Onko tässä yksi ratkaisu valtamerten mikromuoviongelmaan? Suomalaisyritys kehitti ekologisen vaihtoehdon koivun kuoresta
Koivunkuorijauhe soveltuu muun muassa kuoroviin voiteisiin ja hammastahnoihin.
Mikromuovilla on huono maine, ja juuri siinä piilee suomalaisen innovaation kansainvälinen potentiaali.
Kokkolalainen Innomost Oy on käynnistänyt pilottituotannon, jossa koivun kuorimassasta valmistetaan kilpailijaa kosmetiikkatuotteissa käytettävälle mikromuoville.
Maailman valtameriin päätyy vuosittain arviolta kymmeniä miljoonia tonneja muovia. Osa siitä on alle viiden millimetrin kokoisia partikkeleja eli mikromuovia. Fyysisen kokonsa takia mikromuovi voi vaurioittaa eläviä organismeja ja mereneläviä. Haitallista se on myös siksi, että partikkelien hajoaminen merissä kestää jopa satoja tuhansia vuosia.
Mikromuovin yksi lähde on kosmetiiikka, jossa sitä käytetään muun muassa kuorivissa kasvotuotteissa ja hammastahnoissa.
Innomost valmistaa uuden teknologian avulla kosmetiikan valmistukseen soveltuvia partikkeleja, joiden raaka-aineena käytetään koivua. Kumppaniksi on löytynyt Metsä Group.
– Koivun kuorintaprosessissa erotellaan kuorimassa. Sen jälkeen kuorimassa käsitellään ja erotellaan erilaisiin jakeisiin, Innomostin perustaja Sami Selkälä selvittää.
Innomostin pilottilaitosta ovat olleet rahoittamassa Metsä Groupiin kuuluva Metsä Spring, sijoitusyhtiö Innovestor, pääomasijoitusyhtiö Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy) sekä joukko yksityisiä bisnesenkeleitä. Selkälä omistaa yrityksestä vajaat 30 prosenttia.
Pehmeämpää kuin mikromuovi
Mikromuoveja käytetään kosmetiikassa, koska niiden avulla ihon pinnalta voidaan poistaa tehokkaammin kuollutta solukkoa ja rasvaa.
”Materiaali on biohajoava, mutta silti riittävän kestävä, jotta sitä voidaan käyttää esimerkiksi kosmetiikassa.”
Sami Selkälä, Innomost Oy
Ekologiset ongelmat ja mikromuovin käytön rajoittaminen ovat saaneet teollisuuden etsimään vaihtoehtoisia raaka-aineita. Yksi niistä on kotimainen koivunkuorijauhe.
– Se sisältää luonnollisia partikkeleja, jotka hajoavat luonnossa kokonaan, loppuvaiheessa hiilidioksidiksi. Materiaali on biohajoava, mutta silti riittävän kestävä, jotta sitä voidaan käyttää esimerkiksi kosmetiikassa, Selkälä jatkaa.
Koivupartikkeli on pehmeämpää kuin kova muovi, mutta Selkälän mukaan riittävän kovaa kosmetiikkakäyttöön.
– Siinä on myös hyvä puolensa. Luonnollinen materiaali ei tunnu hiekan jyvältä iholla. Koivunkuorijauhe sitoo Selkälän mukaan hyvin rasvaa, minkä ansiosta sitä voidaan käyttää esimerkiksi kuivasampootuotteissa.
Mikromuovi merissä
- Mikromuovit ovat alle viiden millimetrin suuruisia muovipartikkeleita. Mikroskooppisen pieniä muovinpaloja on löydetty kalojen, simpukoiden ja äyriäisten sisältä. Myös ihmisen elimistöön päätyy mikromuovia mm. juomaveden mukana.
- Suurin osa merten mikromuovista on peräisin liikenteestä. Muita mikromuovin lähteitä ovat muun muassa keinokuidut ja keinokuitutekstiilit, kosmetiikka sekä teollisuuden maalit ja pinnoitteet.
- Nykyaikainen jätevedenpuhdistamo poistaa menetelmästä riippuen 97–99,9 prosenttia jäteveden mikromuoveista.
- Mikromuovipitoisuuden ekologisesti vaarallisen kynnysarvon arvioidaan ylittyvän jo nyt esimerkiksi Välimerellä, Itä-Kiinan meressä, Keltaisessa meressä ja arktisessa merijäässä.
- Euroopan kemikaalivirasto on ehdottanut mikromuovien käytön rajoittamista.
Lähde: WWF
Tavoitteet maailmanmarkkinoilla
Tähän mennessä Innomostin tuotteita on käytetty kahdessatoista kosmetiikkatuotteessa. Selkälän mukaan lisää on tulossa, sillä kiinnostus materiaalia kohtaan on suuri. Yksi ensimmäisistä koivunkuorta käyttäneistä kosmetiikkavalmistajista on Lumene.
– Tavoitteemme on kansainvälisillä markkinoilla. Hinnan puolesta pääsemme kilpailukykyiselle tasolle mikromuovin kanssa.
Koivunkuorijauheesta myydään myös jatkojalostettuja tuotteita kuten valkoista pigmenttiä, joka on kysyttyä kosmetiikka-alalla.
– Materiaalista voidaan jatkojalostaa myös rasvahappoa, joilla voi tutkimusten mukaan olla ikääntymistä hidastavia vaikutuksia, Selkälä jatkaa.
Vinkkaa meille juttuaihe!
