Lausunto valtioneuvoston kirjelmästä U 43/2016 vp (kuluttajalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä)

Eduskunta
Talousvaliokunta

Yleistä

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt lausuntoa U-kirjelmästä koskien komission 25.5.2016 antamaa ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä (KOM(2016) 283 lopullinen) (jäljempänä: asetusehdotus). Esitetty asetus korvaisi voimassa olevan asetuksen EY N:o 2006/2004 asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä.

Ehdotettu asetus koskisi vain rajat ylittäviä tilanteita, ja sillä luotaisiin yhtenäiset kuluttajaviranomaisten yhteistyötä koskevat täytäntöönpanotoimet. Asetuksen soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi nykyisestä asetuksesta siten, että asetuksella valvottaisiin merkittävää osaa EU:n kuluttajaoikeudellisesta sääntelystä.

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Huomioita asetusehdotuksesta

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä rajat ylittäviin rikkomuksiin puuttumisen tehostamista sekä kuluttajaviranomaisten rajat ylittävän yhteistyön ja koordinoinnin kehittämistä. Tehokas ja toimiva kuluttajansuojajärjestelmä on tärkeä niin kuluttajien kuin elinkeinonharjoittajien kannalta. Pidämme tärkeänä, että digitaalisen talouden ja rajat ylittävän kaupan haasteisiin voidaan vastata puuttumalla oikeasuhtaisesti laajalle levinneisiin rikkomuksiin. Yhdenmukaiset säännöt ja toimintatavat myös edistävät rajat ylittävän liiketoiminnan kehittymistä.
Asetusehdotus menee kuitenkin suhteettoman pitkälle, ja sääntely olisi tietyiltä osin ongelmallista suomalaisten elinkeinonharjoittajien oikeusturvan kannalta. Siitä aiheutuisi merkittävää oikeudellista epävarmuutta ja hallinnollista taakkaa lainsäädäntöä noudattaville pienille yrityksille.

Suomen Yrittäjät yhtyy valtioneuvoston kantaan siltä osin, että asetusehdotuksen toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä tulee tarkastella erityisen kriittisesti suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta. Digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi sääntelyn tulisi luoda tasapainoinen kokonaisuus elinkeinonharjoittajien oikeusturvan ja tehokkaan kuluttajansuojan välille. Asetusehdotus ei toteuta tätä päämäärää, ja erityisesti asetusehdotuksen 8 artiklan toimivaltuuksia tulee arvioida kriittisesti.

Asetusehdotuksen toimivaltuudet ongelmalliset oikeusturvan kannalta

Kuten valtioneuvoston kirjelmässä on tuotu esiin, osa asetusehdotuksen toimivaltuuksista olisi täysin uudenlaisia ja tietyiltä osin vieraita Suomen kuluttajansuojajärjestelmälle. Viranomaiselle esitetään muun muassa oikeutta sulkea elinkeinonharjoittajan verkkosivut, määrätä sakkoja, seuraamusmaksuja tai muita seuraamuksia. Lisäksi viranomainen voisi velvoittaa elinkeinonharjoittajan suorittamaan kuluttajille vahingonkorvauksia tai määrätä elinkeinonharjoittaja tarjoamaan kuluttajalle mahdollisuutta sopimuksen irtisanomiseen. Viranomaisella olisi oikeus suorittaa testiostoja valehenkilöllisyyden turvin sekä erittäin laajat oikeudet saada erilaisia tietoja kuten pankki- ja henkilötietoja. Tarkastusoikeus laajenisi nykyiseen sääntelyyn verrattuna ja käsittäisi oikeuden päästä kaikkiin tiloihin, kaikille alueille ja kaikkiin kulkuneuvoihin.

