Slava Ukraini!
Pirkanman Yrittäjä -lehden pääkirjoitus 8.3.2022
Maailma muuttui valtavasti synkempään ja epävarmempaan suuntaan torstaina 24. päivä helmikuuta, kun Venäjän entinen presidentti ja nykyinen diktaattori Putin päätti pistää diplomatian roskakoriin. Kuten Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi, tuolloin hän riisui maskinsa. Ukrainassa ei taistella vain Ukrainan kohtalosta, vaan koko Euroopan ja maailman tulevaisuudesta. Ja siitä, mihin saakka tyrannien annetaan sitä määritellä.
Olin aikonut kirjoittaa aivan muusta aiheesta, mutta tässä tilanteessa tuntui mahdottomalta sivuuttaa tätä kriisiä ja muutosta, joka vääjäämättä vaikuttaa meidän kaikkien elämään.
Niin törkeään tekoon kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia vastaan Venäjä on jo nyt Ukrainassa sortunut, että monelle se on kaikesta huolimatta ollut yllätys. Siitäkin huolimatta, että merkkejä tästä oli ollut nähtävissä pidemmän aikaa. Ilmeisesti myöskään Ukrainassa ei uskottu Venäjän hyökkäykseen, koska edes keskeisiä pääväyliä tai siltoja ei ehditty suluttaa. On ihan relevantti kysymys, olemmeko me kaikki sortuneet kollektiiviseen sinisilmäisyyteen?
Jos tästä etsii jotain hyvää, on se ehdottomasti globaali yhteistyön aalto, joka kohtuuttomasta hyökkäyksestä on seurannut. Läntinen maailma on erittäin yksiselitteisesti tuominnut Venäjän toimet. Sen sijaan Ukrainaa kohtaan on osoitettu vertaansa vailla olevaa sympatiaa. Pelkällä sympatialla ei valitettavasti hyökkäystä pysäytetä – ainakaan akuutisti.
Tämä on epäilemättä yksi syy, miksi Venäjän hyökkäys on monella suomalaisella mennyt suoraan ihon alle. Kukaan vähänkään historiaa tunteva ei voi välttää vetämästä yhtymäkohtia Suomen talvisotaan. Maamme turvallisuus- ja huoltovarmuuspolitiikassa on nyt uudelleenarvioinnin aika. Hyvä asia on, ett toisin kuin monessa muussa maassa, meillä ei ole missään vaiheessa lähdetty ajamaan puolustusvoimia alas. Myös maanpuolustustahtomme on säilynyt kansainvälisesti mitaten erittäin korkealla, vaikka olemmekin pitkään saaneet elää erittäin rauhallisessa Euroopassa.
Meneillään olevassa sodassa korostuu myös viestinnän merkitys. Venäjän hyökkäys pistää pakostakin miettimään myös sitä, miten erilaisissa mediamaailmoissa me elämme – siis edelleen 2020-luvulla. On suorastaan kylmäävää nähdä, millaisella totuudenvääristelyllä Venäjällä on invaasiota uutisoitu. ”Natsismi ja narkomaaninen hallinto” ovat ehtaa Orwellia tahi Göbbelsiä – valitettavasti vaan nykypäivän tiedonvälityksen tehokeinoin toteutettuna. Jos ja kun tämä todella on venäläisen suuren yleisön saama kuva, ei ihme, ettei Putinin palli ole vielä pahemmin horjunut. Ei, vaikka tämä tuntuukin internetin aikakaudella miltei mahdottomalta täällä meillä läntisessä maailmassamme.
Toisaalta yksi seikka, joka on ennenkin kaatanut diktaattoreita, on talous. Vaikka lännen aseellinen apu Ukrainalle on toistaiseksi ollut riittämätöntä, Venäjään on jo nyt kohdistettu ennennäkemättömät talouspakotteet. Ne eivät hetkessä vaikuta, mutta taloudellinen eristys on hyvin vahva keino pidemmällä tähtäimellä. Ja juuri tähän Putinin ilmeisen kovasti haikailema Neuvostoliittokin aikanaan kaatui – taloudelliseen mahdottomuuteensa.
Valitettavasti asetetuilla pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia myös Suomen talouteen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Vaikka Suomen taloudellinen riippuvuus Venäjään on vähentynyt
2000-luvulla, olemme edelleen valitettavan riippuvaisia etenkin venäläisestä öljystä ja maakaasusta. Myös puuhaketta, turvetta ja sähköä tuodaan sieltä merkittäviä määriä. Osa venäläisenergiasta voidaan hankkia muualta, mutta myös omavaraisuuttamme pitää parantaa. Tässä tilanteessa oman turvetuotannon alasajo tulee lopettaa, turpeen ja energiapuun keruuta sekä myös biokaasun ja biopolttonesteiden tuotantoa lisätä. Huoltovarmuuden kannalta maassamme tulee turvata siihen liittyvä kriittinen osaaminen. Energian lisäksi esimerkiksi sähkö- ja tietoverkkojen ylläpito, varaosatuotanto ja myös maatalouden toimintaedellytykset tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon.
Entä, mitä me sitten täällä Pirkanmaalla voimme osaltamme tehdä? On hyvä muistaa, että meidän kaikkien ostokäyttäytymisellä on merkittäviä vaikutuksia. Ostamalla kotimaisia tuotteita ja palveluita tuemme kotikuntamme ja koko Suomen elinvoimaa ja lisäämme omavaraisuutemme ja verotulojen lisäksi myös työpaikkoja Suomeen.
Suomen Yrittäjät on avannut Ukraina-sivuston tueksi yrittäjille. Kaikki Ukrainasta yrittäjälle -sivustolta yrittäjä löytää tuoreimmat uutiset ja neuvot. Sivustolla on tarjolla tietoa siitä, miten yrittäjän kannattaa toimia Ukrainan sodan vaikuttaessa monella tapaa yritysten toimintaan. Sivustolle on koottu asiantuntijoilta tietoja yrittäjien tarpeisiin. Varsinkin vientiyrityksillä on nyt paljon kysymyksiä.
Sivuston löydät osoitteesta: www.yrittajat.fi/kaikki-ukrainastayrittajalle
