Työmarkkinauudistukset vietävä määrätietoisesti maaliin
Päättäjien puntti ei saa nyt tutista, vaikka ay-liike on odotetusti laittanut ison vaihteen silmään vastustaessaan uudistuksia.
Nähdyt mielenosoitukset ja ystävänpäiväksi julistetut lisätoimet ovat hyvä muistutus siitä, että poliittisia lakkoja, eli työajalla toteutettuja mielenilmauksia, ei ole perusteltua järjestää niin, että sivulliset työnantajat maksavat. Jos ammattiliittojen jäsenet haluavat vastustaa demokraattisesti valitun hallituksen esityksiä, on se oikein tehdä vapaa-ajalla. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa on rajoitettu selvästi enemmän poliittisia lakkoja. Toisin kuin annetaan ymmärtää, kukaan ei ole viemässä työntekijöiltä oikeutta protestoida, kun kyse on työehdoista.
”Toisin kuin annetaan ymmärtää, kukaan ei ole viemässä työntekijöiltä oikeutta protestoida, kun kyse on työehdoista.”
Hanna Munter
Lakkopäivät tekivät näkyväksi sen, että lakoissa on kyse myös valtapolitiikasta: liittojen laskevat jäsenmäärät pakottavat ne näyttäviin toimiin. Samaan aikaan lakkojen vaikutus esimerkiksi päivittäistavarakauppoihin oli oletettua pienempi, sillä yhä useampi työntekijä on valinnut olla kuulumatta liittoon tai liiton jäsenyyttä ei nähdä lakon aikana esteenä töihin menemiselle. Työntekijällä on aina oikeus mennä töihin.
Liitot ovat kategorisesti asettuneet vastustamaan hallituksen esityksiä. Toisin kuin ay-liike antaa ymmärtää, he ovat muun muassa olleet mukana uudistuksia valmistelevissa työryhmissä. Järjestöissä ei juuri ole ollut halukkuutta neuvotteluun tai omien työelämää uudistavien esitysten tekemiseen. Suomen Yrittäjät on ollut näissä työryhmissä mukana.
Poliittisin perustein järjestetyt lakot aiheuttavat suhteettomia kustannuksia työnantajalle ja kansantaloudelle. Vaikka työntekijöillä on aitoa huolta uudistuksista, niihin vaikuttavat myös ay-liikkeen harhaanjohtava viestintä ja suoranainen pelottelu. Yrittäjäjärjestö on pyrkinyt parhaansa mukaan oikaisemaan vääriä käsityksiä.
Kun Orpon hallituksella on tahtoa lisätä työpaikkasopimista, nyt myös sen merkitystä halutaan julkisissa puheenvuoroissa vähätellä. Erittäin kannatettava tavoite on kuitenkin, että kaikkia yrityksiä kohdellaan oikeudenmukaisesti lain edessä riippumatta siitä, kuuluuko työnantajaliittoon vai ei. Tämän tulisi olla Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa itsestään selvää. Kokemukset Saksasta ja esimerkiksi Yrittäjien teettämät gallupit kertovat, että paikallisella sopimisella on kansantalouteen positiivinen vaikutus ja laaja kansalaisten tuki.
”Nykyisellä menolla emme pysty ylläpitämään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.”
Hanna Munter
Nykyisellä menolla emme pysty ylläpitämään suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Mitä paremmin yritykset menestyvät, sitä paremmin kansantaloutemme voi. Mitä useampi suomalainen käy töissä, sitä suurempi on jaettava yhteinen hyvinvoinnin kakku.
Julkinen taloutemme on ennätyksellisen heikoissa kantimissa. Hyvinvointivaltiota ylläpidetään velaksi. Työllistävien ja kasvua hakevien yritysten määrä vähenee. Hallitusohjelmaan kirjatut kasvua tukevat työmarkkinauudistukset on vietävä määrätietoisesti maaliin. Ne ovat verrokkimaihin suhteutettuna maltillisia, mutta toteutuessaan niillä on merkittävä vaikutus Suomeen. Suunnan kääntämisen aika on nyt.
Hanna Munter
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja
Muita kiinnostavia aiheita