Valtioneuvoston kirjelmässä on todettu, että valtuuksia koskeaan sääntelyyn liittyy useita epäselvyyksiä ja avoimia kysymyksiä. Asetusehdotuksesta ei esimerkiksi käy ilmi, olisiko viranomaisella oikeus puuttua minkä tahansa asetusehdotuksen soveltamisalaan kuuluvan kuluttajaoikeudellisen säädöksen rikkomisepäilyn selvittämiseen, millä tahansa esitetyillä valvontaoikeuksilla. Valtioneuvoston kirjelmässä on lisäksi tuotu esiin, että on epäselvää, miten laaja liikkumavara jäsenvaltioilla olisi päättää kansallisesti valtuuksien käyttöön liittyvästä täsmällisemmästä sääntelystä.
Kokonaisuutena tarkastellen asetusehdotuksen 8 artiklan valtuudet menevät suhteettoman pitkälle, ja niitä tulee tarkastella kriittisesti myös perusoikeuksien suojan kannalta. Esimerkiksi viranomaisille esitetty oikeus hankkia näyttöä valehenkilöllisyyden turvin sekä määrätä nettisivuja suljettavaksi ja oikeus määrätä sakkoja ja seuraamusmaksuja ovat ongelmallisia elinkeinonharjoittajan oikeusturvan kannalta tarkasteltuna. Kyseisen kaltainen sääntely on suomalaiselle kuluttajansuojajärjestelmälle varsin vierasta, ja kyseisistä toimenpiteistä päättäminen tulisi Suomen oikeusjärjestelmässä jättää ehdottomasti tuomioistuimen päätettäväksi.

Suomen Yrittäjien tietoon ei ole tullut sellaisia kuluttajien oikeuksiin kohdistuneita rikkeitä, jotka edellyttäisivät esitutkintavaltuuksien kaltaisia valvontakeinoja kuluttajalainsäädännön valvonnassa. Yhdymme valtioneuvoston kantaan, että kunkin esitetyn toimivaltuuden tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa tulee huolellisesti arvioida viranomaisen toimivallan ja elinkeinonharjoittajan aseman tasapaino.

Pidämme todella huolestuttavana kehitystä, jossa osin tulkinnanvaraisten ja yksityiskohtaisten kuluttajasäännösten noudattamisessa sattuneista tahattomista huolimattomuusvirheistä voitaisiin viranomaisten toimesta määrätä elinkeinonharjoittajille suhteettoman ankaria seuraamusmaksuja, sakkoja tai vahingonkorvauksia. Tämänkaltaisesta sääntelystä aiheutuva tarpeettoman ankara pelotevaikutus nostaisi erityisesti pienten yritysten kynnystä tulla markkinoille.

Lisäksi asetusehdotuksesta ei käy ilmi, mikä on ehdotettujen hallinnollisten seuraamusmaksujen suhde kuluttajille määrättäviin vahingonkorvauksiin tai oikeuteen määrätä voitto perittäväksi takaisin tai maksettavaksi valtiolle. Sääntely on osin niin epäselvää, että yksittäisten säännösten vaikutusta on mahdotonta arvioida. Mielestämme komission vaikutusarviointi ja valmistelu on osin puutteellista.

Sanktioita koskevan sääntelyn tulisi taata asianmukainen, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen menettely toimenpiteiden kohteena olevalle taholle. Kokonaisuutena tarkastellen säädösehdotuksen sanktioita ja valvontamenettelyjä koskeva sääntely ei täytä näitä vaatimuksia, eikä tämänkaltaiselta lainsäädännöltä edellytettävää tarkkarajaisuus- ja täsmällisyysvaatimusta.
Lisäksi pidämme erittäin huolestuttavana kehitystä, jossa riippumattomalle riidanratkaisuelimelle, kuten kuluttajariitalautakunnalle perinteisesti kuuluvia tehtäviä siirrettäisiin valvontaviranomaisten ratkaistavaksi. Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan erimielisyyksien ratkaiseminen ja mahdollisista oikeuskeinoista päättäminen tulee jättää riippumattomien riidanratkaisuelimien toimivaltaan. Valvontaviranomaisen tulee hoitaa kollektiivista laillisuusvalvontaa, ei lainkäyttöelimelle kuuluvia tehtäviä. Pidämme suomalaista järjestelmää toimivana, emmekä näe tarvetta esitetylle valvontaviranomaisen kaksoisroolille.

Lopuksi

Kuluttajalainsäädännön tulisi luoda tasapuolinen ja oikeudenmukainen kokonaisuus kuluttajansuojan ja elinkeinonharjoittajan oikeusturvan välille. Se on ensiarvoisen tärkeää toimivien kuluttajamarkkinoiden luomiseksi ja digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi. Valitettavasti eurooppalaisen kuluttajasääntelyn viimeaikainen kehitys ei ole kaikilta osin täyttänyt tätä tavoitetta. Toivomme, että valtioneuvosto huomioisi edellä mainitut asetusehdotukseen liittyvät ongelmakohdat ja pyrkisi neuvottelemaan niiden pohjata muutoksia säädösehdotuksen sisältöön.
Muilta osin Suomen Yrittäjillä ei ole huomautettavaa asiasta.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät ry

Ville Kukkonen
lainopillinen asiamies