Pohjois-Pohjanmaalla yritysten suhdannenäkymä on parantunut

Pohjois-Pohjanmaalla yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on parantunut ollen nyt (+5), kun vuosi sitten syksyllä se oli vielä negatiivinen (-8). Koko maan suhdannenäkymää kuvaava saldoluku on selvästi parempi ollen nyt (+10) kun se vuosi sitten oli vielä (+3).

Arviot henkilökunnanmäärästä kasvusta on parantunut vain hieman. Saldoluku on nyt (0), viime syksynä saldoluku oli negatiivinen (-2). Pk-yrityksissä ollaan odottavalla kannalla ja varovaisia. Pohjois-Pohjanmaalla tarve nähdään nyt heikompana kuin koko maassa, sillä koko maan saldoluku on (+3).

Pohjois-Pohjanmaalla arviot ensi vuoden liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat liikevaihdon osalta hieman parantuneet. Liikevaihdon odotuksia kuvaava saldoluku on parantunut vuoden takaisesta. Saldoluku nyt (+8) ja vuosi sitten +5.  Kannattavuuden saldoluku on myös hieman parantunut, ollen kuitenkin edelleen miinuksella nyt (-3), vuosi sitten (-12). Koko maan vastaavat saldoluku liikevaihdon osalta on parempi (16) ja mutta kannattavuuden osalta heikompi kannattavuuden (-4).

Arvio investointien arvon kehityksestä ensi vuonna on heikentynyt ollen nyt (-19) kun viime kevään se oli (-13). Arvio innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden kehityksestä ensi vuonna on pysynyt lähes samana hieman heikentyen, ollen nyt (-1), kun vuosi sitten oli (0). Koko maan vastaavat luvut ovat (-11) ja (+3).

• ”Suunta on parempi, mutta Pohjois-Pohjanmaalla kasvun käänne on hitaampi. Suhdannenäkymien saldoluku on (+5), kun koko maassa se on (+10), ja myös liikevaihto- sekä erityisesti investointiodotukset jäävät valtakunnan tasosta.
  
   Kasvuhalua alueella on, mutta nyt se pitää saada muuttumaan investoinneiksi, tilauksiksi ja työpaikoiksi.  Toivoa sopii, että alueellisten isojen investointien alihankintaketjuihin pääsevät alueemme yritykset mukaan. Kotimaisuusasteet näissä hankkeissa pitäisi olla korkeammat. Lisäksi poukkoilevalta näyttävä päätöksenteko hallituskausittain on myrkkyä pk-investoinneille. Työllisyys kyllä seuraa mukana, kun yritysten on viimevuosien vajaakäytön kuoppa saatu kurottua kiinni ja päästään aidosti kasvamaan”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

Maakunnassa kasvun aihioita on laajalla pohjalla, mutta kaikkein rohkein kasvukärki on ohentunut, viennin osuus on kasvanut

Alueen yrityksistä ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua 5 %, mikä on vähemmän, kuin viimeksi keväällä (8 %). Kasvuhakuisten yritysten määrä on pysynyt samana keväästä, sillä 33 % ilmoittaa hakevansa kasvua myös nyt ja vuosi sitten 30 % ilmoitti vastaavasti.

Vientiä harjoittavien yritysten osuus on alueellamme kasvanut ja tavaroiden viennin osuus on kasvanut selvästi kevään 36 % > 47 %:iin. Pk-yrityksistä 93 % ilmoittaa, ettei ole käyttänyt kansainvälistymispalveluja. Finnveran palveluja on käytetty eniten. Pienille yrityksille suunnatut rahoitustuotteet on otettu hyvin vastaan.

Kansainvälisen kaupan rajoitukset ja tullipolitiikka viimeisen 12 kuukauden aikana on näyttäytynyt kustannusten nousuna, kiristyneenä kilpailuna kotimarkkinoilla ja tarkoittanut osalle investointien lykkäämistä.

• On loistava uutinen, että vienti on lisääntynyt pk-sektorilla. Tämä käänne on erittäin positiivinen.  Toisaalta pk-barometri näyttää selkeän käyttökuilun. Vientiä tai kansainvälistä liiketoimintaa on jo joka viidennellä alueen pk-yrityksellä, mutta 93 prosenttia ei ole käyttänyt kansainvälistymispalveluja viimeisen vuoden aikana. Jos haluamme systemaattisesti edistää vientiä, palvelujen pitää olla helpommin löydettävissä ja niiden pitää tuoda yritykselle käytännön kontakteja, rahoitusta ja apuja kaupallistamiseen.”, jatkaa Kolehmainen.

