Pk-yritysten näkymät kirkastuivat Uudellamaalla – alueen sisäiset erot ovat suuria

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan pk-yritysten näkymät ovat varovaisen myönteiset, mutta alueen sisäiset erot ovat suuria. Muun Uudenmaan yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on 11, kun koko maassa se on 10. Saldoluku kertoo myönteisten ja kielteisten arvioiden erotuksen. Liikevaihdon odotetaan alueella kasvavan, mutta investointi- ja henkilöstöodotukset kertovat edelleen yritysten varovaisuudesta.

Keski-Uudellamaalla yritysten odotukset erottuvat selvästi edukseen. Yleisten suhdannenäkymien saldoluku on 21, ja myös liikevaihdon, henkilöstön määrän ja kannattavuuden näkymät ovat koko maata vahvemmat. Itä-Uusimaa sijoittuu lähemmäs koko maan tasoa. Länsi-Uudellamaalla tilanne on selvästi vaikeampi: erityisesti henkilöstö-, investointi- ja kannattavuusodotukset ovat heikot.

– Barometrin tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan pk-yrityksissä on edelleen kasvupotentiaalia, mutta kehitys on eritahtista. Keski-Uudellamaalla yritykset hakevat aktiivisesti kasvua, investoivat ja rekrytoivat, kun taas Länsi-Uudellamaalla kannattavuus- ja investointiodotukset ovat selvästi heikompia. Itä-Uudellamaalla puolestaan korostuvat pienyritysten toimintaympäristön vakaus ja yritysten jatkuvuuteen liittyvät kysymykset. Tämä korostaa tarvetta kohdentaa elinvoimapolitiikan ratkaisuja alueiden erilaisiin tarpeisiin, sanoo Uudenmaan Yrittäjien aluejohtaja Petri Ovaska.

Yritykset kehittävät toimintaansa epävarmuudesta huolimatta

Kasvuhalukkuutta löytyy edelleen kaikilta kolmelta seudulta. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus on Keski-Uudellamaalla 38 prosenttia, Itä-Uudellamaalla 34 prosenttia ja Länsi-Uudellamaalla 33 prosenttia.

Yritykset ovat myös uudistaneet toimintaansa aktiivisesti viimeisen vuoden aikana. Muun Uudenmaan pk-yrityksistä 50 prosenttia on investoinut ohjelmistoihin, tietojärjestelmiin tai muuhun liiketoiminnan digitalisaatioon, kuten tekoälyyn, ja 52 prosenttia on kouluttanut henkilöstöään. Koneisiin ja laitteisiin on investoinut 53 prosenttia yrityksistä.

Suurimmat innovaatiotoimintaan liittyvät osaamisen kehittämistarpeet ovat liiketoimintaosaamisessa ja uusissa liiketoimintamalleissa sekä digitalisaation ja datan hyödyntämisessä. Molemmat nousevat esiin 45 prosentilla Muun Uudenmaan yrityksistä. Yhteistyö- ja verkosto-osaamisen nostaa esiin 42 prosenttia.

Taloustilanne rajoittaa silti edelleen yritysten kasvua. Muun Uudenmaan yrityksistä 43 prosenttia pitää yleistä suhdanne- tai taloustilannetta pahimpana kehittämisen tai kasvun ulkopuolisena esteenä.

Investointiodotukset ovat edelleen varovaisia

Muun Uudenmaan investointiodotusten saldoluku on –16, kun koko maassa se on –11. Yritysten myönteisempi suhdannekuva ei siis vielä näy investointiaikeissa.

Muun Uudenmaan pk-yrityksistä 33 prosentilla on ollut viimeisen vuoden aikana tarve hankkia ulkopuolista rahoitusta. Rahoitusta tarvinneista yrityksistä noin puolet sai rahoitusta, kun taas noin puolet ei hakenut rahoitusta tai jäi ilman sitä. Tilanne vastaa pitkälti koko maan tasoa.

Ulkopuolista rahoitusta suunnittelevat yritykset hakevat sitä yleisimmin kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin. Samalla käyttöpääoman tarve korostuu sekä kasvun ja kansainvälistymisen rahoittamisessa että liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisessa.

Yritysten tämänhetkinen tilanne näkyy myös maksuvaikeuksissa. Niitä on ollut viimeisen kolmen kuukauden aikana 22 prosentilla Muun Uudenmaan pk-yrityksistä, kun koko maassa osuus on 19 prosenttia.

– Muun Uudenmaan yritysten näkymät ovat edelleen melko vakaat, mutta investointiodotukset ovat jääneet varovaisiksi. Tämä viittaa siihen, että yritykset harkitsevat investointejaan aiempaa tarkemmin. Kilpailukyvyn ja kasvun kannalta on tärkeää, että toteuttamiskelpoisille investointi- ja kasvuhankkeille on saatavilla rahoitusta. Finnvera on valmis mahdollistamaan alueen yritysten investointi- ja kasvuhankkeita yhdessä pankkien ja muiden rahoittajien kanssa. Haluamme myös auttaa yrityksiä hyödyntämään kansainvälisten markkinoiden mahdollisuuksia tarjoamalla neuvontaa ja ratkaisuja viennin rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä, sanoo Finnveran aluepäällikkö Mikko Kaminen.