Yrittävästä Lakeudesta poimittua: ”Voin keskittyä siihen, mitä teen ja miten tekisin sen vielä paremmin”
Julkaistu alunperin Yrittävässä Lakeudessa 1-2022
Isossakyrössä sikatilaa pyörittävä Antti Hyppönen ei ole maajussi. Hän on Hyppösen tilan yrittäjä ja toimitusjohtaja. Yritystoimintansa perustuu laskelmiin ja laadittuun strategiaan eikä asioita tehdä mutu-tuntumalla. Hän ei puhu kriisistä, vaan markkinahäiriöstä.
Antti on tilalla kolmannen polven yrittäjä. Hän otti tilan haltuunsa vuonna 2018 tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä. Tilalla on emakoita noin parisen sataa ja lihaksi kasvatettaville sioille on 600 paikkaa.
– Aloin heti yrittäjäksi ryhdyttyäni tekemään strategiaa, että millainen tämän tilan tulisi olla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Minulla on selkeä visio ja tiedän tasan tarkkaan yritykseni kulurakenteen, joiden pohjalta suunnittelen toimintaa aina eteenpäin. Eihän se olisi mitään yritystaloutta, jos helmikuussa katsoisin, miten viime vuosi meni. Tässäkin, kuten missä tahansa muussakin bisneksessä, täytyy tarkasti ja suunnitelmallisesti miettiä, mitä tekee, Antti kertoo.
Jokaisella alalla saattaa tulla yllättäviä tilanteita ja kustannusten nousuja eteen.
– Ei meidänkään alamme ole tässä mikään poikkeus, mutta kaikkeen pitää olla varautunut. Eihän minkään firman finanssipuoli saisi olla niin tiukka, ettei se kestä yhtäkkinäisiä nousuja kustannuksissa. Silloinhan yritys ei ole kannattavalla pohjalla eikä sillä ole maksuvalmiutta, Antti tuumii.
Maailman on tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, mitä ei ehkä osattu oikein kuvitellakaan.
– Tämä on ihan uusi tilanne kaikille ja kyllähän se kieltämättä tuntuu aika hurjalta. Hinnat nousivat, mutta jos katsotaan käppyröitä viimeisen sadan vuoden ajalta, niin onhan ne ennenkin nousseet eli siinä mielessä itse en nyt kuitenkaan kriisistä puhuisi. Meillä on tällä hetkellä todellinen ja vakavasti otettava markkinahäiriö, mutta ei elämä kuitenkaan pääty tähän, Antti toteaa.
Markkinahäiriö ei vaikuta strategian olemassaoloon, korkeintaan vähän siirtää suunniteltuja asioita.
– Suunnitellut asiat voivat nyt vähän siirtyä, mutta ei niitä missään nimessä unohdeta. Kalleimpaan aikaan ei välttämättä kannata runtata suunnitelmia läpi, vaan katsotaan nyt rauhassa, mihin kustannusrakenne kehittyy. Yritän koko ajan katsoa tätä hommaa siten, että kun kolhuja tulee nyt varmasti, niin miten me selviäisimme pienimmin kolhuin tästä läpi, Antti sanoo.
Antti painottaa puheissaan vahvasti, että vallitseva tilanne on markkinahäiriö eikä kriisi.
– Emmehän me täällä voi puhua kriisistä. Ukrainassa on kriisi, kun siellä viheltää kaiken aikaa. Ei meidän täällä tarvitse vetää luotiliivejä päällemme. Jos meillä menisi tankit tuolla metsän reunassa, niin silloin meilläkin olisi kriisi. Toki Ukrainan tilanne vaikuttaa markkinoihin ja sitä kautta voimakkaasti meihinkin, mutta ei meillä ole todellista kriisiä, Antti toteaa jämäkästi.
Huomio omaan tekemiseen
Antilla on tarkka tieto yrityksen taloudesta ja siitä, mihin rahaa menee ja mistä sitä tulee.
– Monesti kuulee puhuttavan, että tilat eivät kannata ja menee huonosti, niin haluaisin nähdä niiden tilojen kulurakenteen. Ja jos kulurakenne on kunnossa, niin sitten pitäisi kiinnittää huomiota tulopuoleen, että miksei ole tuloja. Itse ajattelen asian niin, että jos yrityksellä alkaa mennä huonosti, niin vika löytyy ensin peilistä. Jos peili on kunnossa, niin sitten voi syytä lähteä hakemaan jostain muualta, Antti sanoo.
Antti näkee tulevaisuuden valoisana.
– En minä ole ainakaan vaipumassa koomaan tämän asian suhteen. Sanotaanko näin, että kun lopetti iltapäivälehtien ja muiden negatiivisten artikkeleiden ja julkaisujen lukemisen, niin ei minulla ei ole mitään tuskaa tässä. En minäkään tietenkään missään pullossa elä, mutta tarkoitan sitä, että ne kanavat, mitkä syöttävät sitä negatiivista fiilistä, niin miksi keskittyisin niihin, koska voin keskittyä siihen, mitä teen ja miten tekisin sen vielä paremmin ja kustannustehokkaammin, Antti toteaa.
”Väitän, että Suomen huoltovarmuus on meidän tuottajien tiloilla”
Suomen huoltovarmuus on noussut polttavaksi puheenaiheeksi.
– Tässäkin asiassa puheet ovat kovia, mutta tekoja ei juurikaan ole. Yksi näkyvä teko on ollut, kun Suomen valtio ilmoitti ostavansa kaksi miljoonaa mottia turvetta, mutta vastaavasti en ole kyllä missään nähnyt, että valtio varautuisi ostamalla Suomessa käytettävän viljamäärän esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Väitän, että Suomen huoltovarmuus on meidän tuottajien tiloilla ja jos tiloilta loppuu vilja, niin ei meillä silloin ole huoltovarmuutta, Antti täräyttää.
Valtiovallallekin on Antilla terveisiä.
– Se virhe Suomessa on tehty, että on oltu liian sinisilmäisiä tuontienergialle ja kaikille muille tuontiraaka-aineille. Tuontiin on nojattu liikaa, vaikka meiltä Suomesta löytyisi vastaavia tuotteita. Nyt pitäisi tämä oma kotipesä laittaa ensin kuntoon. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan asiat pitäisi laittaa kuntoon, ennen kuin laitetaan miljardi tuonne kehitysapuun. Totta kai sekin on tärkeää, mutta kyllä täällä pitää ensin olla asiat kunnossa. Minulle ei tule ensi talvena kylmä eikä nälkä, mutta toivon, ettei tule täällä kenellekään muullekaan, Antti toteaa.
