Mies seisoo rappusilla
14.1.2022 klo 13:31
Uutinen

Satakunnan Yrittäjien kannanotto päättäjille koronatilanteesta

Satakunnan Yrittäjät ja alueen paikallisyhdistykset odottavat hallitukselta ja alueen päättäjiltä viivyttelemättä päätöksiä rajoitusten vuoksi ahdinkoon joutuvien yritysten auttamiseksi. Erityisesti moni matkailu-, liikenne-, ravintola- ja tapahtuma-alan sekä lisäksi kuntosali-, tanssi – ja liikunta-alan yrityksille tilanne on haastava. Moni yritys on kasvavissa vaikeuksissa ja miettii lopettamista.

Mikäli karanteeneja ei enää myönnetä aiemmalla tavalla, ja tilalle esitetään sairaslomia, aiheuttaa tämä suurta kustannustaakkaa työnantajille. 

Karanteeneista ja eristyksestä on maksettu tartuntapäivärahaa. Jos niiden sijaan suositaan sairaslomia, se merkitsee valtavaa kustannuskuormaa työnantajille. On kohtuutonta kaataa koronaa sairastavien palkkakulut työnantajien ”kontolle” varsinkin niille aloille, joihin korona vaikuttaa rajusti jo nytkin.

Suomen Yrittäjät on laskenut, että jos kolmasosa työelämässä olevista olisi kolme päivää sairauslomalla koronan takia, tämä merkitsisi työnantajalle kustannuksia 300–350 miljoonaa euroa. 

“Lisäksi kustannuksia tulee töiden järjestämisestä uudelleen ja mahdollisten sijaisten palkkaamisesta, ja vielä lisää, jos sairasloma haetaan työterveyshuollosta”.

“On myös huomioitava, että edes positiivinen koronatestitulos ei välttämättä tarkoita, että henkilö on työkyvytön työhönsä, joka on sairausloman ja sairauspäivärahan edellytys. Positiivisen testituloksen saaneiden henkilöiden toimeentulo tulisikin edelleen turvata tartuntatautipäivärahalla”

Nyt pitää toimia

1. Sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen. Sairauspoissaolojen kasvu nostaa tuntuvasti yritysten kuluja sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden vuoksi. Työnantaja ei saa korvausta sairausajan palkkakustannuksista ensimmäiseltä kymmeneltä päivältä. Omavastuuaikaa pitää lyhentää väliaikaisesti kymmenestä yhteen päivään, jotta työnantaja saa aikaisemmin kompensaatiota sairausajan palkkakuluista. Omavastuuajan lyhentäminen tulee rahoittaa valtion varoista. 

2. Sulkemiskorvaus. Yrityksen on saatava sulkemiskorvaus, kun toimitilat on lain tai viranomaisten määräyksen johdosta pidettävä suljettuina koronavirusepidemian vuoksi. Viime keväänä käytetty malli oli varsin toimiva. 

3. Yt- ja lomautusprosessin nopeuttaminen. Moni yritys joutuu sopeutumaan nopeasti rajoitustoimiin. Suomen yt- ja lomautusprosessit ovat kohtuuttoman hitaita. Hallituksen pitää antaa säätely, joka nopeuttaa työehtosopimuksista riippumatta yt- ja lomautusprosesseja. Työvuorolistojen suunnittelussa pitää huomioida äkilliset muutokset, yhdenviikon työvuorolistat on riitettävä väliaikaisesti. Myös työntekijöiden karenssiaika on poistettava väliaikaisesti. Myös määräaikaiset työntekijät pitää voida lomauttaa

4. Kustannustuki VI. Kustannustuki VI tulee ottaa nopeasti käyttöön. Sen tulee olla kustannustuki IV:n kaltainen. Kustannustuen tulee kuitenkin korvata myös rajoitusten vuoksi tapahtumien peruuntumisista aiheutuneita kustannuksia sekä pääjärjestäjälle että tapahtumaketjun alihankintaverkostolle.   

5. Yrittäjän työmarkkinatuki. Yrittäjän oikeus työmarkkinatukeen koronaepidemian vuoksi päättyi marraskuun lopussa. Pahentuneen tautitilanteen vuoksi on nopeasti jatkettava yrittäjän oikeutta työmarkkinatukeen ilman, että yritystoiminta pitää lopettaa. 

6. Verohallinnon joustot. Verohallinnon tulee antaa maksuaikaa yritysten veronmaksuun kassakriisien välttämiseksi. Lisäksi pitää antaa yhteisöille kuukauden lisäaika veroilmoituksen antoon sekä tukea etätyöskentelyä kasvattamalla työhuonevähennystä. 

Rajoitukset kohdistuvat väärin – yritykset ovat eriarvoisissa asemissa

Myös eri alueilla toimitaan eri tavalla, vaikka epidemian leviäminen olisi vähintäänkin samalla tasolla (esim. Pohjois-Pohjanmaan AVI ei nähnyt tarpeelliseksi rajoittaa tanssialan yrittäjien toimintaa).

Yrittäjät arvostelee myös hallituksen rajoitustoimia.  

”Rajoitukset kohdistuvat väärin. Niitä ei voida pitää oikeasuhtaisina tai välttämättöminä, jos on vaihtoehtoisia sääntelymalleja, joilla rajoituksia voidaan kohdentaa rokottamattomiin, joilla kuitenkin on ollut mahdollisuus ottaa rokote”  

Pitää muistaa, että THL:n mukaan rokottamattomat ovat syys-marraskuun aikana päätyneet covid-19-tartunnan seurauksena erikoissairaanhoitoon 15 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 26 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut. 

”Jos elinkeinotoimintaa rajoitetaan, rajoitusten on oltava ymmärrettäviä ja loogisia. Ne on perusteltava avoimesti ja ymmärrettävästi niin, että rajoituksen oikeasuhtaisuus ja välttämättömyys taudin leviämisen ehkäisemiseksi käy selvästi ilmi”.

Kannanoton antavat Satakunnan Yrittäjät ja alueen paikallisyhdistykset.