Toimitusjohtaja Korhola koki kaiken päinvastoin
Helsingin Sanomat 24.4.2024
Vantaan Yrittäjien puheenjohtaja Mika Korhola vastaa puhelimeen reippaalla äänellä, vaikka viime ajat eivät ole olleet helppoja. Hänen Planimo-yrityksensä tekee rakennussuunnittelua.
Korholan jaksamishistoria on kulkenut juuri päinvastoin kuin Suomen Yrittäjien kyselykäyrä. Korona-aikana meni hyvällä tavalla lujaa ja se auttoi jaksamaan. Nyt on hiljaista, ja se rassaa.
”Henkilökohtaisesti jaksan paljon paremmin kiireaikana kuin heikompana aikana, jolloin on epävarmuus huomisesta”, Korhola sanoo.
”Silloin ei ole näköpiirissä, kuinka syvälle sukelletaan. Tietää vain, että alaspäin mennään.”
Luulen, että sitä kuvitellaan olevansa yli-ihmisiä. Että pärjätään aina.
Pandemia-aikana rakennettiin paljon pientaloja, ja Korhola harkitsi kolmannen työntekijän palkkaamista. Helmikuussa 2022 Venäjä aloitti täysmittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Korot nousivat ja talomarkkina tyssäsi.
”Keikahdus markkinoilla tapahtui puolessa vuodessa. Jouduinkin irtisanomaan yhden.”
Korhola sanoo venyttäneensä päätöstä irtisanomisesta ”tolkuttoman pitkään”.
Hän uskoo, että tämänkaltaiset kokemukset selittävät sitä, miksi yksinyrittäjät paistattelevat kyselyssä paremmin jaksavina kuin ne, jotka työllistävät muutaman. Kun perustaja palkkaa yritykseen henkilökuntaa, hän alkaa kantaa heistä huolta.
Niin pitkään kun yritys on melko pieni, kaikki vastuu työntekijöiden asioiden järjestämisestä on perustajalla. Ei ole hr-osastoa. Yhden henkilön poissaolo voi tarkoittaa 50:n tai 33 prosentin leikkausta työvoimaan työmäärän pysyessä entisellään.
Korholan ongelma tosin on nyt töiden vähyys. Elokuussa 2023 Planimon suuri työllistäjä Jukkatalo meni konkurssiin. Toimitusjohtaja Korhola on lomauttanut ainoan jäljellä olevan työntekijänsä.
Irtisanomisen aikaan Korhola kävi puhumassa myös ammattiauttajan kanssa. Siitä oli apua.
”Ulkopuolinen osasi kysyä erilaisia kysymyksiä kuin lähipiiri, ja se sai ajattelemaan asioita eri kantilta.”
Korholalla on sopimus työterveyshuollosta yksityisen terveysyrityksen kanssa, ja sitä kautta järjestyivät myös juttutuokiot. Hän maksaa sopimuksesta kuukausimaksua.
Suomen Yrittäjien kyselyssä kävi ilmi, että 41 prosentilla yrittäjistä ei ole käytössään työterveyspalveluita. Yksinyrittäjistä 70 prosenttia on ilman työterveyshuoltoa.
Korholalla on syystä yksi arvaus.
”Luulen, että sitä kuvitellaan olevansa yli-ihmisiä. Että pärjätään aina.”
Suomen Yrittäjät sanoo tiedotteessaan, että myös tarjonnassa olisi parantamista. Järjestön mielestä yksinyrittäjille ja pienille työnantajille pitäisi räätälöidä ”kustannustehokas työterveyspalvelu”.
Kun työterveyshuoltoa ei ole, paine kohdistuu lähipiiriin. Kyselyssä kysyttiin, keneltä yrittäjät hakevat apua jaksamisongelmiin.
Yleisin vastaus oli puoliso, toiseksi yleisin yrittäjäkollegat.
Rakennesuunnittelija Korholan mukaan hänen kaltaistensa yrittäjien jaksamista voisi parantaa toimilla, jotka vähentävät pienen työnantajan paperitöitä.
”Yksi isoimmista asioista on tietynlainen byrokraattisuus, joka meillä on rakenteissa”, hän sanoo.
Korhola kannattaa paikallisen sopimisen laajentamista, kuten teki kevään lakkojen läpi myös emo-organisaatio Suomen Yrittäjät. Korhola näkee tässäkin yhteyden yrittäjän jaksamiseen.
”Liputan sen puolesta, että saataisiin yrityksille ja työpaikoille mahdollisuutta joustaa puolin jos toisin. Uskon, että se toisi jaksamisen kulttuuria.”
