Varsinais-Suomen Yrittäjien blogi
19.3.2024
Jutta Wirén, TE-palveluiden uudistuksessa kriittinen valmisteluvaihe 

TE-palveluiden uudistuksessa kriittinen valmisteluvaihe 

Varsinais-Suomen työllisyydenhoitoa tullaan koordinoimaan vuoden 2025 alusta kahden eri työllisyydenhoitoalueen toimesta. Varsinais-Suomen kunnista Salo, Somero, Koski Tl ja Marttila muodostuvat Salon työllisyysalueeksi, loput 23 kuntaa muodostavat Turun johdolla oman työllisyysalueensa. Kuntien lukumäärän perusteella Turun työllisyysalueesta tulee Suomen suurin.  

Tähän asti julkisessa keskustelussa on keskitytty vahvasti työllistämisen näkökulmasta lähinnä työttömyyspalveluihin. Jatkossa kuntien rooli elinvoiman edistämisessä korostuu, kun yksissä käsissä ovat työvoima- ja elinkeinopolitiikka, työnantajapalvelut, sekä yritystoiminnan ja osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla ja yhteistyössä niiden kanssa. 

Varsinais-Suomen Yrittäjät näkee mahdollisuutena sen, että työvoimapalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla. Yrittäjien mielestä uudistuksen keskeisenä tavoitteena on saada työllisyyspalveluihin toimiva palvelurakenne, joka edistäisi työntekijöiden työllistämistä nykyistä nopeammaksi ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta ja saatavuutta. 

Tavoitteenamme on nyt käynnissä olevan valmistelun kriittisessä vaiheessa varmistaa, että tulevaisuuden TE-palvelut palvelevat yrittäjiä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa käytetään vähiten julkisia yrityspalveluita, vaikka yrittäjät pitävät yrityspalveluita usein tärkeimpinä julkisina palveluina (Elinvoimabarometri 2023). 

Julkisien yrityspalvelujen tulee olla kasvollisia, helposti löydettävissä ja matalan kynnyksen takana.  TE-palvelu-uudistus tarjoaa erinomaisen tilaisuuden yrityspalvelujen kehittämiseen nyt, kun järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille. Siksi tärkeintä uudistuksen lopputuloksessa on, että malli tai mallit turvaavat ketterästi työllisyyden edistämisen, osaamisen jatkuvan kehittämisen ja työvoiman saatavuuden nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Myös ammatillisen koulutuksen rahoitusmuutos, jossa valmistumisen jälkeinen työllistyminen näyttelee entistä suurempaa roolia, tukee yrittäjien tavoitetta ja vastaa yrittäjien osaavien tekijöiden tarpeisiin.   

Haastetta ei kuitenkaan tule lähestyä vain rekrytoinnin ja työvoiman saatavuuden ongelmana. Varsinais-Suomen Yrittäjien mielestä on aivan keskeistä, että työvoiman liikkuvuuden pitäisi kehittyä nykyistä vapaammaksi. On selvää, ettei ammattiosaajia löydy laajasti yritysten tarpeita vastaamaan vain yhden työllisyysalueen sisältä, joten työvoiman liikkumisessa ei saa olla ylimääräisiä hallinnollisia rajoja. Sama koskee ulkomaista työvoimaa. Kun yrityksissä haetaan esimerkiksi huippuosaajia, heitä haetaan kansainvälisesti ja maailmanlaajuisesti, ei vain hallinnollisten alueiden sisältä. On siis syytä pohtia tulisiko jonkun – tai joidenkin – työllisyysalueiden keskittyä osaamisessaan kaikkien puolesta globaalien osaajien houkutteluun ja kansainväliseen rekrytointiin.   

Oleellista on huomioida myös se, tarvitseeko kaikkia tehtäviä ylipäätään integroida uusille työllisyysalueille vai voisiko osan palveluista tehdä yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Juuri päättyvä Varsinais-Suomen Yrittäjien hanke kertoo esimerkiksi, että yritykset ovat usein viime vuosina hankkineet osaajat muita, kuin TE-palvelujen reittejä pitkin. Jotta uudistuksessa onnistutaan, on aivan keskeistä, että myös yksityisen sektorin osaaminen otetaan käyttöön työllisyyspalveluissa. Esimerkiksi yrittäjän talousapua ja hankintaneuvontaa annetaan jo nyt Suomen Yrittäjien palveluna yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Lisäksi esimerkiksi omistajanvaihdoksiin liittyvät palvelut voisivat olla valtakunnallisen omistajanvaihdosfoorumin tai alueellisten, jo olemassa olevien, omistajanvaihdospalvelujen sateenvarjon alla. Juuri tälläkin hetkellä noin 15 000 yritystä etsii uutta omistajaa ja näissä yrityksissä on arvioiden mukaan yli 90 000 työpaikkaa. 
 
On myös tärkeää, että työttömien tiedot avataan myös yksityisille palveluntuottajille mahdollisimman ajoissa, eikä nyt arvioidun mukaisesti vasta vuoden 2025 lopussa. Jos tämä pitää paikkansa, ei uudistuksen alusta lähtien ole mahdollista tehdä aitoa kumppanuutta julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Muutos on todellisuutta jo vuoden 2025 alusta ja tietojen on oltava kaikkien työllisyyttä edistävien toimijoiden saatavilla. Aikaa on vielä, kunhan resurssit kohdennetaan nyt oikein. 

Jutta Wirén
elinkeinoasioiden päällikkö, Varsinais-Suomen Yrittäjät

Kirjoitus on julkaistu myös Turun Sanomissa 16.3.2024.

Muita kiinnostavia aiheita

Jutta Wirén