Yrittäjä osti tunnetun tanssipaikan ja teetti suurremontin: ”Halusin pelastaa hienon lavan mädäntymiseltä”

Nurmijärvellä sijaitsevan tanssilava Ruusulinnan omistaja ja yrittäjä Marika Lehtinen Romppainen oli haaveillut jo pidempään Riutanharjun lavan ostamisesta, kun vihdoin joulukuussa 2024 avautui tilaisuus kaupantekoon.

Lehtinen Romppainen ei epäröinyt, vaan tarttui mahdollisuuteen. Hän osti Riihimäellä sijaitsevan tanssipaikan ja vaihtoi sen nimen Tanssilava Riutaksi.

– Halusin pelastaa hienon kesälavan mädäntymiseltä. Olisi ollut todella sääli, jos Riutta olisi lahonnut pystyyn, hän sanoo.

Sen sijaan, että Lehtinen Romppainen olisi euron kuvat silmissä pyörien rykäissyt lavatanssit käyntiin heti ensimmäisen tilaisuuden tullen, hän kääri hihansa ja ryhtyi teettämään Riutalla perusteellista remonttia.

Tanssikansalle hän ilmoitti, että Riutan ovet pysyvät säpissä seuraavana suvena, ja kunnostetun lavan toiminta alkaa vasta kesällä 2026.

Lehtinen Romppainen ei paljasta, millä hinnalla hän Riutan lavan osti. Sitä, kuinka paljon rahaa remonttiin upposi, hän ei ole vielä tarkkaan edes laskenut. Hänen karkean arvionsa mukaan rahaa paloi kaupantekoon ja remonttiin yhteensä puolisen miljoonaa euroa.

– Voi olla, että rahaa meni enemmänkin. Huimista summista puhutaan joka tapauksessa, ja tili on ollut säännöllisesti tyhjä puolentoista vuoden ajan, hän sanoo.

Marika Lehtinen Romppainen oli kuitenkin valmis ottamaan taloudellisen riskin, koska hänellä oli valtava palo vuonna 1959 rakennetun lavan ja sen toiminnan säilyttämiseen.

– Mielestäni tein kulttuuriteon. Tuntuu hienolta ajatella, että ehkä jätän jonkinlaisen jäljen lavatanssi-genreen, hän sanoo.

Tanssikansalle tärkein on lattia

Kunnostamistarvetta totta tosiaan piisasi 66 vuotta vanhassa rakennuksessa, josta paljastui remontin aikana epäkohta poikineen.

– Joka nurkka revittiin auki ja korjattiin, Lehtinen Romppainen kiteyttää.

Hän mainitsee, että esimerkiksi ulkokatosta puuttui kokonaan vedenohjaus, minkä takia sadevesi oli valunut vuosikymmenien ajan suoraan lavan alle ja mädännyttänyt rakenteita.

Lavatanssia harrastaville kaikista kriittisin kohta tanssipaikassa on luonnollisesti lattia, joka oli niin ikään rapistunut Riutalla.

Kun 750 neliön suuruinen lattia hiottiin raakalautaan asti, pinnan alta tuli esiin hieno kuusi-mäntylattia. Kolot paikattiin ja tasoitettiin, ja lattia käsiteltiin öljyvahalla. 

– Lattian uusiminen vei remonttibudjetista järjettömän suuren osan, Lehtinen Romppainen mainitsee.

Kun tanssiessa pyörähdellään, lattian pitää olla riittävän liukas, mutta ei liikaa. Luiston lisäksi tarvitaan myös ripaus karheutta, jotteivät tanssijat lennähdä selälleen.

Kyynel silmään avajaisissa

Uusi omistaja halusi remontin aikana vaalia tarkasti Riutan vanhoja perinteitä ja sen tunnusmerkkejä, kuten keskellä tanssilavaa sijaitsevaa mutterin muotoista, pientä tornia muistuttavaa koroketta.

Vuosikausia sitten koroke toimi esiintymislavana, mutta nyt Lehtinen Romppainen rakennutti mutterista VIP-tilan.

– Uudistettu Riutta muistuttaa nyt ehkä jopa enemmän vuoden 1959 lavaa kuin viime vuosina, sillä olen raivannut sieltä pois muovikukkaviritelmiä ja muuta, mitä siellä ei alun perin ollut, Lehtinen Romppainen toteaa.

Suurena apuna Riutan remontissa oli hänen aviomiehensä Mikko Romppainen, jota yrittäjä kiittelee vuolaasti.

– Mieheni teki valtavan työn kunnostamisessa, hän sanoo.

Marika Lehtinen Romppainen tutustui aikoinaan mieheensä missä muuallakaan kuin tanssipiireissä. Mikko Romppainen työskenteli huoltomiehenä Marikan omistamassa Ruusulinnassa.

Marraskuussa 2025 Tanssilava Riutan lattia oli saatu jo sille mallille, että siellä pystyttiin pitämään ”koetanssit”. Paikalle kutsuttiin joukko aktiivitanssijoita, jotka testasivat, kuinka askeltaminen ja pyörähtely uuden lattian pinnalla sujuu.

Remontoidun lavan avajaisia vietettiin tämän vuoden toukokuun lopussa teemalla ”Riutan uusi alku” ja kuumien artistien musisoinnin tahdittamana. Estradille nousivat entiset tangokuninkaalliset Kyösti Mäki-Mattila ja Saija Tuupanen taustabändeineen sekä Taikakuu-yhtye.

Yrittäjä Marika Lehtinen Romppainen herkistyi, kun hän näki tanssikansan astuvan uudistetun tanssipaikan porteista sisään.

