Puutarha-alalla ulkomaalainen työntekijä on pelastus: ”Motivoituneita suomalaisia on vaikea löytää”
Yrittäjägallup paljastaa, että joka viidennen yrityksen kohdalla kielitaito estää ulkomaisen työvoiman palkkaamisen.
Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan ulkomaista työvoimaa on tällä hetkellä joka kymmenennessä yrityksessä. Kolme neljästä yrityksestä ei aio palkata ulkomaista työvoimaa, mutta yli kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä noin kolmannes on rekrytoimassa ulkomaisia työntekijöitä.
Kannuksen kauppapuutarhan yrittäjä Aleksi Hauhtonen on ollut tyytyväinen ulkomaalaisiin työntekijöihinsä. Puutarhassa paiskii töitä 11 vietnamilaista, yksi virolainen ja useampi suomalainen. Vietnamilaiset osallistuvat muun muassa poimintaan, pakkaamiseen, kasvinhoitotöihin sekä monenlaisiin rutiinitöihin kuten kunnostukseen.
– Heillä on hyvä motivaatio ja kova halu olla töissä. He viihtyvät täällä ja tulevat aina töihin hymyssä suin. Työilmapiirin kannalta se on aikamoinen etu. Henkilökunta voi paremmin, Hauhtonen kertoo.
Ulkomaalaisen työvoiman tarve on puutarhassa kasvanut viime vuosina. Suurin syy on suomalaisten heikko kiinnostus hakea puutarha-alan työpaikkoihin. Kannuksen kauppapuutarhan avoimien paikkojen hakijoista valtaosa on ulkomaalaisia. Vietnamilaisten työntekijöiden kohdalla haasteena on oleskelulupa-asioiden hidas käsittely.
– Viisumin ja oleskeluluvan myöntäminen kestää tolkuttoman pitkään. Tavallaan meidän on pystyttävä ennustamaan työvoiman tarve yhdeksän kuukautta etukäteen. Niin kauan kestää, ennen kuin paperit saadaan kuntoon, Hauhtonen harmittelee.
Hätätapauksessa työvoimaa on saatavissa Euroopasta, lähinnä Virosta ja Ukrainasta tai vuokratyövoimapalveluiden kautta.
Yrittäjät: Nopeita muutoksia sosiaaliturvaan
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen haluaa helpotuksia ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen.
– Suomi ei tule toimeen ilman ulkomaista työvoimaa. Sen saamista tulee helpottaa. Samaan aikaan pitää nähdä, että meillä on kotimaassakin liki puoli miljoonaa ihmistä joko työttöminä tai työvoiman ulkopuolella. Heitä pitää saada töihin.
Esimerkiksi 25–59-vuotiaita on työvoiman ulkopuolella lähes 320000 yksilöä.
– Tämä on valtava määrä. Heitä pitää saada työmarkkinoille. Se vaatii muun muassa nopeita muutoksia sosiaaliturvaan. Työn vastaanottamisen kannustimia pitää lisätä, Pentikäinen jatkaa.
Yrittäjägallupin mukaan puutteellinen kielitaito vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman palkkaamista joka viidennellä yrityksellä.
Gallupiin vastanneista yrittäjistä 75 prosenttia kertoo, että oma kielitaito riittää yhteistyöhön ulkomaisen työvoiman kanssa. Vastaajista 19 prosenttia kokee, ettei se riitä. Eniten riittämätöntä kielitaitoa on rakentamisessa.
– Moni on yrittäjänä vähäisellä koulutuksella. Se näkyy kielitaitohaasteina, Pentikäinen sanoo.
Yrittäjät käyttävät ulkomaisen työvoiman kanssa eniten englantia (89 prosenttia), suomea (74 prosenttia), ruotsia (34 prosenttia) ja saksaa (10 prosenttia).
Kannuksen kauppapuutarhan Aleksi Hauhtonen on kustantanut osalle vietnamilaisista suomen kielen kursseja. Tavoitteena on ollut saada ainakin osa ulkomaalaisista innostumaan suomen kielen opiskelusta.
– Muutama heistä on oppinut kieltä varsin hyvin, mutta toki tarvitsemme edelleen myös suomenkielistä tulkkia.
Hauhtonen on helpottanut vietnamilaisten kotiutumista Suomeen auttamalla arkisten asioiden hoitamisessa.
”Asiakkaat edellyttävät suomen kielen osaamista”
Vuodesta 2005 tamperelaisen Dicode Oy:n omistajana ja toimitusjohtajana toiminut Janne Sikiö hakee yritykseensä parhaillaan ohjelmistokehittäjiä. Tavoitteena on löytää moniosaajia mieluummin kuin kapean alan ammattilaisia.
Sikiön yrityksessä suomen kielen vaatimus sulkee ovet monelta ulkomaalaiselta.
– Vaatimus tähän tulee ennen kaikkea asiakkailta. Olemme sopineet, että kaikki kommunikointi ja dokumentaatio tehdään suomen kielellä. Siksi emme oikein voi heittää projekteihin ulkomaalaista työntekijää, Sikiö perustelee.
Alaa vaivaavan työntekijäpulan Sikiö arvelee helpottavan jossain vaiheessa.
– Uskon siihen, että kotimaisia ammattilaisia on riittävästi. Suhdanteet muuttuvat ja koko ajan valmistuu uusia nuoria alalle. En näe osaajapulaa ylitsepääsemättömänä haasteena, hän sanoo.
Puutarha-alan palkkaus ei houkuttele suomalaisia
Aleksi Hauhtoselle ulkomaalaiset työntekijät ovat olleet suuri pelastus alalla, josta suomalaiset eivät näytä olevan kovin kiinnostuneita.
– On vaikeaa saada motivoituneita suomalaisia töihin kasvihuoneisiin ympärivuotisesti. Työ on melko fyysistä ja voi olla, että palkkauskaan ei houkuttele.
Hän haluaa oikoa käsityksiä, joiden mukaan ulkomaalaisia palkattaisiin töihin vain kustannusten säästämiseksi.
– Kaikille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, hän huomauttaa.
Puutarha-alan työehtosopimuksen mukainen tuntipalkka on 8,85 euroa. Kymmenen kuukauden työssäolon jälkeen tuntipalkka nousee ammattitaitolisän verran ja on 9,20 euroa. Päälle tulevat erilaiset lisät.
Kaikki työntekijät eivät Hauhtosen mukaan voi olla ulkomaalaisia, sillä suomalaisia tarvitaan esimerkiksi myynnin tehtäviin.
Kantar selvitti ulkomaalaisten palkkaamista Suomen Yrittäjien toimeksiannosta marras-joulukuussa. Tutkimuksessa haastateltiin 1 047 yrittäjää ja yrityksen edustajaa. Tutkimuksen virhemarginaali on kokonaistuloksen osalta +-3,1 prosenttiyksikköä.
