Pk-yritysbarometri: Pohjois-Karjalan pk-yritysten näkymät ovat varovaiset – investoinneissa ja kasvussa tarvitaan vauhtia

Pohjois-Karjalan pk-yritysten suhdanneodotukset jäävät syksyn 2026 Pk-yritysbarometrissa koko maan tasoa heikommiksi. Yleinen suhdannenäkymä on niukasti plussalla, mutta odotukset henkilöstön määrästä, kannattavuudesta ja investoinneista ovat varovaisia.

Pohjois-Karjalan pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien saldoluku on +1, kun koko maan vastaava luku on +16. Alueen yritykset arvioivat liikevaihdon kehityksen selvästi myönteisemmin kuin kannattavuuden: liikevaihdon saldoluku on +1, mutta kannattavuuden -16. Tämä kertoo siitä, että kysynnän elpymisestä on merkkejä, mutta kustannuspaineet ja epävarmuus painavat edelleen tuloksentekokykyä.

– Barometrin tulokset kuvaavat hyvin alueen yritysten tämänhetkistä tunnelmaa. Yritykset eivät odota merkittävää kasvua lähikuukausina, mutta eivät myöskään laajamittaista heikkenemistä. Epävarmassa taloustilanteessa erityisen tärkeää on, että yritykset pystyvät jatkamaan investointeja ja kehittämään toimintaansa myös tulevaa kasvua varten, toteaa Itä-Suomen elinvoimakeskuksen osastopäällikkö Jan Blomberg.

Työllisyysodotukset varovaisia, investoinneissa tarvitaan vauhtia
 
Pohjois-Karjalan pk-yritysten henkilöstöodotukset ovat lähes nollatasolla: henkilökunnan määrän saldoluku on 0, kun koko maassa se on +3. Investointien arvon saldoluku on alueella -18, mikä on koko maan lukua (-11) heikompi. Sen sijaan innovaatioiden sekä tuotannon ja tuotteiden kehityksen saldoluku jää alueella 3, joka on samaa tasoa koko maan kanssa.

Kasvuhakuisuus on Pohjois-Karjalassa koko maata maltillisempaa. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on alueella noin 3 prosenttia ja kasvuhakuisia noin 30 prosenttia. Koko maassa vastaavat osuudet ovat noin 6 ja 32 prosenttia. Samalla alueella on koko maata enemmän yrityksiä, joilla ei ole kasvutavoitteita tai jotka arvioivat toimintansa päättyvän.

– Yritysten investointiodotukset ovat Pohjois-Karjalassa varovaiset. Investointien arvoa kuvaava saldoluku on −18 ja jää koko maan tasoa (−11) heikommaksi. Tämä voi kertoa siitä, että yleinen epävarmuus lykkää vielä isompia investointipäätöksiä. Barometrin aineisto kerättiin kesä–heinäkuussa 2026, minkä jälkeen alueen toimintaympäristössä on kuitenkin nähty useita myönteisiä investointi- ja kasvusignaaleja, jotka eivät vielä näy kyselyn tuloksissa. Nyt on olennaista vahvistaa yritysten osaamista ja valmiuksia sekä madaltaa kaikin keinoin kynnystä tarttua kannattaviin investointi- ja kasvumahdollisuuksiin, sanoo Jan Blomberg.

Kehittämisen esteenä korostuu yleinen taloustilanne

Pohjois-Karjalassa tärkeimmäksi kehittämisen esteeksi nousee yleinen suhdanne- ja taloustilanne, jonka mainitsee 45 prosenttia vastaajista. Kustannustaso on tärkein este noin 13 prosentille ja kilpailutilanne noin 11 prosentille yrityksistä. Työvoiman saatavuus korostuu alueella vähemmän kuin koko maassa.

– Pohjois-Karjalan Yrittäjien näkökulmasta tulos kertoo siitä, että yritysten kehittämisen suurimmat esteet eivät tällä hetkellä liity yksin yritysten omaan tahtoon tai osaamiseen, vaan ennen kaikkea toimintaympäristön epävarmuuteen. Kun yleinen taloustilanne painaa investointi- ja kasvupäätöksiä, tarvitaan ennakoitavaa päätöksentekoa sekä toimia, jotka vahvistavat yritysten luottamusta tulevaan, toteaa Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg.
 