– Kyynel tuli silmään. Siinä purkautui puolitoista vuotta kestäneen remontin aiheuttama stressi ja paine, hän kertoo.

Isältä kipinä tanssibisnekseen

Tanssipaikkojen pyörittäminen kulkee Marika Lehtinen Romppaisella suvussa, sillä hänen isänsä Esa Lehtinen on lavatanssipiireissä legenda. Lempinimeä ”Jämsän paroni” kantava Esa Lehtinen on jo 1960-luvulta lähtien vastannut kymmenien tanssilavojen toiminnasta, ja hän työskenteli pitkään myös keikkamuusikkona.

– Olen kasvanut tanssikulttuuriin kiinni jo lapsuudessa. Kolmekymppisenä minua alkoi kiinnostaa tanssibisnes, Marika Lehtinen Romppainen kertoo.

Yksi Esa Lehtisen rakennuttamista tanssipaikoista on Nurmijärvellä sijaitseva Ruusulinna. Vuonna 2003 Marika Lehtinen Romppainen alkoi vastata yhdessä isänsä kanssa Ruusulinnasta, ja kymmenen vuotta myöhemmin isän jäätyä eläkkeelle lava siirtyi kokonaan tyttären vastuulle. 

Suomessa on tällä hetkellä vajaat parisataa aktiivisesti toimivaa tanssilavaa.

Marika Lehtinen Romppainen ei ole suinkaan ainoa yrittäjä, joka omistaa lavatanssipaikkoja, mutta suurin osa Suomen tanssilavoista on yhdistysten tai seurojen hallussa.

– Tanssilavan ylläpitäminen on monelle taholle pelkkää rahankeruubisnestä. Lipun myynnistä halutaan rahat irti, eikä rakennuksen ylläpitäminen kiinnosta, Lehtinen Romppainen kritisoi.

– Homeisilla lavoilla ei halua käydä kukaan. Suomessa on muutama lava, joiden pitäisi olla käyttökiellossa, hän lisää.

Toki myös Lehtinen Romppaiselle tanssilavojen pyörittäminen on bisnestä, kuten kenelle tahansa yrittäjälle, mutta hän halusi jatkaa Riutan ylläpitämistä ”paikka edellä”. Arvojärjestyksen hän on oppinut isältään Esa Lehtiseltä.

– Isälle oli todella tärkeää esimerkiksi Ruusulinnassa, että rakennuksen pitää olla kunnossa. Hänellä on ollut tapana sanoa, että pitää olla ylpeä omasta tekemisestään. Perheellemme tanssihommat eivät ole pelkkää bisnestä, vaan elämäntapa, hän sanoo.

Jokainen tanssi-ilta on yrittäjälle riski

Lehtinen Romppainen kertoo, ettei hän ole yrittäjänä saanut sen enempää Ruusulinnan kuin Riutankaan remontointiin ”pennin jeniä” rahallista avustusta miltään taholta.

– Monelle yhdistysvetoiselle lavalle myönnetään tukia, vaikkeivät tanssit kyseisessä paikassa sujuisi häävisti, hän sanoo.

Yrittäjä sen sijaan maksaa jokaisena tanssi-iltana omasta kukkarostaan niin lavan työntekijöiden kuin artistienkin palkkiot. Kustannuksia kertyy myös rakennuksen huoltamisesta ja ylläpidosta.

– Jokainen tanssi-ilta on yrittäjälle riski. Joudun aina miettimään, keitä artisteja kannattaa buukata, jotta he vetävät väkeä paikalle, Lehtinen Romppainen sanoo.

Yrittäjänä hän joutuu suunnittelemaan tanssipaikkojensa pyörittämistä myös pidemmällä aikavälillä.

– Vanhat ikäluokat poistuvat lavoilta pikkuhiljaa, eikä nuoria tanssijoita tule samassa tahdissa tilalle. On tärkeää koettaa pitää kiinni lavatansseista innostuneista nuorista ja suunnitella iltojen ohjelmaa myös heidän ehdoillaan niin, että he pysyvät mukana, hän toteaa.

Lehtinen Romppanen kertoo, että 15–20 vuotta sitten lavoilla saattoi hyvinkin tanssahdella yhden illan aikana keskimäärin 1 000–2 000 harrastajaa. Nykypäivänä on kova juttu, jos tuhat ihmistä saapuu paikalle. Näin suuren asiakasmäärän saavuttaminen edellyttää suosittua artistia tai bändiä vetonaulaksi.

Marika Lehtinen Romppainen vastaa nykyisin siis kahdesta tanssipaikasta: Ruusulinnasta ja Tanssilava Riutasta. Hän on jakanut toiminnan selkeästi eri vuodenaikoihin: Ruusulinnassa pidetään tansseja talvikaudella lokakuusta eteenpäin, ja Riutta pysyy kesälavana.

– En aio kilpailla itseni kanssa ja pyörittää tansseja kahdessa paikassa yhtä aikaa, Lehtinen Romppainen naurahtaa.

Jaksottamisesta huolimatta yrittäjän työpäivät venyvät entistä pidemmiksi.

– Onhan tässä hommaa. Aikaisemmin lepäsin kesäisin, mutta nyt teen töitä ympäri vuoden nonstoppina, hän kertoo.

Lyhyen hengähdystauon hän sentään suo itselleen kahden lavan aukiolon välillä. Kun Tanssilava Riutta sulkee ovensa tältä kesältä, yrittäjä lomailee muutaman viikon ennen Ruusulinnan syksyn 2026 avajaisia.