TTL: Työpaikat ovat harmaalla alueella lain ja arjen käytäntöjen välissä rokotekeskustelussa – Miten töihin palataan?

Työpaikoilla oltiin lomien jälkeen valmiita palaamaan ainakin osittain lähityöhön, mutta tautitapausten määrät ovat lykänneet suunnitelmia. Oma kysymyksensä on koulujen alku ja sen vaikutus tautitapausten määrään.

Työterveyslaitos järjesti medialle tilannekatsauksen työelämän koronakysymyksiin keskiviikkona. Pääjohtaja Antti Koivulan mukaan neljännessä käännekohdassa, jossa on ratkaistavia kysymyksiä.

– Ensin kaikki oli uutta, elo-syyskuussa 2020 luultiin, että tilanne helpottaa, mutta ei helpottanutkaan. Alkuvuodesta 2021 löydettiin keinoja pärjätä tilanteessa. Nyt elämme epävarmuudessa, ja työpaikoilla on kysymyksiä, joita täytyy tutkia enemmän.

Koivula pohtii rokotekattavuutta, erityyppisiä työpaikkoja ja toimialoja ja niiden suojautumiskeinoja. Esimerkiksi maskien käyttö on vähentynyt huolestuttavissa määrin.

– Toistaiseksi tarvitaan vielä vahvoja työsuojelutoimia. Kunnioitetaan niitä, jotka ovat saaneet vasta 1. rokotteen. Seuraavan 4-8 viikon aikana se työikäinen väestö, joka rokotteet haluaa ottaa, on rokotettu. Tämä etsikkoaika kannattaa käyttää työpaikoilla hyväksi, ja etsiä yhteisiä pelisääntöjä ja käytäntöjä, Koivula sanoo.

Rokotekattavuus suojaa koko työyhteisöä

Rokotteet ovat jokaisen henkilökohtaista terveystietoa. Työsuojeluviranomaisen verkkosivuston mukaan työnantaja voi kuitenkin käsitellä Covid-19-pandemian aikana tietoa työntekijän ottamasta koronarokotuksesta työelämän tietosuojalain 3 §:n tarpeellisuusvaatimuksen mukaisesti, jos tieto on tarpeellinen työsuhteen oikeuksien ja velvollisuuksien tai työtehtävien erityisluonteen vuoksi. Työnantajan tulee perustellusti harkita tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä. Työterveydestä voidaan myös antaa tilastollista tietoa työntekijöiden rokotuskattavuudesta työpaikalla.

Työterveyslaitoksen ylilääkäri Eva Helaskoski muistuttaa, että keskeisin keino torjua vakavaa tautimuotoa ja viruksen leviämistä, ovat rokotukset. Ne suojaavat koko työyhteisöä. Siksi esimerkiksi rokotuksen ottamisen sallimista työajan puitteissa kannattaa suosia.

– Rokotukset auttavat työnantajaa huolehtimaan työsuojeluvelvollisuudestaan. Rokotuksen ottamisesta kertominen on kuitenkin oltava työntekijälle vapaaehtoista, Helaskoski sanoo.

Kysymykseen siitä, milloin ei voida enää ottaa huomioon rokottamattomia työtekijöitä työpaikkojen päätöksissä, asiantuntijat eivät halunneet ottaa kantaa.

– Nyt ei ole aika pohtia tätä, vaan on seurattava epidemian kulkua. Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti, Koivula sanoo.

Työpaikat ääripäiden välissä

Työpaikat ovat hankalassa välikädessä rokotekeskustelun käytäntöjen suhteen. Toisessa ääripäässä on perustuslaillinen ulottuvuus yksilön terveystiedoista. Toisaalta henkilökohtaisissa sosiaalisisssa suhteissa joku voi odottaa, että ystävät on rokotettuja, jos he haluavat kokoontua.

– Työpaikat ovat harmaa-alue. Lainsäädäntö on asiasta selvä, mutta käytännöt elävät. Kukaan ei halua varmasti sairastuttaa työkaveriaan, Koivula toteaa.

Työpaikoilla tärkeää on johtaminen, osallistaminen riskiarviointiprosessiin ja pelisääntöjen luomiseen. On tärkeä huomioida myös voimavaratekijät. Eri toimialoilla kuormittavuus on erilaista, mutta työntekijät myös kokevat kuormituksen eri tavoin.

– Nyt tarvitaan hyvää johtamista. Palautetta on aina tärkeää antaa, mutta nyt on tärkeää viestiä, että kunkin työ ja panos on arvokasta, Hyppäys digiin -yksikön johtaja Päivi Husman sanoo.

Hybridimalli on haaste johtamiselle

Työterveyslaitoksen asiantuntijat kiittelevät suomalaisia työpaikkoja siitä, että yhteisistä pelisäännöistä on pidetty kiinni, ja samalla yhteiskunta toimimassa olosuhteisiin nähden hyvin. Koronapandemialla on ollut pitkä häntä ja paluu normaalimpaan arkeen on ollut odotettua hitaampaa.

Nyt työpaikoilla on kuitenkin aika alkaa yhdessä hahmottaa, millainen uusi arki olisi.

– Nyt on hybridiunelmien aika. Kannattaa kysyä tarpeita tiimi-, yksikkö- ja yhteisötasolla, ja kehittää pidempiaikaisia käytäntöjä on-off-ratkaisujen sijaan, TYÖ2030-ohjelman johtaja Sanna Kulmala sanoo.

Hybridimalli, eli etä- ja lähityön yhdistelmä, vakiintunee monella työpaikalla. Laajasta ja pakotetusta etätyöstä on selvitty hyvin. Joillakin työpaikoilla yhteisöllisyys on lisääntynyt, mutta joissain se on hajottanut yhteisöä. Tilanne on haaste johtajille.

Työterveyslaitoksen tietojen mukaan 30-50 prosenttia työntekijöistä haluaa jatkaa ainakin osittain etätöissä.

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi