Viljan viljelijä avautuu kalliin lannoitteen pahimmasta seurauksesta: ”Kotimaan tuotanto ei riittäisi kattamaan kulutusta”

Yrittäjän podcastin uusimman jakson vieraana on laihialainen viljan viljelijä Esa Similä. Alalla kamppaillaan Ukrainan sodan seurauksena kallistuneiden lannoitekustannusten kanssa, mutta myös vallitseva sää aiheuttaa ongelmia. 

– Kylvötöiden aloitus näyttää siirtyvän vapun tienoille. Tästä tulee normaalia myöhäisempi kevät. Mitä myöhemmin viljoja kylvetään, aina tulee se riski, että korjuukin myöhästyy. Se lisää polttoöljykustannuksia lisääntyneen viljan kuivaustarpeen takia, Similä kertoo.

Edellinen sato oli Pohjanmaan alueella huono. Toiseen huonoon satoon ei monellakaan tilalla olisi varaa.

Hieman yli 30 vuoden ajan viljelijänä toimineen Similän tilalla viljellään vehnää, ohraa ja rukiita mallasviljaksi. Sen lisäksi pelloilla tuotetaan hernettä rehuksi ja ruokahernettä hernekeittoihin.

Tilan toimintaa kirpaisee tällä hetkellä etenkin kallis lannoite.

– Nyt hintapaine on ollut niin kova, että yksi neljäsosa kylvöihin tarvittavasta lannoitemäärästä on vielä ostamatta. Sen verran ollaan kriisirajalla. Lannoitteiden hinnat ovat niin korkealla.

Lannoite on viljelijälle elintärkeä, koska kasvi tarvitsee ravinteita kuten typpeä ja kaliumia kasvaakseen.

– Jos peltoon ei anna ravinteita, ei sieltä mitään satoa tule. Perinteisessä viljelyssä merkitys on äärimmäisen tärkeä, Similä kertoo.

Lannoitelasti maksaa yli 100 000 euroa

Venäjä on suurin lannoitteiden raaka-aineiden tuottaja EU-maille. EU ostaa noin 45 prosenttia lannoitteistaan Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Ukrainasta.

Jos lannoitteita ei saada pelloille tarpeeksi, seuraukset voivat olla vakavia.

– Viime vuonna kotimaan tuotanto jäi jo alemmas kuin mitä kotimaan kulutus oli. Jos nyt tulisi tilanne, että viljaa jätetään kylvämättä lannoitepulan takia, kotimaan tuotanto ei riittäisi kattamaan kulutusta, Similä sanoo podcastissa.

Similän pelloille kuluu vajaat sata tuhatta kiloa lannoitetta vuodessa. Sen hinta on noin 130 000 euroa. Polttoainetta kuluu eniten viljan kuivaukseen, noin 200 litraa hehtaarille. Similän tilalla hehtaareja on noin 200. Pelkästään polttoaineeseen uppoaa rahaa 30 000 – 40 000 euroa vuodessa.

Kuuntele podcastista, miten Similä arvioi suomalaisten tilojen tulevaisuutta ja mikä hänen viestinsä on poliittisille päättäjille.

– Realiteetti on, että tiloja menee koko ajan vasaran alle. Se on karu totuus ja tilanne kärjistyy koko ajan.