Y-blogi: Saammeko jalomielisemmät päättäjät kuin mitä ansaitsemme?

Lupaa vain se minkä pystyt pitämään. Valehteleminen on rumaa. Ei saa olla kateellinen. Nämä kotoa opiksi saadut ohjeet on aktiivisesti unohdettu, kun hoidetaan yhteisiä asioita ja kympit kukkarossa vaihtuvat miljooniksi budjetissa.

Toimittaja Tuomas Enbuske kirjoitti kolumnissaan aikovansa jättää äänestämättä edes Liike Nyt:iä, jossa on vieläpä itse mukana. ”Politiikassa voi lupailla hoitajamitoituksia ja muita kivoja asioita äänestäjille ilman minkäänlaista omaa riskiä” hän kirjoitti ja jatkoi ”Politiikkaan lähtevä on pelkuri. Oikea sankari on yrittäjä, joka panee oman perseensä peliin oikeassa maailmassa. Se panee ideansa oikeiden markkinoiden testattavaksi.” Tuomasta tuntui ahdistavan toisten huono käyttäytyminen enemmän kuin omansa, mutta kyllä hänellä on myös tulta savun takana.

Maailma on muuttunut niin monimutkaiseksi ja moniulotteiseksi, ettei sitä pysty ymmärtämään täysin aukottomasti kukaan. Kun paljon yksinkertaistetaan, niin asioihin tuntuu tulevan jotakin tolkkua ja se saattaa alkaa jotakuta kiinnostaakin. Vähän lisää yksinkertaistusta, niin ollaan populismin nousun voimassa, ja kun vielä toistetaan yhtä virkettä riittävästi, niin voidaan päästä vaikka Yhdysvaltojen presidentiksi. Ei totuudella ole mitään väliä. Mutta tunteella on – negatiivisella tunteella varsinkin. Siihen on helpompaa tarttua kiinni. Tämä on oivallettu ja tähän vaalipuheissa vedotaan.

On sietämätöntä seurata millaista vääristelyä, valehtelua ja mielistelyä maamme parhaiten informoidut ihmiset tekevät työkseen. Nyt vaalilupaukset ovat taas täydessä vauhdissa ja leipää, jota kukaan ei leivo lisää, jaetaan kiihtyvällä tahdilla. Valehtelu tai typeryyksien puhuminen vaikuttaa olevan vielä järkevääkin, sillä ainakaan gallupit eivät näytä niistä hätkähtävän. Kokoomuksen Petteri Orpo ei hoitajamitoituksessa jämähtänyt kertoimeen 0,7, vaan totesi Kokoomuksen kyllä olevan siinä mukana, jos asiantuntijat siihen lukuun päätyvät. Näin härski lupaamattomuus johti heti selvään suosion laskuun. Kun taas Antti Rinne ei osannut paria miljardin tarkemmin omia vaalilupauksiaan arvioida, asema gallup-johdossa vain vankistui.

Haluan erityisesti puolustaa yrittäjien mahdollisuutta saada riskinottonsa vastapainoksi menestystä. Tätä kannustinta saa mielestäni verotuksella estää. Hyväksyn toki, että asioilla on monta puolta ja kaikesta ei tarvitsekaan olla samaa mieltä. Mutta on myös asioita, joissa meidän kaikkien on oltava samalla puolella. Ilmaston lämpeneminen on yksi näistä, mutta ehkä jo niin samanmielinen ettei se juuri vaalikeskustelussa edes nouse esille. Lainaan kuitenkin vanhaa viisautta niin kaikille ehdokkaille kuin meille äänestäjille pohdittavaksi:

Elintärkeissä asioissa olkaamme yksimielisiä,

tärkeissä asioissa antakaamme muiden olla erimielisiä,

kaikissa asioissa olkaamme jalomielisiä.

Perttu Kouvalainen
Puheenjohtaja
Pohjois-Karjalan Yrittäjät