Yrittäjä Janne Lehtimäki opiskeli itsensä unelma-alalle, jolla työt ovat kiven takana – TE-toimiston tyly kommentti yllätti: ”Kävelin ovesta pihalle”

Viialalainen veneenveistäjä Janne Lehtimäki, 45, vastaa puhelimeen varastohommista.

Lehtimäellä on myös vuonna 2004 perustettu toiminimi, joka keskittyy puuveneiden veistämiseen. Alan töitä ei kuitenkaan ole läheskään riittävästi, jotta säännöllinen yritystoiminta kannattaisi. Siksi töitä pitää etsiä muilta aloilta.

– Muutaman vuoden välein olen pystynyt elättämään itseni veistämisellä. Kun joku tilaa veneen, jään pois päivätöistä. Onneksi pystyn ottamaan vapaata tarvittaessa, Lehtimäki kertoo.

Juuri nyt näyttää siltä, ettei täysipäiväiseksi yrittäjäksi siirtyminen ole mahdollista. Venepuolella Lehtimäkeä työllistävät lähinnä perämoottorien huoltaminen ja veneiden pintavaurioiden korjaaminen.

Veneenveistäjien määrä on Suomessa hiipunut vähitellen. Lehtimäen mukaan osa on lopettanut, koska töitä ei ole. Osa on eläköitynyt.

– Koronavuosina asiakkaita oli paljon. Kaikki mitä ehti tehdä, meni kaupaksi. Sitä huvia ei kestänyt kuin hetken.

Te-toimistosta yllättävä kommentti

Lehtimäen mukaan käsityön arvostus on säilynyt Suomessa, mutta läheskään kaikki käsin tehdyistä tuotteista kiinnostuneet eivät kuitenkaan ole valmiita maksamaan korkeampaa hintaa.

– Ihmiset vertaavat usein kotimaisen käsityön hintaa siihen, mitä tulee maailmalta ja mitä asiat maksavat esimerkiksi Ikeassa.

Arvostuskaan ei ole aina itsestäänselvä asia. Lehtimäki muistaa lyhyen keskustelun työvoimatoimistossa pian sen jälkeen, kun hän oli valmistunut veneenrakentajaksi ammattikoulusta.

– Mieshenkilö pöydän takana katsoi minua ja totesi, että sinä et sitten ole koskaan meinannutkaan tehdä töitä. Kävelin ovesta pihalle ja lähdin kyselemään töitä suoraan yrityksistä. Päivääkään en ole sen jälkeen ollut työttömänä.

”Ihmiset vertaavat usein kotimaisen käsityön hintaa siihen, mitä tulee maailmalta ja mitä asiat maksavat esimerkiksi Ikeassa.”

Janne Lehtimäki, yksinyrittäjä

Veneen veistäminen vie sata tuntia

Lehtimäki tekee tilauksesta puisia pienveneitä. Verstaaseen mahtuu pisimmillään 5,5-metrinen vene. 

– Veneen veistäminen on puhdasta käsityötä. Perusmallisen soutuveneen veistämiseen menee noin sata tuntia. Sen jälkeen vene kyllästetään ja pintakäsitellään. Kestää pari viikkoa, kun pellavaöljyseos imeytyy puun solurakenteisiin.

Työt tehdään perinteisillä välineillä kuten kuviosahalla ja hiomakoneella. Yhteen veneeseen käytettävä työmäärä on iso verrattuna lasikuituveneeseen, joka valmistuu tehtaassa 1–2 päivässä. Lehtimäeltä ei tarvitse montaa kertaa udella, kumpi on enemmän hänen mieleensä.

– Soutaminen puuveneellä on täysin erilaista, paljon vakaampaa. Vene pysyy tuulessakin asennossa eikä lähde pyörimään samalla tavalla kuin kevyempi lasikuituvene. Kun soutamisen lopettaa, puuvene liikkuu vielä pitkän matkan. Jos minä soudan, soudan puuveneellä.

”Käsityöstä ei olla valmiita maksamaan”

Varastossa Lehtimäki tekee tällä hetkellä kahdeksantuntista työpäivää. Haaveena on edelleen täysipäiväinen yrittäjyys omassa verstaassa.

– Olisi haaveiden täyttymys, jos voisin rakennella ja nikkaroida veneitä. Siinä näkee oman käden jäljen. Täällä varastossa työ on paljon kasvottomampaa.

Kuluttajien varovainen rahankäyttö ja hintojen nousu on kurittanut käsityöläisiä. Lehtimäki toivoo, että asiakkaat kaikesta huolimatta ymmärtäisivät, että käsityöläisen on saatava palkka työstään. Puisen soutuveneen hinta voi olla nelinkertainen tehtaassa valmistettuun lasikuituveneeseen verrattuna.

– Kyllä siitä pitää nelisen tuhatta euroa saada, jotta jää itsellekin jotain.