Tämän takia Yrittäjät ajaa muutosta työterveyshuoltoon – Tamperelaisyrittäjä samoilla linjoilla: ”Tuntuu turhalta, jos rahalla ei saa mitään”

Suomen Yrittäjät julkaisi työmarkkinoihin ja sosiaaliturvaan liittyvän ohjelmansa viime viikolla Porissa järjestetyssä SuomiAreena-tapahtumassa. Ohjelmassa katsotaan eteenpäin vuoteen 2030 saakka. 

Ohjelman sisältö herätti runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kommentointia on kirvoittanut etenkin ehdotus liittyen työnantajan lakisääteiseen velvollisuuteen järjestää ennaltaehkäisevä työterveyshuolto.

Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén toppuuttelee ehdotuksen herättämää kohua tuoreessa blogikirjoituksessa.

”Osin näyttää siltä, että ehdotustamme on tulkittu väärin. Yrittäjät ei ehdota työterveyshuollon lopettamista. Suomen Yrittäjät esittää, että työterveyshuoltolaista poistetaan työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuollon ennaltaehkäisevät palvelut työntekijöilleen.”

Hän huomauttaa, että nykyinen malli ei toimi ja kuormittaa pienyrityksiä.

Alkuperäinen ehdotus sisältyy Yrittäjien viime lokakuussa julkaisemaan työterveyden kehittämisohjelmaan. Siinä Yrittäjät ilmaisee huolensa työterveyshuoltoon kohdistuvaan laajaan tyytymättömyyteen yrittäjien keskuudessa. Huolta aiheuttavat muun muassa kohonnut hintataso, kilpailun vähyys, laskutuksen läpinäkymättömyys ja palveluiden saatavuuden vaihtelu alueittain. 

Yrittäjien mukaan sääntelyä tulisi kehittää siten, että työterveyden tukipalveluita olisi jatkossa järkevää ostaa osakokonaisuuksina myös niiltä terveyspalveluiden tuottajilta, jotka eivät tarjoa koko työterveyshuollon palvelupakettia.

Ongelmana on pidetty lisäksi laskutuksen puutteellista läpinäkyvyyttä. Yrittäjien mukaan työnantajalla on oikeus ymmärtää, mistä yritys maksaa.

”Olemme täysin sitä mieltä, että hyvä ja toimiva työterveysyhteistyö on koko työpaikan etu ja varsin tavoiteltava tahtotila. Tällä hetkellä tilanne on se, ettei tämä kaunis ajatus toteudu suomalaisessa työelämässä”, Hellstén toteaa blogissa.

Sääntelyn ongelmat korostuvat Yrittäjien asiantuntijan mukaan siinä, että voimassa oleva pakottava sääntely ohjaa palveluntarjoajia tuottamaan palveluita, jotka mahtuvat lainsäädännössä korvattavaksi määriteltyyn kehikkoon.

”Pakottaminen ei perusteltua”

Suomen Yrittäjien vuoden 2025 syksyllä tekemän kyselyn mukaan joka toinen vastaaja oli sitä mieltä, että lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto tulisi poistaa, kun taas joka kolmas (33 prosenttia) ei nähnyt tarvetta muutokselle.

Harri Hellstén huomauttaa blogissa, että työnantajalla on vastuu työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä.

”Näin tulee ollakin. Tällä hetkellä työnantajalla ei ole vapautta sen osalta, miten hän edellä mainitusta velvoitteestaan huolehtii. Kaikkien työnantajien pakottaminen toimimaan yhdellä ja samalla tavalla ei ole enää perusteltua”, hän kirjoittaa.

Sääntelyn ongelmat korostuvat Yrittäjien asiantuntijan mukaan siinä, että voimassa oleva pakottava sääntely ohjaa palveluntarjoajia tuottamaan palveluita, jotka mahtuvat lainsäädännössä korvattavaksi määriteltyyn kehikkoon.

”Palveluntarjoajilla ei ole tarvetta eikä intressiä perustella palveluratkaisujaan. Lopputuloksena palvelut eivät aina ole oikeasisältöisiä tai ne voivat olla työpaikan näkökulmasta hyödyttömiä. Työterveyshuollon työpanos ohjautuu herkästi Kela-korvauksen piiriin kuuluviin palveluihin, mikä saattaa aiheuttaa tehottomuutta ja tarpeettomia toimenpiteitä. Tämä on luonnollista, kun palveluntuottaja toimii liiketaloudellisista lähtökohdista, mutta ei palvele työpaikan todellisia tarpeita”, Hellstén kirjoittaa.

Yrittäjä: Tuntuu turhalta

Tamperelainen Laura Tammisto on yksi nykyiseen työterveysmalliin tyytymättömistä yrittäjistä. Hän työllistää valokuvaamossaan yhden kokoaikaisen ja yhden osa-aikaisen työntekijän ja on äskettäin vaihtanut työterveyspalvelun tuottajaa.

