Suomi siirtyy poikkeusoloihin – Ravintolayrittäjä sammuttaa valot epäuskoisena: ”Luottamus ei ole kärsinyt, se on menetetty”

Hallitus on kertonut Suomen siirtymisestä poikkeusoloihin maaliskuussa.

– Virusta on vaikea pysäyttää ilman konkreettisia toimia. Moni on väsynyt rajoituksiin, niin olen minäkin, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi tiedotustilaisuuden aluksi.

Suomeen määrätään poikkeustila 8. maaliskuuta alken kolmeksi viikoksi. Tänä aikana ravintolat ehdotetaan suljettaviksi leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla. Ravintoloille on luvassa rahallinen korvaus sulkemisesta aiheutuneista menetyksistä, mutta tarkempia tietoja tästä ei vielä kerrottu.

– Jatkamme yritysten taloudellista tukemista, kohdentaen tukea pahiten kärsiville toimialoille, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) totesi tiedotustilaisuudessa.

Etämyynti ravintoloista on sallittua kolmen viikon sulun aikana.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi hallituksen päätöstä tuoreeltaan.

– Pandemia pitää nujertaa. On myös yrittäjien ja yritysten etu, että tauti ei karkaa käsistä. Emme kyseenalaista terveysviranomaisten arvioita, hän sanoo.

Samaan hengenvetoon Pentikäinen toteaa, että hallituksen pitää kantaa täysi vastuu yritysten auttamisesta.

– Työkaluna kannattaa käyttää täysimääräisesti kustannustuki III:sta, koska uusien tukimuotojen valmistelu kestää väistämättä kauan. Tuki pitää saada jakoon mahdollisimman pian, viimeistään maaliskuun lopussa. Se on mahdollista, jos tukikausi päättyy tammikuun loppuun.

Ravintolayrittäjä: Enää ei ole rutistettavaa

Teerenpeli Yhtiöiden yrittäjä ja toimitusjohtaja Anssi Pyysing ei yllättynyt hallituksen päätöksestä.

– Tämä oli odotettavissa kaiken keskustelun ja pelottelun päätteeksi.

Poikkeustila tarkoittaa, että kaikki Teerenpeli-ravintolat sulkeutuvat maaliskuun kahdeksantena päivänä. Yksikään ravintola ei sijaitse perustasolla olevalla alueella.

Pyysingille viimeiset kaksi kuukautta ovat olleet piinaavaa aikaa.

– Nykyisilläkin aukioloajoilla olemme olleet äärirajoilla. Toimintamme ei ole ollut kannattavaa. Olemme pitäneet ravintoloita avoinna lähinnä sen takia, että olemme halunneet pitää valoja päällä, jotta ihmiset eivät unohda meitä.

Osa yrityksen henkilökunnasta on ollut tähän asti lomautettuna. Maaliskuussa lomautus koskee koko henkilöstöä.

– Olemme sopeuttaneet toimintaamme vuoden verran. Kaikki mahdollinen on sopeutettu, mitä voidaan sopeuttaa. Enää ei ole oikein mitään rutistettavaa. Isoin kuluerä lomautusten jälkeen on kiinteät kulut eli vuokrat. Vuokranantajat pitävät hämmästyttävän sitkeästi kiinni omista oikeuksistaan. Taakan jakaminen ei toteudu, Pyysing pahoittelee.

Yrittäjä kaipaa tietoa korvauksista

Pyysing ihmettelee, miksei hallitus kerro yrittäjille selkeästi, miten rajoitusten aiheuttamia menetyksiä korvataan.

– Ravintolat ovat toimineet viime syksystä asti niin, että valomerkki tulee kymmeneltä illalla. Minua ihmetyttää se, minkä takia ei pystytä tulemaan ulos ja kertoa, miten yrittäjille kompensoidaan menetyksiä. Jos tällainen tieto olisi ollut, ravintoloiden olisi ollut helpompaa tehdä sulkemispäätöksiä.

Teerenpeli on saanut edellisen kerran korvauksia viime vuoden kevään sulkemisten perusteella.

– Sen jälkeen ei ole euroakaan kilahtanut tilille. Luottamus yhteiskuntaa kohtaan ei ole kärsinyt, vaan se on menetetty.

Pyysing laskee, että maaliskuun kolmen viikon sulkemisesta riittävä korvaus olisi noin 20 000 euroa yhtä Teerenpelin ravintolaa kohden.

– Turha toivo, että sellaista on tulossa. On absurdi tilanne, että yrittäjät lainaavat rahaa pankista ja maksavat sen vuokranantajille. Enkä usko, että toiminta palaa läheskään normaaliksi kolmen viikon sulun jälkeen.

Hallituksen tulisi Pyysingin mukaan tarjota yrityksille porkkanaa esimerkiksi verohelpotuksilla.

– Arvonlisäverojen kevennys olisi yksi mahdollisuus, tai TyEL-maksujen helpotus. Nyt kaivattaisi vähän porkkanaa pöytään, jotta yrittäjät jaksaisivat ponnistella. Pitää muistaa, että rajoitusten takia häviää iso määrä yrittäjiä pois Suomen yritysmaailmasta. Se on yhteiskunnalle iso tappio. Tottakai tulee uusia tilalle, mutta tulee pitkä väli ennen kuin ne alkavat tuottaa jotain yhteiskunnalle.

Timo Lappi: Nyt ei ole bileiden paikka

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry toimitusjohtaja Timo Lappi pitää Ylen tv-haastattelussa ravintoloiden sulkemista erittäin raskaana toimenpiteenä.

– Tämä on todella raskas toimenpide. Kohta olemme olleet vuoden tilanteessa, jossa normaalia kysyntää ei ole ollut. Yrittäjien rahat ovat lopussa ja henkinen kantokyky on ääripäässä. Toki ymmärrämme tilanteen vakavuuden. Vetoamme, että jokainen noudattaa tinkimättä lainsäädäntöä ja ravintoloiden ohjeistusta. Jokaisella on vastuu siitä, että saamme koronaluvut taitettua. Nyt ei ole bileiden paikka, Lappi sanoi torstaina pian tiedotustilaisuuden jälkeen.

Lappi odottaa, että hallitus korvaa ravintoloiden taloudellisia menetyksiä.

– Tukipaketissa täytyy ottaa huomioon isot ja pienet yritykset.

Yksityisille tiloille uusi ohjeistus Uudellamaalla

Keskiviikkona Uudellemaalle annettiin Aluehallintoviraston ohjeistus, joka koskee yli 10 henkilöä vetäviä sisätiloja. Ravintolat ja alle kymmenen ihmisen tilat suljettiin pois tästä ohjeistuksesta. Ohjeiden taustalla on uudistetun tartuntatautilain pykälä, joka mahdollistaa yksityisten tilojen rajoitusten kiristämisen.

Ohjeistuksen mukaan yli kymmenen henkilön tiloissa on pystyttävä pitämään ihmisten välillä vähintään kahden metrin turvaväli. Tällaisia tiloja ovat muun muassa kaupat, kuntosalit ja ryhmäliikuntatilat.

Aluehallintoviraston mukaan yksityisten yritysten on tehtävä kirjallinen suunnitelma, josta käy ilmi miten yritys pitää huolen turvavälien toteutumisesta. Lähikontaktilla tarkoitetaan fyysistä kontaktia tai oleskelua kasvotusten tai samassa tilassa alle kahden metrin etäisyydellä yli 15 minuutin ajan. Jos turvavälejä ei ole mahdollista varmistaa, tiloja ei saa käyttää.

Ulkotiloissa rajaksi on määritelty 50 ihmistä.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi