Äänestä EU-vaaleissa ja vaikuta yrityksesi liiketoimintamahdollisuuksiin – myös kotimaassa
GDPR, tekoäly, arvonlisäveron alarajahuojennus, pakkausmerkinnät ja -materiaalivaatimukset ovat esimerkkejä aiheista, joihin EU-säädöksillä vaikutetaan, ja jotka heijastuvat suoraan myös monen Suomessa toimivan pk-yrittäjän arkeen. Siksi on erittäin tärkeää, että yrittäjät käyvät aktiivisesti uurnilla tulevissa europarlamenttivaaleissa.
Direktiiveillä vaikutetaan mm. pienyritysten arvonlisäverotukseen
Viimeisin esimerkki Suomessa toimiviin pienyrityksiin vaikuttaneesta EU-sääntelystä on ensi vuonna voimaan astuva EU:n pienyritysdirektiivi, jonka myötä mahdollisuus arvonlisäveron alarajahuojennukseen poistuu. Muutos koskettaa niitä yrityksiä ja yrittäjiä, joiden 12 kk tilikauden liikevaihto on ollut enintään 30 000 euroa. Vaikka alarajahuojennus poistuu, uusi direktiivi sallii kansallisen vähäisen toiminnan verovapautuksen, kun myynnit eivät ylitä 85 000 euron rajaa yrityksen kotimaassa.
Uudella direktiivillä EU pyrkii vähentämään pienyritysten hallinnollista taakkaa, takaamaan niille tasavertaiset toimintamahdollisuudet EU-alueella sekä edistämään kansainvälisen kaupan kehitystä. Direktiiviä koskevaa kansallista lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan, mutta se on hyvä esimerkki siitä, miten EU-sääntely vaikuttaa myös monen mikroyrittäjän arkeen. Alarajahuojennusta ei voida ottaa enää käyttöön uuden direktiivin voimassaoloaikana, vaikka suomalaiset päättäjät niin haluaisivat.
Tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen liittyvät säädökset koskevat myös pk-yrityksiä
Digitaalisessa ympäristössä tai digitaaliseen liiketoimintamalliin perustuvien yritysten ja yrittäjien tulisi olla erityisen kiinnostuneita siitä, mitä EU-tasolla tapahtuu. Jokaiselle yrittäjälle tuttu tietosuoja-asetus GDPR on erinomainen esimerkki EU-sääntelystä, joka astui voimaan sellaisenaan myös jokaisessa jäsenvaltiossa.
Euroopan parlamentti on hyväksynyt hiljattain tekoälysäädöksen, jonka kansallinen soveltaminen jäsenvaltioissa alkaa vuonna 2025. Säädöksessä luokitellaan tekoälylle riskiluokat. Esimerkiksi suuren riskin tekoälyjärjestelmiksi luokitellaan sellaiset järjestelmät, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti turvallisuuteen tai perusoikeuksiin. Ne on arvioitava ennen kuin ne pääsevät markkinoille, ja arviointia on jatkettava niiden koko elinkaaren ajan. Esimerkkejä tällaisista tekoälyjärjestelmistä ovat työllistämiseen, henkilöstöhallintoon ja itsenäisen ammatinharjoittamisen mahdollistamiseen liittyvät järjestelmät.
EU-rahoitusmalleilla edistetään myös pk-yritysten innovaatiotoimintaa
TKI-, eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta luo yrityksille kasvumahdollisuuksia ja uusia liiketoimintamalleja. TKI-toiminta ja -hankkeet ovat usein kuitenkin kalliita ja vaativat tuekseen myös julkista rahoitusta. Siinä missä tätä toimintaa edistetään Suomessa kansallisella tasolla, tarjoaa myös EU mahdollisuuksia hakea rahoitusta TKI-hankkeiden tueksi. Julkisen rahoituksen hakemisen mahdollistaminen ja rahoituksen hakukriteerit ovat poliittisia päätöksiä. Rahoitusmahdollisuuksien jatkuvuuden turvaamiseksi onkin tärkeää, että EU:ssa vaikuttavat sellaiset parlamentin jäsenet, jotka haluavat edistää yrittäjyyttä sekä yritysten kasvumahdollisuuksia myös julkisen rahoituksen turvin. Lisäksi on tärkeää, että rahoituskriteerit ovat myös jatkossa sellaisia, jotka Suomessa toimivien pk-yritysten on realistista täyttää.
Yrittäjäjärjestö vaikuttaa kattojärjestönsä kautta myös EU-tason päätöstentekoon sen valmisteluvaiheessa, mutta tämä ei yksinään riitä. Kun suomalaisille yritykselle elintärkeistä asioista päätetään Euroopan unionin tasolla, on erittäin tärkeää, että Suomen etua ajetaan myös Brysselissä ja Strasbourgissa. Jokaisen yrittäjän tulisi käyttää äänioikeuttaan näissä vaaleissa, jotta mahdollistamme Suomessa toimiville pk-yrityksille suotuisan toimintaympäristön myös tulevaisuudessa.
