Teiden nykykunto vaatisi 4000 kilometrin päällystämistä, mutta tänä vuonna päällystetään vain 1500 kilometriä: ”Tähän pitää herätä”
Logistiikka-alan edunvalvoja uskoo, että vaalikiertueilla on huomattu teiden surkea kunto.
Asvaltoinnin kustannusten nousu ja edellisvuosia pienempi rahoitus näkyvät teiden kunnossa. Vuonna 2023 uutta päällystettä arvioidaan riittävän vain noin 1 500 kilometrin matkalle. Tämä tarkoittaa korjausvelan kasvamista.
Olemme aikaisemmin uutisoineet paikallisesta tien kunnossapidon ongelmasta täällä. Jatkossa vastaavia tapauksia voi tulla rutkasti lisää.
Alueellisesta tienpidosta vastaavat ELY-keskukset kilpailuttavat maanteiden päällystysurakat. Kilpailutukset jatkuvat toukokuuhun asti.
– Pyrimme pitämään maanteiden vilkkaimman verkon kunnossa, mutta muulla verkolla huonokuntoisten teiden määrä kasvaa noin 700 kilometrillä, väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila kertoo Väyläviraston tiedotteessa.
Vuonna 2022 teitä päällystettiin noin 215 miljoonalla eurolla noin 2 400 kilometrin edestä. Summa sisältää varsinaisen päällystämisen lisäksi myös paikkaamisen, tiemerkinnät ja kuivatuksen parantamisen.
Päällystettyjä maanteitä on Suomessa noin 51 500 kilometriä. Niistä huonokuntoisia oli vuoden 2022 lopussa noin 8 000 kilometriä.
Vetoomus hallitusneuvottelijoille
Suomen Tieyhdistys ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry käynnistivät helmikuussa Tievetoomuksen.
– Tämä oli merkittävä juttu. lähdimme aluksi keräämään vain 100 järjestöä ajatuksen taakse ja lopulta tuli yli tuhat, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Vetoomuksen on allekirjoittanut yhteensä 644 yritystä ja 428 järjestöä. Mukana ovat muun muassa EK, SAK, Suomen Yrittäjät ja MTK. Allekirjoittajien joukossa on lisäksi satoja yrityksiä eri toimialoilta.
”Emme voi antaa kansallisomaisuutemme rapistua tätä vauhtia.”
Anssi Kujala, SKAL
Vetoomus luovutettiin edellisen eduskunnan puhemiehelle maaliskuun lopussa. Se on tarkoitus luovuttaa myös tuleville hallitusohjelmaneuvottelijoille.
Kujala on syystäkin huolissaan teiden tilasta.
– Uusimpien laskelmien mukaan korjausvelan määrä on vuoden 2022 lopussa jo 3,65 miljardia euroa ja arvio vuoden 2023 lopun tilanteesta on 3,91 miljardia. Tähän pitää nyt hallitusohjelmaneuvotteluissa herätä, hän vaatii.
– Emme voi antaa kansallisomaisuutemme rapistua tätä vauhtia.
Kujala uskoo, että vaalikiertueilla on nähty teiden nykytila. SKAL vaatii alimitoitetun teiden kunnossapitorahoituksen nostamista. Se tarkoittaisi merkittävää tasokorotusta perustienpitoon.
– Rahaa tarvitaan 300 miljoonaa euroa lisää niin, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle, Kujala kertoo.
SKAL esittää korjausvelan haltuunottamiseksi ja vähentämiseksi erillistä vuosittaista 300 miljoonan euron suuruista lisärahoitusta, joka kohdistettaisiin juuri korjausvelan vähentämiseen.
Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. Tähän päästiin viimeksi vuonna 2020.
Vinkkaa meille juttuaihe!
