Onko yritykselläsi verkkokauppa? – Lakimuutos tuo lokakuussa uusia velvoitteita
Kuluttajansuojalain muutokset tuovat lokakuun alussa muutoksia ja uusia velvoitteita verkkokauppaa harjoittaville elinkeinonharjoittajille.
Kuluttajansuojalaki uudistuu 1. lokakuuta.
Lokakuun alusta alkaen kuluttajille ei saa verkkokaupassa enää tarjota ensisijaisesti luottoa tai muuta maksunlykkäystä sisältäviä maksutapoja.
– Muutoksen tarkoituksena on ohjata kuluttajia käyttämään ensisijaisesti muita maksutapoja kuin niitä, joilla maksamista lykätään myöhemmäksi ja näin vähentää kuluttajien velkaantumista, sanoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Sanna Lempiäinen.
Lokakuun alusta alkaen kuluttajalle on verkkokaupassa esitettävä maksutavat seuraavassa järjestyksessä:
1. Maksutavat, joihin ei sisälly mahdollisuutta hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä. Näitä ovat esimerkiksi verkkomaksut, debit- tai Visa Electron -kortit sekä liikunta- ja kulttuuriedut.
2. Maksutavat, joihin voi sisältyä mahdollisuus hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä. Näitä ovat esimerkiksi yhdistelmäkortit debit- ja credit-ominaisuuksilla tai maksusovellukset kuten MobilePay, johon kuluttaja on valintansa mukaan voinut liittää paitsi debit- myös credit-kortin.
3. Maksutavat, jotka merkitsevät luoton hakemista, käyttämistä tai muuta maksunlykkäystä kuten esimerkiksi luottosopimuksen tekeminen, maksuaika- tai luottokortti tai postiennakko.
Mitään maksutapaa ei myöskään saa verkkokaupassa asettaa oletusvalinnaksi, ei edes asiakkaan aikaisemman oston perusteella. Kuluttajan on siten tehdä maksutapavalinta kunkin sopimuksen osalta erikseen.
Todentamisvelvollisuus laajenee
Lokakuun alusta alkaen tavaran tai tuotteen ostavan kuluttajan henkilöllisyys on verkkokaupan kassalla todennettava vahvaa sähköistä tunnistamista käyttäen aina silloin, kun kuluttaja valitsee maksunlykkäystä tarkoittavan maksutavan kuten esimerkiksi laskun tai erämaksun. Säännöksen tavoitteena on väärinkäytösten minimoiminen sekä rikollisuuden ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen.
Mikäli kuluttaja kuitenkin valitsee maksutavaksi esimerkiksi maksukortin tai muun maksuvälineen eli kuluttajan valitsema maksutapa kuuluu maksupalvelulain soveltamisalaan, sovelletaan asiakkaan tunnistamiseen edelleen maksupalvelulain vahvaa tunnistamista koskevia säännöksiä aivan kuten tähänkin asti.
Poikkeuksena velvollisuutta vahvaan tunnistamiseen verkkokaupassa ei ole silloin, kun kuluttaja sopimuksen mukaan maksaa kauppahinnan tavaran luovutuksen yhteydessä esimerkiksi postiennakolla, noudon yhteydessä myymälässä tai kotiinkuljetuksen yhteydessä käteisellä. Velvollisuutta ei ole myöskään silloin, kun sopimuksen mukainen palvelu suoritetaan muulla kuin etäviestimellä ja palvelun suorittaa maksunlykkäyksen tarjoaja itse, kuten esimerkiksi jälkikäteen palveluntarjoajan itsensä laskuttamat juhla- ja kotitalouspalvelut.
Kuluttajaluottojen markkinointi täsmentyy
Kuluttajaluottojen markkinoinnin sisältöön on jatkossa kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota. Kuluttajaluottojen markkinointia koskeva sääntely tarkentuu lokakuun alussa erityisesti siltä osin, minkä tyyppistä markkinointia on erityisesti pidettävä hyvän luotonantotavan vastaisena.
Jatkossa nimenomaisesti hyvän luotonantotavan vastaista on muun muassa vähätellä luotonoton vakavuutta, esittää luotonoton edistävän kuluttajan sosiaalista menestystä ja hyväksyntää, kohdistaa markkinointia sellaisiin kuluttajiin, joilla on maksuhäiriömerkintä tai yhdistää luoton käyttöä rahapelipalveluihin.
Luottoja ei myöskään saa markkinoida sellaisin ehdoin, joilla luottokustannukset voivat ylittää luoton määrän. Lokakuun alusta luottoja ei siten saa markkinoida esimerkiksi hyvin pienillä kuukausierillä tai pitkällä takaisinmaksuajalla.
Kuluttajaluottojen korkokatto laskee lokakuun alkaen nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Uuden säännöksen mukaan elinkeinonharjoittaja voi kuitenkin jatkossa lisätä 15 prosentin päälle korkolain mukaisen viitekoron. Sopimuksen mukainen luoton korko ei kuitenkaan saa ylittää 20 prosenttia, jos viitekorko nousee yli viiteen prosenttiin. Muutoksella pyritään vähentämään kuluttajien ylivelkaantumista, sekä kohtuullistaa suurien ja pitkällä laina-ajalla myönnettyjen luottojen hinnoittelua.
Vinkkaa meille juttuaihe!
