Monen alan yrityksillä on nyt iso hätä – Tapahtumien järjestäjät tapasivat ministereitä

Tapahtumateollisuuden, musiikkialan ja jääkiekon SM-liigan edustajat tapasivat perjantaina tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon ja elinkeinoministeri Mika Lintilän. Tapaamisessa oli mukana myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtaja Mika Salminen.

– Etsimme yhdessä ratkaisuja tapahtuma-alan tilanteeseen, joka on huolestuttava viime viikkoina heikentyneen tautitilanteen ja sen johdosta kiristyneiden rajoitusten takia.

Haluamme kollega Mikan kanssa tuoda tapahtuma-alan tilanteen hallituksen käsittelyyn vielä ennen joulua, Saarikko kirjoitti Facebookissa perjantaina.

Tapahtumateollisuus ry julkisti marraskuun lopussa kannanoton, jossa se vaati korvauksia elinkeinon kieltämisestä ja rajoittamisesta.

Järjestö vaati hallitukselta ja eduskunnalta välittömiä toimia tapahtumiin kohdistuvista ja perustuslaillista elinkeinovapautta rikkovista viranomaisrajoituksista johtuvien menetysten korvaamiseksi.

Tapahtumateollisuus korosti kannanotossaan ammattimaisten tapahtumatoimijoiden toimineen vastuullisesti läpi koko koronapandemian.

SKY ry vaatii nopeaa kustannustukea

Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry vaatii nopeaa kustannustukea sulkemissuositusten kohteeksi joutuneille kunto- ja terveysliikuntakeskusten yrittäjille ja muille liikunta-alan yrittäjille.

”Nyt asialla on kiire. Tuleva kustannustuki kaksi ei kata tämän uuden ajanjakson menetyksiä”, todetaan SKY:n tiedotteessa.

Viranomaiset ovat suositelleet kuntosali- ja ryhmäliikunnan määräaikaista sulkemista julkisen puolen lisäksi myös yksityisissä alan yrityksissä.

SKY ry kertoo, että viime kevään pandemian vaikutuksena liikunta-alan yritysten liikevaihto puolittui 59 prosentilla alan yrityksistä ja 40 prosentilla yrityksistä liikevaihto putosi jopa 75% .

Järjestö esittää seuraavia asioita toimialan turvaamiseksi:

• Rakennetaan uusi toimialakohtainen kustannustuki sulkusuositusten alaisiin voimakkaasti kärsineisiin toimialoihin
• Kuntia kannustetaan ottamaa liikunnan palvelusetelit yhdeksi uudeksi toimintamalliksi
• Sote-uudistuksen sisällä liikuntapalveluiden henkilökohtaisen budjetoinnin malli käyttöön
• Liikunta-alan pitkäaikainen tavoite yhteisen alemman arvonlisäveroluokan kokonaisuudesta toteutetaan pikaisesti
• Liikkeen- tai ammatinharjoittajalle (eli toiminimiyrittäjä) mahdollistetaan liikunta- ja kulttuuriseteleiden verovähennysoikeus
• Henkilökohtaisen valmennuksen (personal trainer) palvelut siirretään pysyvästi alempaan arvonlisäveroluokkaan ja määräaikaisella lailla välittömästi
• Kehitetään malli, jossa yksilön todennettua liikkumista kannustetaan hyväksymällä osa liikuntakustannuksista verotuksessa

HALI ja Kuntoutusyrittäjät ehdottavat uutta korvaustyökalua

Hyvinvointiala HALI ry ja Kuntoutusyrittäjät vetoavat hallitukseen, että sote-ala tarvitsee oman korvaustyökalun helpottamaan vakavaa ahdinkoa. Omaehtoiseen karanteeniin asetetuista, koronatestiin pääsyä odottavista ja testitulosta odottavista työntekijöistä aiheutuvat kustannukset pitää korvata, järjestöt toteavat yhteisessä kannanotossaan.

Altistunut tai tällaiseksi epäilty työntekijä otetaan THL:n ohjeiden mukaisesti heti asiakastyöstä pois ja ohjataan koronavirustesteihin. Työhön palataan aikaisintaan negatiivisen testituloksen saamisen jälkeen, tai vaihtoehtoisesti ohjeen mukaisen oireettoman jakson jälkeen.

Pienet alan yritykset uhkaavat kaatua, kun koronalle mahdollisesti altistuneet työntekijät joudutaan irrottamaan hoiva- ja hoitotyöstä ja hankkimaan tilalle sijaiset. Jos sijaista ei saada, jäävät asiakkaat vaille hoitoa.

Tämän lisäksi alan yritykset ja järjestöt yleisesti eivät ole saaneet riittävää tukea suojavarusteiden hankinnasta aiheutuneisiin kuluihin. Esimerkiksi pelkästään hoiva-alan toimijat odottavat yli kymmentä miljoonaa euroa suojavarustekorvauksia kunnilta. Kysymys on sadoista yrityksistä ja järjestöistä, joista monet ovat 1–2 hengen organisaatioita.

Puolen palkan suuruinen korvaus

Kuntoutusyrittäjät ja hyvinvointiala ehdottavat, että työnantajalle pitäisi korvata esimerkiksi puolet koronalle altistuneen sote-työntekijän palkasta siltä ajalta, kun työntekijä on suosituksen mukaisesti poissa työstä, eikä etätyötä voida järjestää.

Käytännössä tartuntatautilakiin lisättäisiin uusi pykälä, jonka mukaan koronavirusepäilyn vuoksi työntekoon estyneen työntekijän työpanoksen menetyksestä korvattaisiin puolet tälle karanteenitilanteessa maksettavasta tartuntatautipäivärahasta. Työkalun käytön kohdentaminen sote-aloille on järjestöjen mukaan perustelua, koska juuri tällä sektorilla asiakkaat ovat pääosin riskiryhmään kuuluvia, ja etätyön mahdollisuutta ei yleensä ole.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi