Pirkanmaan Vuoden yritys 2026: Tullikamarilta Tavara-asemalle – Kulttuurikamari rakentaa Tampereen tapahtumakulttuuria

Pirkanmaan Vuoden yritykseksi 2026 valittu Tampereen Kulttuurikamari Oy on kasvanut 25 vuodessa Tullikamarin klubitoimijasta kahden tunnetun tapahtumatalon pyörittäjäksi.

Tampereen Kulttuurikamari Oy perustettiin vuonna 2001 tuottamaan Tullikamarille ravintola- ja ohjelmapalveluja. Aluksi toiminta keskittyi Klubin ohjelmapuoleen ja koko talon ravintolapalveluihin, mutta vuonna 2014 vastuu laajeni Pakkahuoneeseen. Vuonna 2023 yritys avasi konsertti- ja tapahtumasalin Tavara-asemalle.

Kulttuurikamarin perustaja Tero Viikarin yrittäjäksi alkoi 1980-luvun lopulla Tullikamarilta, jossa hän työskenteli vahtimestarina. Opintojen ohessa hän tutustui Tampereen elävän musiikin yhdistyksen toimintaan, alkoi tuoda bändejä Suomeen harrastuksena ja järjestää keikkoja muun muassa Tullikamarilla. Vuosien mittaan hän päätyi työntekijästä yrittäjäksi.

– En siinä kohtaa niinkään ajatellut yrittäjyyttä sinällään, vaan asioiden eteenpäin viemistä. Kulttuurikamarin kasvu on syntynyt asteittain rakkaudesta musiikkiin, tapahtumiin ja omaehtoiseen tekemiseen, Viikari sanoo.

Janne Laurila puolestaan tuli mukaan Tullikamarin toimintaan muusikkona ja DJ:nä, ja vastaa nykyisin Kulttuurikamarin ohjelmapäällikkönä Tullikamarin ja Tavara-aseman sisällöistä.

Tullikamarilta Tavara-asemalle

Kulttuurikamarin toiminnan ytimessä on alusta asti ollut monipuolinen sisältö. Tapahtumataloja ei ole rakennettu yhden yleisön tai genren varaan, vaan tavoitteena on ollut korkea käyttöaste ja laaja tarjonta.

Tullikamarin peruskorjaus johti uuden vaiheen alkuun. Väistötilaa etsiessään Kulttuurikamari päätyi Tavara-asemalle, josta tuli nopeasti paljon enemmän kuin väliaikainen ratkaisu.

Tavara-asema on vakiinnuttanut paikkansa Tampereen tapahtumakentässä.

– Kaupunkilaiset ottivat Tavara-aseman omakseen. Tampere kasvaa voimakkaasti, ja selvästi on tarvetta myös kahdelle keskikokoiselle tapahtumatalolle, Laurila sanoo.

Kulttuuri on myös liiketoimintaa

Kulttuurikamarin taloissa järjestetään konsertteja, yökerhoja, opiskelijabileitä, ikäihmisten päivähyppyjä, elokuvafestivaaleja, tanssitapahtumia, seminaareja, gaaloja, palkintotilaisuuksia ja yritysjuhlia. Vuonna 2024 Kulttuurikamarin tiloissa järjestettiin 564 tapahtumaa ja tilaisuutta.

Yritystilaisuudet ovat kasvava osa toimintaa. Laurilan mukaan noin viidennes tilaisuuksista on yritystapahtumia, ja niiden osuutta halutaan kasvattaa edelleen kulttuuritapahtumien rinnalla.

– Kulttuurikamarin työssä yhdistyvät kulttuurin itseisarvo ja yritystoiminnan realiteetit. Kulttuurialan yrityksiä on tärkeää tarkastella myös liiketoimintana eikä vain avustusten tai tukien kautta, Laurila sanoo.

– Meidän toiminnallamme on aitoa taloudellista merkitystä: työllistämme alihankkijaketjuja, maksamme artisteille ja heidän edustajilleen keikkapalkkioita ja tuotamme verotuloja, Laurila ja Viikari sanovat.

Viime vuodet ovat olleet tapahtuma-alalla poikkeuksellisia. Koronan jälkeen Kulttuurikamari on elänyt remonttien, väistötilojen ja muuttuneiden aikataulujen keskellä.

– Meillä ei ole ollut koronan jälkeen niin sanottua normaalia vuotta. Se on ollut haastavaa tulevaisuuden suunnittelun kannalta, Viikari sanoo.

Vuodelta 2027 Viikari ja Laurila odottavat aktiivista vaihetta, jolloin toiminta jatkuu normaalina sekä Tullikamarilla että Tavara-asemalla.

Elämyksillä on merkitystä

Viikari ja Laurila näkevät tapahtuma-alan tulevaisuuden myönteisenä. Kiinnostus elävää kulttuuria kohtaan on kasvanut, ja ihmiset haluavat edelleen kokoontua, kokea ja jakaa elämyksiä. Loppuunmyydyn konsertin tunnelma ja yleisön reaktiot muistuttavat tekijöitä siitä, miksi työtä tehdään.

– On hienoa nähdä artistin ja yleisön välinen kommunikaatio ja se, miten elämykset vaikuttavat ihmisiin, Viikari sanoo.

– Uskon, että elävä kulttuuri on ihmisille niin tärkeää, että meillä on paikkamme vielä vuosikymmeniä eteenpäin, hän jatkaa.

Kulttuurikamarin tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät nykyisen toiminnan kehittämiseen. Uusia konsepteja syntyy seuraamalla aikaa, kuuntelemalla yleisöä ja tarttumalla ideoihin.

– Hyvä esimerkki on K40-disko, joka syntyi tyhjään lauantai-iltaan tulleesta ideasta ja myi ensimmäisellä kerralla päivässä 1 200 lippua, Laurila kertoo.

Yritystilaisuuksien kehittäminen on yksi lähivuosien painopisteistä. Kulttuurikamari haluaa tehdä tapahtumien järjestämisestä asiakkaille mahdollisimman helppoa valmiiden pakettien ja vahvan tuotanto-osaamisen avulla.

Pirkanmaan Vuoden yrittäjä -palkinto tuntuu Viikarista ja Laurilasta merkittävältä erityisesti siksi, että kulttuurialan toimijoita ei heidän mukaansa aina tunnisteta liike-elämän näkökulmasta.

– Se on hieno tunnustus, varsinkin kun yritys täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Kulttuurialan toimijoita ei kovin usein liike-elämässä noteerata ja tunnusteta, Viikari sanoo.

Laurila toivoo, että tunnustus nähdään samalla viestinä myös muille kulttuurialan yrityksille.

– Koska tämä on hauskaa, sitä ei välttämättä aina oteta vakavasti. Siksi on merkittävää, että toimintamme huomioidaan nimenomaan vaikuttavana yritystoimintana, Laurila sanoo.