Yrityksissä kehittämisen esteinä edelleen taloustilanne, kireä kilpailu ja sääntely

Kyselyyn vastanneista yrityksistä edelleen 35 % pitää taloustilannetta merkittävimpänä kehittämisen esteenä, vaikka se on jonkin verran helpottunut vuoden takaisesta. Kilpailutilanne on vastaajien mukaan edelleen kiristynyt ja alueellamme sääntely on noussut kolmannelle sijalle 11 % esteistä, heti kustannustason nousun edelle 10 %.

• ”Taloustilanne on edelleen suurin kasvun este, mutta Pohjois-Pohjanmaalla myös kilpailu ja sääntely painavat enemmän kuin koko maassa.  Toisaalta meidän alueemme on perinteisesti noussut matalan suhdanteen vuosista hitaammin kuin muu Suomi. Täällä yritykset arvostavat ennakoitavuutta, rahoituksen saatavuutta, nopeita lupaprosesseja”, sanoo Kolehmainen.

Pk-yritysten toimet, kehittämistarpeet ja tki-toiminta

Kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä viimeisen 12 kuukauden aikana eniten on investoitu koneisiin ja laitteiseen, uusittu ohjelmistoja ja tietojärjestelmiä sekä investoitu digitalisaatioon mm. tekoälyyn sekä koulutettu henkilöstöä. Myös työtä on järjestetty uudella tavalla. Pk-yrityksissä panostuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat pysyneet lähes samalla tasolla.

Alueemme pk-yritykset ilmoittavat innovaatiotoiminnan osalta eniten kehittämistarpeita yhteistyö- ja verkosto-osaamisessa ja sen jälkeen liiketoimintaosaamisessa ja uusien liiketoimintamallin haltuun ottamisessa ja kolmantena digitalisaation ja datan käytön hyödyntämisessä.

Yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa

Vastaajista 84 % ilmoitti, ettei ole tehnyt vuonna 2025 yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Eniten oli kuitenkin tehty (2025) yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa ja yliopistojen kanssa tehtävän yhteistyön määrä on myös kasvanut edellisistä vuosista. Ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö oli edelleen säilyttänyt ykköstilan, mutta yhteistyö oli vähentynyt edellisistä vuosista. Myös yksityisten koulutuspalvelutarjoajien kanssa tehdään yhteistyötä sekä kunnallisten ja seudullisten kehittämisyhtiöiden kanssa.

Eniten yhteistyötä tehdään työharjoittelu, oppisopimuskoulutus tai muu työssäoppimisen muotojen kanssa sekä koulutusyhteistyötä ja opinnäytetöiden kanssa kaikilla asteilla. Innovaatiotoimintojen kehittämistyön tekeminen yhdessä korkeakoulujen kanssa on kasvanut jonkin verran viime keväästä. Samoin tutkimus- ja laboratoriotilojen, laitteiden ja palvelujen hyödyntäminen korkeakouluissa.

Yhteistyö korkeakoulujen kanssa on tuonut yrityksille uusia, parannettuja tuotteita ja palveluja, tuonut uusia osaajia ja vahvistanut tietopohjaa. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa on johtanut uuden osaajan palkkaamiseen, vahvistanut tietopohjaa ja osaamista sekä tuonut uusia tuotteita ja palveluja.

• ”Meillä on vahva teknologia- ja korkeakouluympäristö, mutta sen pitää näkyä nykyistä vahvemmin pk-yritysten arjessa. Vain 43 prosenttia alueen yrityksistä on investoinut ohjelmistoihin, tietojärjestelmiin tai tekoälyyn, ja 84 prosenttia ei tehnyt viime vuonna yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tässä on iso käyttämätön kasvupotentiaali: osaaminen, tutkimus ja tekoäly pitää saada nopeammin yritysten tuottavuudeksi ja uusiksi tuotteiksi”, Kolehmainen kiteyttää.

Kasvuhalua on, mutta investointien varovaisuus jatkuu Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksissä on edelleen kasvuhalua, mutta investointiodotukset ovat vaimeat. Investointien arvon saldoluku on –19 (vuosi sitten –13), kun koko maassa se on pysynyt edellisvuoden tasolla –11:ssä. Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että investointien varovaisuus on jatkunut alueella jo useita vuosia. Yritysten kasvuhakuisuus on sen sijaan säilynyt verrattain vakaana, ja nyt 38 prosenttia vastaajista ilmoittaa olevansa kasvuhakuinen.

