YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Tuomioistuimen ratkaisu julki: Wolt-kuski ei ollut työsuhteessa – Suuri osa läheteistä yltää tuloissaan alv-rajan yli
Tuomioistuimen ratkaisu ruokalähettikiistassa on ensimmäinen lajissaan Suomessa. Hallinto-oikeuden mukaan yksittäisen Wolt-lähetin kohdalla oli kyse yrittäjätyöstä, ei työsuhteesta.
Helsingin hallinto-oikeus on antanut ratkaisun koskien Wolt-lähettinä toimineen ihmisen työoikeudellista asemaa. Tuomioistuimen mukaan lähetti ei ollut vuonna 2018 tehtyjen kuljetusten osalta työsuhteessa vaan teki työtä yrittäjämäisesti, jolloin hänen oli tilitettävä arvonlisäveronsa verottajalle.
Wolt-lähettien työoikeudellinen asema on ollut tapetilla pitkään, ja asiasta on käyty viime vuosina laajaa yhteiskunnallista keskustelua.
Käsillä olleessa tapauksessa lähetti oli perustellut arvonlisäveron maksamatta jättämistä sillä, että hänellä olisi kuljetusten osalta työsuhde Woltin kanssa. Verotuksen oikaisulautakunta oli hyväksynyt selityksen, mutta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö oli puuttunut asiaan ja vienyt tapauksen hallinto-oikeuteen, koska sen mielestä kyseessä oli yrittäjämuotoinen työ.
– Lähettiasiassa on saatu toistaiseksi ristiriitaisia päätöksiä. Aiemmin työneuvosto on katsonut, että kyseessä olisi työsuhteinen työ. Samaan aikaan kaikki muut asiaan kantaa ottaneet tahot kuten Verohallinto, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta, vakuutusyhtiö LähiTapiola, tapaturma-asiain korvauslautakunta ja Ulosottovirasto ovat katsoneet, että kyseessä on yrittäjämuotoinen työ, Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen sanoo.
Nyt annettu tuomioistuimen ratkaisu on ensimmäinen lajissaan. Hallinto-oikeuden mukaan kyseessä on yrittäjämuotoinen työ, josta kuuluu laskuttaa ja tilittää arvonlisävero verottajalle.
– Olemme ehdottomasti tyytyväisiä päätökseen. Sen kanssa on helppo olla samaa mieltä, koska olemme nostaneet samoja asioita esille vuosien ajan, Mykkänen jatkaa.
”Woltilla ei oikeutta johtaa työtä”
Mykkäsen mukaan yrittäjämäisen työn kriteerit täyttyvät monelta osin, kuten hallinto-oikeuskin arvioi. Hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan muun muassa sillä, että lähetillä ei ole ollut velvollisuutta suorittaa hänelle tarjottuja kuljetustoimeksiantoja ja lähetti on voinut valita itse työskentelyaikansa ja -tapansa.
– Lähetti voi valita vapaasti milloin tekee työtä, hän voi kieltäytyä työstä ja hän tekee työtä omilla välineillään. Woltilla ei ole oikeutta johtaa lähetin työtä ja lähetti vastaa itse tietyistä yrittäjän velvollisuuksista. Jos kyse olisi työsuhteessa, laatisimme läheteille työvuorot ja heillä olisi velvollisuus työntekoon.
Tällä hetkellä Woltilla on Suomessa yli 4000 aktiivista lähettiä noin 25 kaupungissa. He työskentelevät varsin eri tavoin: osa tekee töitä muutamia tunteja viikossa, toiset kymmeniä tunteja. Osa tekee töitä vain kesäisin, osa ympäri vuoden.
– Meillä on merkittävä määrä lähettejä, jotka ovat alv-velvollisia eli ovat laskuttaneet yli 10 000 euroa vuodessa.
Vähäisen liiketoiminnan rajaa korotettiin 1.1.2021 alkaen 10 000 eurosta 15 000 euroon. Korotettua 15 000 euron rajaa sovelletaan 1.1.2021 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin.
Taloustutkimus selvitti Wolt-lähettien näkemyksiä työstään viime keväänä. Valtaosa kertoi haluavansa tehdä töitä nimenomaan yrittäjänä.
– Siinä mielessä tämä oikeuden ratkaisu on myönteinen päätös myös läheteille, Mykkänen sanoo.
– Tavoitteenamme on rakentaa palvelu, jota tuhannet ravintoloitsijat, kauppiaat kuin lähetit voisivat käyttää yrittäjinä ansaitakseen rahaa juuri silloin, kun itse haluavat. Se ei ole mahdollista työsuhteessa suomalaisessa lainsäädännössä. Tuore hallinto-oikeuden ratkaisu antaa suuntaa sille, että työmarkkinoilla on tilaa myös uudenlaiselle vapaalle työlle.
Kuva: Woltin blogi (Kuvan lähetti ei liity tapaukseen)
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
