Yrittäjä Timo Tamminen turhautui, kun lainaa ei herunut vakuuksista huolimatta: ”Pk-yrityksiä potkitaan päähän” – Näin pankki vastaa

Helsinkiläisen Mikrobix Oy:n yrittäjä Timo Tamminen on yrittänyt saada metallinkierrätysalalla toimivalle yritykselleen lainaa, tuloksetta.

Saatuaan kahdesta pankista rukkaset hän päätti luovuttaa.

– Vedän nyt sammutetuin valoin tämän sesongin ja katson sitten, mitä tuleman pitää. Tämä alkaa ottaa ylpeyden päälle jos pitää lähteä jokaista ovikelloa soittamaan, Tamminen sanoo ja viittaa lainanhakurumbaan.

– Nyt menen yrityksen kanssa matalammalla profiililla. Ei kasveta, eikä tehdä muutakaan, hän sanoo.

Tammisen mukaan pk-yritykset ovat nyt erittäin vaikeassa tilanteessa, mitä tulee lainarahoitukseen. Hän pitää tilannetta uhkaavana monelle yritykselle.

– Pankkien tiukka linja rajoittaa yritysten toimintaa ja pienentää niiden liikevaihtoa. Meidän kohdallamme kielteinen lainapäätös tuhosi hyvän liiketoiminnan jatkamisen.

“Tämä alkaa ottaa ylpeyden päälle jos pitää lähteä jokaista ovikelloa soittamaan.”

Timo Tamminen, yrittäjä

Vakuudet kunnossa, silti hylky

Tamminen ihmettelee etenkin sitä, miksi pankit hylkäävät lainahakemuksia niiltäkin yrityksiltä, joiden vakuudet ovat kunnossa.

Yrittäjä haki Handelsbankenilta 18 000 euron lainaa vakuutenaan 250 000 euron kiinteistö, jolla on velkaa noin 20 000 euroa.

– Kiinteistö on vakuutena samassa pankissa, ja silti päätös oli kielteinen. Pankit tuntuvat keksivän jonkun syyn olla myöntämättä lainaa, vaikka vakuudet olisivat kuinka kunnossa. Kun juttelen tästä muiden yrittäjien kanssa, viesti on sama, pk-yrityksiä potkitaan päähän, Tamminen kertoo.

Rahoituksen turvin Tamminen olisi pystynyt ostamaan tavaraa yritykselleen ja vastaamaan kysyntään.

– Olisimme tarvinneet käyttöpääomaa. Nyt kaupat jäävät toteutumatta, eikä yritys kasva.

Lue myös Mikro- ja pk-yrityksillä vaikeuksia saada peruspankkipalveluja

“Pankit eivät perustele”

Tammisen mukaan pankit pompottelevat yrittäjiä pyytämällä erilaisia tietoja lainahakemuksiin mutta kuitenkin lopulta hylkäämällä hakemukset.

Perusteluita on usein turha pyytää.

– Omassakaan tapauksessa pankki ei perustellut päätöstään mitenkään. Sanotaan vaan, että tässä tapauksessa ei voida auttaa. Koen yrittäjänä sellaisen nöyryyttäväksi.

Mikrobix on toiminut parin vuoden ajan. Tamminen pitää mahdollisena, että yrityksen ikä vaikuttaa pankkien päätöksiin. Yrittäjä itse on toiminut metallinkierrätysalalla parikymmentä vuotta.

Tammisen mukaan pankit pompottelevat yrittäjiä pyytämällä erilaisia tietoja lainahakemuksiin mutta kuitenkin lopulta hylkäämällä hakemukset.

Tamminen on seurannut surullisena viime kuukausien konkurssitilastoja.

– Oman kokemukseni mukaan pienyrittäjät voivat äärettömän huonosti. Se alkaa heijastua konkurssilukuihin. Nyt menee pirusti hyvää yritystä nurin. Monessa tapauksessa takana on rahoitus.

OP: Kassavirta ratkaisee

– Jaan yritysten huolen, mutta huoli ei tule vakuuksista, OP-Ryhmän pk-yritysten tuote- ja palvelukehityksestä vastaava Heikki Peltola sanoo.

Peltola haluaa oikoa mahdollisia väärinkäsityksiä siitä, että pankkien luottopäätökset perustuisivat yritysten vakuuksiin.

– Suomessa pankkitoiminnalta edellytetään, että luotot myönnetään kassavirtaodotuksia, ei vakuuksia vastaan. Vakavaraisuuden sääntely edellyttää, että yrityksen maksukyky on riittävällä tasolla. Tänä aikana yrityksillä on vaikea osoittaa ja ennustaa kassavirtaa ja pankilla voi olla vaikeuksia olla samaa mieltä kassavirtaennusteesta. Uskon, että puhun tässä kaikkien pankkien puolesta.

Lainaa hakevalta yritykseltä vaaditaan perusteltu näkemys siitä, miten kassavirta ja kate syntyy. Tämä koskee kaikenlaisia lainatarpeita.

– On osoitettava, että nykyinen liiketoiminta riittää vastuiden hoitoon kohtuullisella maksuajalla, Peltola sanoo.

Kassavirtaa udellaan myös uudelta yritykseltä. Lainaa voidaan myöntää, jos kassavirran syntymisestä on perusteltu ennuste.

Tyypillisesti yrityksen luototuksessa on kyse muutaman vuoden maksuajasta. Tällöin pankki haluaa Peltolan mukaan varmistua ensimmäisen vuoden koronmaksukyvystä.

– Täytyy aina muistaa, ettei rahoitus voi olla pidempi kuin investoinnin taloudellinen ja tekninen käyttöikä. Luoton pitää lyhentyä mieluummin nopeammassa tahdissa kuin ansainnan edellytykset.

Lainaa hakevalta yritykseltä vaaditaan perusteltu näkemys siitä, miten kassavirta ja kate syntyy. Tämä koskee kaikenlaisia lainatarpeita.

Mikä on vakuuden rooli?

Peltolan mukaan OP ei ole varsinaisesti kiristänyt luottopolitiikkaansa, mutta vallitseva taloustilanne aiheuttaa haasteita yrityksille.

– Tässä ajassa yrityksillä on epävarmuutta, jolloin kassavirran näyttäminen on työläämpää ja uskottavuuden osoittaminen pankille on vaikeampaa kuin matalamman korko- tai kysyntätilanteen aikana. Kulu- ja korkotaso laittavat meidät kaikki epävarmuuden äärelle. On muistettava, että kaikkien pankkitoimijoiden intressinä on lainata rahaa, kunhan edellytykset sille ovat voimassa.

Vakuudella on merkitystä silloin, jos yrityksen maksukyky heikentyy. Peltolan mukaan vakuus ”edellytys mutta ei oikeutus”.

– Pitää olla jokin elementti, jolla rahoittaja kattaa riskinsä kokonaan tai osittain, jos yrityksen maksukyky pettää. Vakuuksien osalta ajatusmaailma on ehkä muuttunut siihen suuntaan, että koko ajan kiinnitetään enemmän huomiota juoksevan maksukyvyn puoleen omaisuuden sijasta.

Pankki pyrkii Peltolan mukaan hakemaan ratkaisuja yritysten lainoittamiseen esimerkiksi riskin jakamisen keinoin tai investoinnin mitoitusta muuttamalla. Riskin jakaminen tarkoittaa esimerkiksi pääomasijoittajan mukaantuloa tai Finnveran myöntämää luottoa yrityksen omistajalle.