Mikael Pentikäinen : Sodan Venäjä häviää, mutta maa itsessään ei ole häviämässä mihinkään

Pirkanmaan Yrittäjyys- ja Elinvoimakuntakilpailua seurasi Parkanossa myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. . Seminaarin lisäksi päivään mahtui kaksi yritysvierailua sekä tapaaminen Parkanon päättäjien kanssa.

Sota tuntuu täälläkin

Varsinaisessa seminaarissa Mikael Pentikäinen piti Suomen Yrittäjien tilannekatsauksen.

– Ukrainan sota saattaa vaikuttaa kaukaiselta asialta, jolla ei olisi juuri vaikutusta yritystoimintaan meillä Suomessa, mutta tosiasiassa sen vaikutukset voivat olla yksittäiselle yritykselle hyvinkin suuret. Sota vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin monella tavalla, pääosin välillisesti mutta joillekin myös suoraan, toimitusjohtaja aloitti.

– Energian ja polttoaineiden hinnannousun lisäksi uhkana on, että kasvava epävarmuus vähentää investointeja. Toistaiseksi sota ei ole nostanut maa- ja markkinariskiä Suomessa, mutta toden teolla sen vaikutus näkyy vasta ajan kanssa.

Karut luvut

Pentikäinen viittasi myös tuoreimpaan Yrittäjägallupiin, joka kertoi merkittävistä hinnankorotuksista eritoten energian mutta myös raaka-aineiden sekä kuljetuskustannusten osalta.

– Jos tästä sinänsä onnettomasta tilanteesta etsii jotain hyvää, nykyinen kriisi näyttää vaikuttavan laajalti eri yrityksiin kuin korona. Jos tämä olisi jälleen iskenyt samoille aloille, kyyti olisi voinut olla paljon kylmempää, Pentikäinen totesi.

Hänen mukaansa Ukrainan sota on ainakin toistaiseksi vaikuttanut heikentävästi enemmän teollisuusyrityksiin, jotka taas selvisivät koronasta yleisesti ottaen paremmin. Nykyisessä kriisissä Pentikäinen toivoisi valtiolta toimenpiteitä erityisesti kuljetus- ja energiahaasteisiin. Hänellä oli listalla useampikin heti kaivattu toimenpide.

– Jakeluvelvoitteen poisto määräajaksi, ammattidieselin nopea käyttöönotto sekä turpeen alasajon keskeyttäminen. Lisäksi neljäntenä isompana kokonaisuutena olisi sit[1]en alkutuotantoon suunnatut tukitoimenpiteet.

Euroopan 9/11

Pentikäisen mukaan on selvä, että Venäjän 24. päivä helmikuuta aloittama hyökkäys on historiallisesti käänteentekevä niin koko Euroopalle kuin Suomellekin. Euroopan oma 9/11-merkkipaalu. Tätä haastattelua tehtäessä sotaa oli takana melkein viisi täyttä viikkoa. Paljon on ehtinyt tapahtua verraten lyhyessä ajassa.

– Venäjän brutaali hyökkäys on tehnyt naapurimaastamme kansainvälisen hylkyvaltion. Ja yhtälailla selvä on, että Ukrainassa ei taistella vain Ukrainasta, vaan myös siitä, mitä tyrannit voivat tehdä oman valtionsa ulkopuolella, Pentikäinen tuumasi.

Sodan lopputulos on jo selvillä

Toimitusjohtajan mukaan on aivan ilmeistä, että Venäjä häviää meneillään olevan sodan.

– Maata, jossa ei saa kertoa totuutta, jossa oppositio ajetaan vankilaan ja jossa hallinta perustuu pelkoon, ei voi kutsua voittajaksi. Ei ainakaan niillä kriteereillä, joita me tunnustamme, Pentikäinen summaa.

– Oleellista on kuitenkin muistaa, että vaikka Venäjä sodan häviääkin, Venäjä ei häviä mihinkään, Pentikäinen jatkaa. Se tosin jää nähtäväksi, johtaako tapahtumaketju Putinin lähtölaskentaan.

Mikael Pentikäinen nosti esiin myös elinkeinoelämän järjestöjen eli Suomen Yrittäjien, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keskuskauppakamarin yhteisen kannanoton Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta.