Kansainvälistyminen vähäisempää, mutta markkinat suuntautuvat laajasti

Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä noin 13 prosentilla on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla, kun koko maassa osuus on noin 20 prosenttia. Alueen kansainvälistyneiden yritysten markkinat painottuvat Pohjoismaihin ja muihin EU-maihin, mutta myös Kanada, Yhdysvallat ja muut Euroopan maat näkyvät vastauksissa. Kansainvälistymispalveluiden käyttö on valitettavan vähäistä: 94 prosenttia alueen pk-yrityksistä ei ole käyttänyt kansainvälistymiseen liittyviä palveluja.

– Yritysten tulisi hyödyntää kansainvälistymisen tukipalveluja entistä aktiivisemmin. Vientikaupassa kilpailukyky rakentuu yhä useammin myös toimivien rahoitus- ja maksuaikaratkaisujen varaan, joihin esim. Finnvera tarjoaa käytännön työkaluja, kertoo Finnveran aluepäällikkö Johanna Reinikainen.  
Rahoitusta tarvitaan erityisesti investointeihin

Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä 31 prosentilla on ollut tarve hankkia rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana. Rahoitusta hakeneista ja tarvinneista 22 prosenttia kertoo saaneensa ulkopuolista rahoitusta, 5 prosenttia ei ole hakenut rahoitusta ja 4 prosenttia ei ole saanut rahoitusta hakemuksesta huolimatta.

– Peräti 69 prosenttia Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä ei ole hakenut rahoitusta lainkaan viimeisen vuoden aikana. Huolena on, jos hyvät investointi- ja kasvuhankkeet jäävät toteutumatta siksi, ettei rahoitusvaihtoehtoja tunneta tai niihin ei uskalleta tarttua. Yritysten kannattaa olla ajoissa yhteydessä rahoittajiin ja yrityspalveluihin, toteaa Johanna Reinikainen.

19 prosentilla kyselyyn vastanneista yrityksistä on tarve hakea rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Rahoituskysyntä painottuu Pohjois-Karjalassa selvästi investointeihin: 62 prosenttia arvioi käyttävänsä sitä kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin. Noin 19 prosenttia yrityksistä tarvitsee käyttöpääomarahoitusta suhdanteista tai kireästä taloustilanteesta johtuen ja 14 prosenttia kasvun tai kansainvälistymisen tueksi.

– Elinvoimakeskuksen näkökulmasta yritysten kasvun edellytyksiä voidaan vahvistaa erityisesti osaamisen, verkostojen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kansainvälisen liiketoiminnan valmiuksien kautta. Pohjois-Karjalan yrityksissä on edelleen paljon kasvupotentiaalia. Keskeinen kysymys on, kuinka hyvin pystymme alueena tukemaan yritysten investointeja, uudistumista ja osaavan työvoiman saatavuutta. Näillä tekijöillä ratkaistaan pitkälti alueen tuleva kasvu ja kilpailukyky, kiteyttää Jan Blomberg.

– On rohkaisevaa, että rahoitustarve painottuu Pohjois-Karjalassa vahvasti investointeihin. Se kertoo, että yrityksissä on halua uudistua ja kehittää toimintaansa myös epävarmassa tilanteessa. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että rahoitusratkaisut, neuvonta ja yrityspalvelut ovat helposti saavutettavissa eri puolilla maakuntaa. Kun yritys pohtii investointia, oikea-aikainen tuki voi ratkaista, jääkö hanke odottamaan vai lähteekö se liikkeelle, toteaa Merja Blomberg.

Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi tällä kertaa noin 4 430 yritystä. Vastausaika oli kesäkuun 2026 puolivälistä heinäkuun 2026 puoliväliin. Pohjois-Karjalasta oli vastaajia 148 yritystä.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Merja Blomberg, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, p. 050 367 5194
Aluepäällikkö Johanna Reinikainen, Finnvera Oyj, p. 050 408 4009
Osastopäällikkö Jan Blomberg, Itä-Suomen elinvoimakeskus, p. 0295 026 552