Heidi Mäkinen on henkisesti valmistautunut siihen, ettei välttämättä jää koskaan täysin eläkkeelle. Kuva: Inkeri Sundberg

Yrittäjä Heidi Mäkinen ei laita kaikkia munia samaan koriin – ”Olen sellaisessa käsityksessä, ettei kaikille yrittäjille ole täysin selvää, millainen vaikutus YEL-maksun suuruudella on”

Parhaillaan hoitovapaalla oleva parturi-kampaajayrittäjä Heidi Mäkinen on huomioinut YEL-vakuutuksen vaikutukset niin vanhempainvapaisiin kuin pandemia-aikana.

”Mitä nyt taas on yrittäjien pään menoksi keksitty”, ajatteli yrittäjä Heidi Mäkinen, kun keskustelu YEL-vakuutuksen lakimuutoksesta ryöpsähti ilmoille. Vuodesta 2008 lähtien parturi-kampaajayrittäjänä toiminut Mäkinen kertoo olleensa aina tietoinen YEL-vakuutuksen vaikutuksista omaan sosiaaliturvaan ja eläkkeeseen. Silti vasta lapsihaaveiden tullessa ajankohtaisiksi, ryhtyi hän selvittämään asiaa syvällisemmin.

– Olen sellaisessa käsityksessä, ettei kaikille yrittäjille ole täysin selvää, millainen vaikutus YEL-maksun suuruudella on esimerkiksi vahempainpäivärahoihin. Itselleni on ollut yrittäjyyden alusta saakka selvää, että haluan maksaa sen kokoista YEL-vakuutusta, että pärjäämme myös perhevapaiden aikana, Mäkinen toteaa.

Mäkinen kuitenkin ymmärtää erityisesti aloittavan yrittäjän haasteet vakuutusmaksujen osalta ja myöntää itsekin nostaneensa vakuutuksen suuruutta pikkuhiljaa sitä mukaa, kun yritys on alkanut tekemään parempaa tulosta.

– Nostin YEL-maksun tasoa hieman ennen kuin aloin odottaa esikoistani, jotta minulla olisi aito mahdollisuus jäädä vauvan kanssa kotiin pidemmäksikin aikaa.

Viime vuosina YEL-maksun suuruutta ovat yrittäjät joutuneet pohtimaan myös uudenlaisien riskien näkökulmasta, sillä myös pandemia-aikana maksettu tartuntatautipäivärahan suuruus määräytyi yrittäjän maksaman eläkevakuutuksen mukaisesti.

– Halusin varautua myös siihen mahdollisuuteen, että joutuisin laittamaan liikkeeni kiinni kahdeksi viikoksi koronakaranteenin vuoksi, joten nostin yel-maksua myös siitä syystä, Mäkinen kertoo.

Nykyisin kolmen lapsen äiti Mäkinen kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että ”sukan varteen säästäminen” voisi korvata realistisella tasolla olevan yel-vakuutuksen.

– Jos olisin laittanut tuon erotuksen vaan säästöön, niin riittäisikö se raha todellisuudessa, mikäli joutuisin jäämään esimerkiksi pitkälle sairauslomalle? Uskon, että nyt kun olen maksanut kohtuullista yel:iä minulla on myös hieman matalampi kynnys jäädä sairaslomalle, jos siihen tulee tarve, pohtii Mäkinen.

”Jokainen on oman onnensa seppä”

Erityisesti nuorten yrittäjien keskuudessa ilmenee epäluottamusta koko eläkejärjestelmän tulevaisuuteen. Myös Mäkinen myöntää olevansa skeptinen tulevaisuuden suhteen.  

– Rehellisesti sanottuna olen henkisesti valmistautunut siihen, etten välttämättä jää koskaan täysin eläkkeelle.

Kun Mäkiseltä tiedustellaan, eikö hän luota saavansa eläkettä vai uskooko hän haluavansa tehdä alan töitä myös vanhana, kertoo hän asian olevan hieman molempia.

– Olen huolissani siitä, että loppuuko meiltä tekijät tästä Suomen maasta. Jos meillä ei ole enää tarpeeksi ihmisiä tekemässä töitä ja maksamassa veroja ja eläkemaksuja, on vaikeaa uskoa nykyisen järjestelmän olemassaoloon. Uskon myös, että haluan tehdä töitä ainakin jonkin verran.

Täysin nykyisen eläkejärjestelmän varaan ei Mäkinenkään nojaa, vaan toteaa viime kädessä ”jokaisen olevan oman onnensa seppiä”.

– Aion säästää ja sijoittaa esimerkiksi asuntoihin. Haluan kuitenkin omalta osaltani hoitaa omat velvollisuuteni ja osani tässä yhteiskunnassa. Jos hyvin käy, saan kohtuullista eläkettä myös nykyisen järjestelmän kautta.

Nykyistä eläkejärjestelmää ja YEL-vakuutusta Mäkinen kuvailee yhteisiksi talkoiksi, ja peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä.

– Koen sen jopa hieman epäoikeudenmukaisena, että itse maksan yel:iä omien todellisten tulojeni mukaan. Samalla siitä hyötyvät myös he, jotka maksavat minimiä vapaaehtoisesti. Pitäisikö jokaisen nyt kuitenkin ottaa vastuuta myös omasta toiminnastaan, eikä vain ulvoa oikeuksien perään, Mäkinen sanoo.

Vaikka eläkejärjestelmästä käytävää keskustelua Mäkinen pitääkin ymmärrettävänä ja aiheellisena, nostaa hän esille sen kääntöpuolen.

– Eläkejärjestelmän tulevaisuudesta on puhuttu pitkään niin negatiivisesti, että on ymmärrettävää, miksi moni haluaa turvata eläkkeensä muilla keinoilla. Olisi mielenkiintoista tietää, onko tämä suuntaus myös se, mihin on pyritty, Mäkinen pohtii.

Kun Mäkinen joskus jää eläkkeelle, toivoo hän olevansa terve, jotta hän voi olla tiiviisti mukana omien lapsien ja mahdollisten lapsenlapsien elämässä.

– Toivon, että minulla on mahdollisuus myös matkustella ja nauttia eläkepäivistä leppoisasti yhdessä mieheni kanssa, Mäkinen päättää.

Muita kiinnostavia aiheita

Inkeri Sundberg