Lempäälän luontaiskylpylä on Suomessa ainoa laatuaan – hoidoilla 115-vuotiaat perinteet

Lempäälän luontaiskylpylä täytti heinäkuussa sata vuotta. Kolmen sukupolven ajan pyörinyt kylpylä kiinnostaa edelleen, vaikka kylpylämatkailu onkin ajan saatossa muuttunut.

Lempäälässä, yrittäjä Kirsti Uotin mukaan kylän kauneimmalla paikalla, on jo sadan vuoden ajan palvellut Lempäälän luontaiskylpylä. Uotilaisia vesihoitoja tarjoava kylpylä houkuttelee asiakkaita ulkomailta asti. Samanlaisia hoitoja ei saa mistään muualta Suomesta, ja niiden vaikutus perustuu mm. kylmän ja kuuman vaihteluihin, hierontaan sekä käärehoitoihin.

– Tyypillisin asiakas on kehä kolmosen sisällä asuva, loppuun palanut naisihminen, joka kärsii stressistä ja univaikeuksista, Uoti tiivistää.

Satavuotista taivalta juhlistettiin kutsuvieraiden kanssa heinäkuussa. Ohjelmassa oli mm. Nirunaru-nukketeatterin esittämä kylpylähistoriikki, jonka tuotantoa myös Pirkanmaan rahasto tuki 6000:lla eurolla. Lisäksi tapahtumassa julkistettiin kirja, joka on Uotin mukaan ostettavissa kylpylältä.

– Kylpylän vieraskirjojahan on säilynyt vuodesta 1930 saakka. Näiden pohjalta Riitta Mäkinen on koostanut yhteenvedon sadan vuoden kylpylävieraista juhlavuoden kunniaksi.

Tavoitteena pitkien perinteiden säilyttäminen

Kylpylä ja uotilaiset hoidot ovat saaneet alkunsa Uotin isoisän, pastori Juhon omista vaivoista, joihin ei löytynyt helpotusta sen ajan lääketieteestä. Hän sai kuitenkin eräältä lääkäriystävältään ohjeita siihen, kuinka vaivoja voisi hoitaa luontaisesti. Kun keinot osoittautuivat toimiviksi, innostui pastori opiskelemaan aiheesta Keski-Euroopaan saakka. Vanha virka jäi, ja pastorista tuli luontainen terveydenhoidon neuvoja.

– Isoisä kirjoitti aiheesta kirjankin, jotta suomalaiset oppisivat hoitamaan itse omia vaivojaan. Kävi kuitenkin ilmi, että hoitojen järjestäminen kirjan avulla oli vaikeaa, joten hän alkoi itse kouluttaa luontaishoitajia työhön. Hoitoja järjestettiin yleisissä saunoissa, mikä aiheutti ärsytystä muissa saunojissa – hoidot kun saattoivat kestää tuntitolkulla.

Ennen pitkää hoitajat ehdottivatkin oman hoitolaitoksen perustamista. Tässä vaiheessa Juho Uoti oli jo menehtynyt, mutta hänen vaimonsa Augusta ryhtyi tuumasta toimeen. Vuonna 1925 sopiva tila löytyi, ja vuotta myöhemmin alkoi Lempäälän luontaiskylpylän tarina. Nyt yrityksen ohjaksissa on jo kolmas sukupolvi.

– Myös oma isäni Kauko kävi ulkomailla opiskelemassa aiheesta lisää, ja kehitti sen pohjalta isoisän hoitoja. Oma tavoitteeni on ollut näiden metodien säilyttäminen, ja pyrin tallentamaan kylpylän historiaa muutenkin.

Ajan myötä Uotin vesihoitoihin perustuvia kylpylöitä on ollut myös muualla, mutta nykyään ainoastaan Lempäälä on jäljellä. Myös henkilöstön määrä on laskenut: Kirsti Uotin lapsuudessa työntekijöitä oli vielä 30, nyt vakituisia hoitajia on jäljellä enää yksi.

Kylpylä toimi kesänviettopaikkana

Aikoinaan kylpylässä saatettiin viettää viikkokausia, jotkut jopa kuukausia. Vielä 1990-luvulla kylpylään pystyi ostamaan minimissään viikon mittaisen hoito- ja majoituspaketin.

– Ennen vanhaan ei matkusteltu ulkomaille tai oltu mökillä, vaan mentiin kesäksi täyshoitoloihin. Parhaimmillaan kävijöitä saattoi olla toistasataa päivässä. Kesäsesonki oli niin vilkas, että toisinaan osa asiakkaista täytyi majoittaa naapuriin.

Kun kylpyläturismi alkoi 1990-luvulla aueta Viroon, muutti se omalta osaltaan ihmisten käyttäytymistä. Nykyään suosituin paketti on Uotin mukaan yksi ateria ja yksi hoito.

– Meillä oli pitkään kanta-asiakkaita, jotka tulivat vuodesta toiseen Lempäälään. Nykyään asiakkaat käyvät kokeilemassa vähän muuallakin. Mutta lopulta tällaiset viihdekylpylät ovat kaikki aika lailla saman standardin mukaan luotuja, ja me olemme omassa luokassamme.

Heinäkuu on edelleen kiireisin kuukausi kylpylällä, mutta muuten hoidoissa käydään Uotin mukaan tasaisesti pitkin vuotta. Naapurustoon asiakkaita ei kuitenkaan enää tarvitse majoittaa.

Yrittäjät eivät eläköidy

Kylpylä on onnistunut selviämään vuosien varrella vaikeistakin paikoista. Esimerkiksi vuonna 1938 valtio muutti hoitolaitoksen 11 kuukauden ajaksi vankileiriksi. 1990-luvulla taas koetteli juuri ennen lama-aikaa otettu kolmen miljoonan markan laina, jolla oli tarkoitus remontoida kylpylärakennus uuteen uskoon.

– Koronapandemian aikaankin oli lomautettava työntekijä, mutta jo vuosi 2021 oli taloudellisesti toiseksi paras vuosi kahdenkymmenen vuoden aikana. Ihmiset lähtivät hakemaan kokemuksia lähialueilta, ja pirkanmaalaiset lehdet nostivat esiin paikallisia helmiä. Lempäälän luontaiskylpylä oli vuoden sisällä kolmessa lehtijutussa, jotka käsittelivät käymisen arvoisia kohteita. Sillä oli iso vaikutus taloudellisesti.

Uoti muistaa jo teini-iässä sopineensa sisarustensa kanssa, kuka tulisi jatkamaan yritystä. Äiti Sirkka opetti tyttärelleen kirjanpitoa tämän ollessa 13-vuotias, ja uotilaisen vesihoitojärjestelmän koulutuksen vuoro tuli 21-vuotiaana. Uoti opiskeli myös lääkäriksi, mutta hyppäsi yrityksen puikkoihin vuonna 1981.

– On tämä lapsesta saakka selkäytimeen juntattu, Uoti naurahtaa.

Nykyään koulutukseen kuuluu myös hierojan oppisopimuskoulutus. Kaikki Uotin suvun naiset ovat saaneet uotilaisen vesihoitokoulutuksen, ja toiveissa on saada suvusta myös uusi jatkaja yritykselle. Eläkkeelle nykyinen yrittäjä ei aio jäädä.

– Tästä työstä lähdetään aina saappaat jalassa.