– Lakisääteiseen työterveyshuoltopalveluun ei käytännössä sisälly mitään. Olen käyttänyt kahta palveluntuottajaa, eikä kumpikaan niistä ole selvittänyt mitenkään yritykseni työntekijöiden tilannetta edes haastattelulla. Tuntuu turhalta joutua maksamaan joka kuukausi palvelusta, jos rahalla ei saa mitään.

Lain mukaan työnantajayritykselle pakollisen työterveyshuollon tavoitteena on edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Laissa puhutaan ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta.

Tammiston mielestä lakisääteisen työterveyshuollon minimitaso pitäisi määritellä niin, että siitä tulisi selkeästi ilmi, miten työterveyshuolto tukee työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. 

– Muussa tapauksissa työterveyshuollon tulisi olla vapaaehtoinen ainakin pienissä yrityksissä. Tuntuu liioittelulta, jos on palvelu on taattava kaikille, vaikka yrityksessä olisi parin viikon kesätyöntekijöitä tai osa-aikaisia työntekijöitä.

Tammisto maksaa tällä hetkellä työntekijöidensä työterveyshuollosta joidenkin kymmenien eurojen kuukausimaksua. Hän toivoisi, että palveluun sisältyisi edes keskustelu työntekijän ja terveydenhoitajan välillä.

– Laki on mielestäni tällä hetkellä epämääräinen. Ei ole esimerkiksi mahdollista, että tarjoudun maksamaan lääkärikulut työntekijän puolesta vaan on tehtävä kiinteä sopimus jonkun palveluntarjoajan kanssa.

Yrittäjä kritisoi myös pakollista, työterveyshuollon perusteeksi laissa määritettyä työpaikkaselvitystä.

– Se maksaa satoja euroja, vaikka selvitys tehdään puhelimitse rasti ruutuun -periaatteella.

Yrittäjien asiantuntija arvioi, ettei työnantajan ole järkevää osakilpailuttaa palveluita, vaan hän ostaa sairaanhoidon ja muut täydentävät palvelut samalta toimijalta kuin lakisääteisen palvelun.

Rajoittaa kilpailua

Harri Hellsténin mukaan nykymallin ”pakollisuus” tuo asiakkaat palveluntuottajille ilman suurta vaivannäköä. Tämän takia tuottajilla ei välttämättä ole halua kehittää palveluitaan työpaikkalähtöisiksi.

”Jos järjestämisvelvollisuus poistettaisiin, olisi palveluntarjoajat pakotettuja kehittämään palveluitaan sekä myyntiään ja markkinointiaan siten, että tuotettu palvelu olisi työpaikalle aidosti ymmärrettävää ja hyödyllistä”, hän perustelee blogissa.

Yrittäjien asiantuntija arvioi, ettei työnantajan ole järkevää osakilpailuttaa palveluita, vaan hän ostaa sairaanhoidon ja muut täydentävät palvelut samalta toimijalta kuin lakisääteisen palvelun. Mahdolliset muut työkyvyn tukipalvelut saattavat jäädä ostamatta.

”Tämä estää pienempien osapalveluita tuottavien yritysten, kuten fysioterapeuttien ja psykologien pääsyn markkinoille, eikä eräin osin tällaista markkinaa ole edes syntynyt. Jos työnantaja voisi vapaammin valita ammattilaiset, joiden palveluista työyhteisössään on valmis maksamaan, syntyisi markkinoille kilpailua, joka mahdollistaisi uusien yritysten muodostumisen ja hintatason laskun”, Hellstén jatkaa.

”Jokainen meistä maksaa mielellään palvelusta silloin, kun sille on todellinen tarve ja kokee saavansa rahoilleen aidosti vastinetta.”

”Vaikuttaa työllistämispäätöksiin”

Epävarmuus työterveyshuollon kustannuksista vaikuttaa Hellsténin mukaan merkittävästi pientyönantajien ja yksinyrittäjien työllistämispäätöksiin. Näin on etenkin ensimmäistä työntekijää palkkaavien yrittäjien kohdalla.

”Erityisesti pienillä työnantajilla tulee jatkossakin olemaan tarve ammattilaisten tuelle työpaikan terveyden ja turvallisuuden varmistamisessa. Kun työterveyspalveluiden tuottajat joutuisivat huomioimaan paremmin yksittäisen työpaikan tarpeet, palvelu voisi olla selvästi vaikuttavampaa, edullisempaa ja työterveyshuollon kattavuus voisi jopa parantua. Jokainen meistä maksaa mielellään palvelusta silloin, kun sille on todellinen tarve ja kokee saavansa rahoilleen aidosti vastinetta.”