”Yksinyrittäjän YEL-järjestelmä ja verotus uudistettava” – Portaistettu YEL ja verotusmalli Virosta antaisi sisäänajoaikaa
Yksinyrittäjän YEL ja verokohtelu ovat aiheita, jotka saavat Pekka Riihimäen kimpaantumaan.
Psykoterapeuttina työskentelevä Pekka Riihimäki on myös Terveys- ja sosiaalialan Yrittäjät TESO:n puheenjohtaja. Hän vastasi kysymyksiin Vaikuttajafoorumi-risteilyllä.
– TESO:ssa on paljon yksinyrittäjiä. YEL-maksut ovat usein aivan kohtuuttomia pienyrittäjälle. Niiden pakollisuus ei tuo yrittäjälle mitään, eikä pakollisuutta perustella mitenkään, Riihimäki sanoo.
Suomen Yrittäjät on esittänyt YEL-alarajan nostamista juuri siksi, että yrittäjä saisi rahoilleen vastinetta eli työuran aikainen sosiaaliturva olisi korkeampi kuin perusturva.
– YEL-tason mukaan määräytyy yrittäjän koko sosiaaliturva: esimerkiksi sairasajan etuudet, vanhempainetuudet ja työttömyysturva, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.
Suomen Yrittäjien kyselyssä viime syksynä 58 prosenttia vastaajista piti maksuja kohtuuttomina etuihin verrattuna. Luottamus järjestelmään on horjunut, ja yrittäjät kokevat, että se rajoittaa heidän vapauttaan päättää turvansa tasosta ja mahdollisuuksistaan varautua yritystoiminnan riskeihin.
Yrittäjät on ajanut YEL-alarajan nostamista yrittäjän työttömyysturvan työssäoloehdon alarajalle (13 076 euroa/2020). Tällä hetkellä YEL-alaraja on 7 958,99 euroa.
Pekka Riihimäen mielestä nykyinen järjestelmä ajaa yrittäjät hakemaan muualta turvaa sairastumisen ja eläkkeiden varalta. Hän uudistaisi järjestelmää, ja hän esittää siihen vaihtoehtoista mallia.
– Ensimmäinen vuosi menisi ilman YEL:iä, seuraava 75 prosentin mukaan, sitä seuraava 50 ja sitä seuraava 25 prosentin mukaan. En kannata vapaamatkustamista, mutta viisi vuotta olisi sopiva sisäänajoaika. Siinä ajassa toiminta on vakiintunut, hän sanoo.
Harri Hellstén kertoo, että jos toiminta on pienimuotoista, vakuutusta ei tarvitse ottaa. Kun vakuutus on otettava, siihen saa jo nyt neljän vuoden ajan 22 prosentin alennuksen.
– Alennuksen tasoa ja kestoa voi toki pohtia. Muutokset siihen vaikuttavat suoraan valtion rahoitusosuuteen YEL-järjestelmässä.
Voitonjaon verotus kiinnostaa
Verotusta Pekka Riihimäki uudistaisi Viron mallin mukaisesti. Riihimäen ehdotuksessa toiminta olisi verovapaata niin kauan, kunnes yrittäjä nostaa rahaa ulos yrityksestä tai kunnes hän palkkaa ensimmäisen työntekijän.
– Nykyisessä mallissa yrittäjän toiminta ei kestä yllätyksiä, Riihimäki sanoo.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen toteaa, että verotus on erittäin monimutkainen kokonaisuus. Hän sanoo, että Virossa itse asiassa yritykset maksavat kyllä veroa, mutta voiton jaon verojärjestelmä poikkeaa Suomessa käytettävästä mallista.
– Viron veromallia on hyvä tarkastella ja katsoa, voiko sieltä jotain hyödyllisiä elementtejä ottaa järjestelmäämme. Vain jotain tiettyä osaa ei voi kopioida, vaan pitäisi pystyä ajattelemaan verojärjestelmä kokonaisuudessaan.
– Suomen Yrittäjät ajaa ennakoivaa verotusta, ja sitä, että voitonjaon verotuksen taso ei saa nousta. Verojärjestelmää voi yksinkertaistaa, kunhan pidetään huolta verotuksen tason kilpailukyvystä, hän tiivistää yrittäjäjärjestön verotavoitteet.
Teksti ja kuva
Elina Hakola
elina.hakola(at)yrittajat.fi
