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jakoi kahdeksannen Millennium-teknologiapalkinnon Helsingissä tänään. Palkinnon arvo on miljoona euroa.
Suntolan palkittu atomikerroskasvatusteknologia (Atomic Layer Deposition, ALD) on maailmanlaajuisessa käytössä oleva nanoteknologinen menetelmä. ALD-teknologialla valmistetaan muutaman atomikerroksen vahvuisia ohutkalvoja esimerkiksi mikroprosessoreihin ja muistikomponentteihin. Menetelmällä voidaan pinnoittaa monimutkaisia kolmiulotteisia rakenteita tarkasti atomikerros kerrallaan.
ALD-teknologiaa hyödynnetään lukuisilla korkean teknologian aloilla. Atomikerroskasvatuksella valmistettuja ohutkalvoja käytetään lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa. Jatkuvasti kehittyvän ALD-teknologian ansiosta laitteet ovat pienempiä ja edullisempia, mutta samalla tehokkaampia. Suntolan innovaatio on yksi keskeinen tekijä siinä, että kuuluisa Mooren laki on jatkunut aina tähän päivään saakka: mikropiirien teho on kaksinkertaistunut parin vuoden välein hintojen kuitenkin samalla laskiessa.
Mikropiireissä ja muistikomponenteissa tarvittavia äärimmäisen ohuita sähköä eristäviä tai johtavia kalvoja voidaan valmistaa vain Suntolan kehittämällä ALD-teknologialla.
– ALD-menetelmä on malliesimerkki käyttäjälle piilossa olevasta teknologiasta, joka on kuitenkin välttämätöntä näkyvälle kehitykselle. ALD on demokratisoinut tietotekniikan omistamista ja sen myötä ihmiskunnan tiedonsaantia ja viestintämahdollisuuksia, Millennium-teknologiapalkinnon kansainvälisen palkintolautakunnan puheenjohtaja, akatemiaprofessori Päivi Törmä sanoo.
Läpimurto elektroniikassa
Tuomo Suntola kehitti ALD-teknologian ja ohutkalvojen valmistuslaitteiston 70-luvulla, ja sai niille kansainvälisen patenttisuojan.
Suntola pitää suurimpana saavutuksenaan läpimurtoa elektroniikka-alalla.
– Kun puolijohdeteknologiassa ymmärrettiin ALD-teknologian merkitys 2000-luvun alussa, sen käyttö räjähti valtavaan kasvuun, Suntola kertoo palkintolautakunnan tiedotteessa.
– Millennium-teknologiapalkinnon vastaanottaminen on minulle suuri kunnia erityisesti siksi, että innovaatio on osoittautunut hyödylliseksi monissa ihmiskunnan elämänlaatua parantavissa sovelluksissa”.
Lisää tehoa akkuihin
ALD-menetelmällä voidaan parantaa muun muassa aurinkokennojen, led-valojen ja sähköautojen litium-akkujen suorituskykyä ja sitä voidaan hyödyntää ympäristöystävällisissä pakkausmateriaaleissa. Menetelmää käytetään myös erilaisissa optiikan sovelluksissa. Arkipäivän käytössä ohutkalvot estävät metallin tummumista kellojen ja hopeakorujen pinnoitteissa.
ALD-kalvojen valmistukseen käytettävien laitteistojen ja kemikaalien maailmanlaajuiset markkinat ovat arviolta noin kaksi miljardia dollaria, ja ALD-teknologiaan nojaavan kuluttajaelektroniikan markkina-arvo yltää jo ainakin viiteensataan miljardiin dollariin.
Picosun valittiin vuonna 2014 Seedin ja Suomen Yrittäjien Ravistajat-sarjan kymmenen ravistavimman yrityksen joukkoon.
Yrittäjäsanomat
toimitus (at) yrittajat.fi