– Joku voi ihmetellä, miksi tämänkaltainen asia kuuluu elinkeinoelämän järjestöille, mutta me uskomme vahvasti, että Nato vahvistaa Suomessa niin vapautta, vakautta kuin turvallisuuttakin, ja tätä kautta se lujittaisi yritystoiminnan edellytyksiä. Toki jäsenyydessä on myös riskinsä.

Kohti eduskuntavaaleja

Pentikäinen uskoo, että epävakaus Euroopassa tulee näkymään myös jo näköpiirissä häämöttävissä eduskuntavaaleissa.

– Suomen asema Euroopassa ja se, miten tuo asema tullaan jatkossa määrittelemään, ovat varmasti keskeisiä vaaliteemoja, Pentikäinen totesi. Yrittäjäjärjestön vaaliohjelman ensimmäinen versio on jo valmis.

Toimitusjohtaja nosti esille sieltä myös toisen ison haasteen eli julkisen talouden velkaantumisen.

– Tämä haaste on jäänyt nyt vähän sodan varjoon. Valitettavasti Suomen velkaantumiselle ei ole näköpiirissä loppua. On hyvä muistaa, että terve talous on myös turvallisuuskysymys. On tärkeää, että Suomessa tulot ja menot saadaan tasapainoon. Me ymmärrämme kyllä, että kriisitilanteissa pitääkin ottaa velkaa, mutta jatkuvaa se ei voi olla, Pentikäinen tiivisti.

Ei määrä vaan laatu

Suomen haasteisiin Pentikäinen listasi myös työnantajayritysten määrän kehittymisen.

– Työnantajayrittäjien määrä on laskenut Suomessa 95 000 yrityksestä 85 000 yritykseen, mikä kertoo siitä, että varsinkin pienten työnantajayrittäjien asema on raskas. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut, ja on hyvä asia, että työnantaja- ja yrittäjäriskiä on vähennetty verkostomaisilla toimintamalleilla. Mutta ei sekään hyvä ole, jos pienemmässä päässä yrityskenttää koetaan palkkaaminen niin ongelmalliseksi, ettei sitä haluta missään oloissa tehdä, Pentikäinen totesi.

– On hyvä muistaa, että mekään yrittäjäjärjestönä emme aja sitä, että Suomessa olisi mahdollisimman paljon yrittäjiä, vaan me haluamme Suomeen mahdollisimman paljon menestyviä yrittäjiä, hän alleviivasi.

Yrittäjäjärjestön pitkän tähtäimen tavoitteena on, että Suomi olisi maailman paras maa yrittää. Tässä riittää vielä tekemistä, sillä tällä hetkellä Suomen sijoitus noin 140 maata käsittäneessä listauksessa on 11. Siihen ei kuitenkaan pidä tyytyä.

– Edellä on monta maata, jotka me kyllä hyvin voisimme ohittaa, Pentikäinen totesi.

Reissussa selvisi myös olympiamenestyksen todellinen syy

Yritysvierailuja Pentikäisen päivään mahtui kaksi. Parkanon listatehtaan lisäksi yrittäjäjärjestön ykkösmies teki visiitin myös Suomen Tekojään tuotantotiloihin. Selvisipä Pentikäiselle päivän aikana myös syy Suomen upeaan jääkiekkomenestykseen Pekingissä. Suomen Tekojää oli nimittäin etäyhteyksin vastuussa Pekingin kisajäiden ylläpidosta. Tämän kuultuaan Pentikäinen arvioi Suomen olevan vahvoilla myös kotikaukalossaan Tampereen Nokia Areenalla. Myös siellä jäiden kunnosta kun vastaa samainen parkanolaisyritys.

– Jos ei Suomi kevään kotikisoissa voita, niin kumma on, Pentikäinen myhäili.

Positiivinen vaikutelma

Sekä Parkanon että Pirkanmaan elinvoimasta Pentikäiselle jäi hyvin positiivinen kuva.

– Parkanossa on paljon sekä jo toteutuneita kasvutarinoita että potentiaalisia kasvajia. Se ehkä hieman yllätti, kuinka paljon täällä oli 35–100 henkeä työllistäviä yrityksiä, Pentikäinen kommentoi.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 5.4.2022