– Kasvuhalukkuuden ja investointien eritahtisuudelle voi olla useita syitä. Kyse ei kuitenkaan ole välttämättä vain rahoituksen saatavuudesta. Suomessa yritykset pyrkivät kansainvälisen vertailun perusteella muita eurooppalaisia pk-yrityksiä useammin pärjäämään omalla kassallaan. Jos kasvu rahoitetaan pääosin tulorahoituksella, käyttöpääoma voi käydä niukaksi tai investoinnit lykkääntyä kassaa kasvatettaessa, sanoo Finnveran aluepäällikkö Minna Paakkola.

Yritysten kehittämistä rajoittaa rahoitusta selvästi useammin yleinen taloustilanne. Sitä pitää pahimpana ulkoisena kehittämisen esteenä 35 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksistä, kun rahoituksen nimeää pahimmaksi esteeksi 8 prosenttia.

Rahoituksen haasteet korostuvat kuitenkin niiden yritysten joukossa, jotka eivät ole hakeneet tai saaneet rahoitusta. Niistä 31 prosenttia nimeää tärkeimmäksi syyksi rahoituksen huonon yleisen saatavuuden, kun koko maassa osuus on 24 prosenttia. Vakuusvaatimukset ovat tärkein syy 23 prosentille ja rahan hinta 17 prosentille.

Myönteistä on, että maksuvaikeuksia on Pohjois-Pohjanmaalla koko maata vähemmän. Maksuvaikeuksia on ollut viimeisen kolmen kuukauden aikana 13 prosentilla alueen pk-yrityksistä (vuosi sitten 15 %), kun koko maassa osuus on 19 prosenttia.

• ”Rahoituksen saatavuuteen liittyy yrityksissä edelleen huolta, mutta kokonaiskuva ei kerro siitä, ettei rahoitusta olisi saatavilla. Investointia tai kasvuhanketta suunnittelevan yrityksen kannattaa keskustella pankin kanssa rahoitusmahdollisuuksista jo suunnitteluvaiheessa ja ottaa Finnvera tarvittaessa mukaan rahoituksen suunnitteluun. Hyvää hanketta ei kannata jättää toteuttamatta oletetun rahoitusesteen vuoksi. Myös maksuvalmiuden haasteissa rahoittajaan kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhain, jolloin ratkaisuvaihtoehtoja on yleensä enemmän”, Paakkola sanoo.

Investoinnit tärkein rahoituksen käyttökohde, myös yrityskaupat ja vienti erottuvat

Ulkopuolista rahoitusta suunnittelevien yritysten tärkein rahoituksen käyttötarkoitus on edelleen investointi. Noin puolet rahoitusta suunnittelevista pohjoispohjalaisista yrityksistä aikoo käyttää rahoitusta kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin.

Investointien rinnalla tämän syksyn rahoitustarpeissa erottuvat omistajanvaihdokset ja vientikaupat. Rahoitusta suunnittelevista yrityksistä noin 15 prosenttia aikoo käyttää rahoitusta omistusjärjestelyihin tai yrityskauppoihin (vuosi sitten 4 %), kun koko maassa osuus on noin seitsemän prosenttia. Vientikauppojen rahoittamisen mainitsee noin 12 prosenttia (vuosi sitten 0 %), kun koko maassa osuus on noin neljä prosenttia.

• ”Omistajanvaihdokset ja vientikaupat ovat kiinnostavia kasvun signaaleja. Finnveran omistajanvaihdoksia koskevassa analyysissa yrityksen ostaneiden pk-yritysten liikevaihto kehittyi yrityskaupan jälkeen verrokkiyrityksiä vahvemmin. Yritysosto voi olla merkittävä kasvun väline. Vientikaupoissa puolestaan oikeanlaisella rahoituksella voidaan mahdollistaa kauppoja ja hallita niihin liittyviä riskejä. Molemmissa tilanteissa rahoituksesta kannattaa keskustella jo hankkeen suunnitteluvaiheessa”, Paakkola sanoo.

Lisätietoja:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen p. 050 5277 288.
Finnvera Oyj, aluepäällikkö Minna Paakkola p. 029 460 2974.

Tutustu syksyn 2026 Pohjois-Pohjanmaan Pk-yritysbarometriin TÄSTÄ

Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Syksyn 2026 Pk-yritysbarometri perustuu koko maan 4432 pk-yrityksen edustajan vastuksiin. Se kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Pohjois-Pohjanmaalla vastaajia oli 280. Alueen tuloksia on verrattu pääosin koko maan tuloksiin ja suhdannenäkymien osalta myös lähialueiden tuloksiin. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Tiedonkeruun ajankohta kesäkuu 2026 – heinäkuu 2026.