Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöstä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta

Eduskunta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa, minkä johdosta esitämme kunnioittavasti seuraavaa.

Esityksessä ehdotetaan työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostettavaksi ja vastaavasti työnantajien työeläkevakuutusmaksua laskettavaksi yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä kumulatiivisesti siten, että korotus/alennus kokonaisuudessa astuisi voimaan vuonna 2020.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenistä kolmannes valittaisiin palkansaajia ja kuudennes työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.

Edelleen esityksessä ehdotetaan muutamia teknisluonteisia muutoksia työeläkelainsäädäntöön.

Ehdotetut muutokset liittyvät työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemässä kilpailukykysopimuksessa sovittuun kokonaisuuteen. Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmisteluun ovat osallistuneet työmarkkinakeskusjärjestöt, valtionvarainministeriö, Eläketurvakeskus sekä Keva. Suomen Yrittäjiä ei ole aiemmin kuultu esityksestä.

Lait esitetään tulemaan voimaan 1.1.2017.

Työeläkevakuutusmaksuista

Valtionvarainministeriö on arvioinut työeläkemaksun siirron alentavan yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia noin 1,0 prosenttiyksiköllä. Tämä on oikeasuuntainen muutos, kun halutaan parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ja kykyä työllistää.

Eläkevakuutusyhtiöiden hallinnosta

Työeläkevakuutusyhtiöiden hallinto on nykylaissa rakennettu siitä lähtökohdasta, että keskeisissä hallintoelimissä on sekä työntekijöiden että työnantajien edustus. Yhtiöiden hallintoneuvostossa ja hallituksessa olevat vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajat valitaan keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdotuksista ja näitä on oltava voimassa olevan lainsäädännön mukaan yhtä monta kumpiakin sekä heidän lukumääränsä on oltava yhteensä vähintään puolet em. toimielinten jäsenmäärästä.

Työeläkemaksun siirron muutosten jälkeenkin työnantajat maksavat noin 70 %:a yksityisen sektorin maksutulosta. Edellä mainittu huomioiden emme pidä perusteltuna sitä, että jatkossa eläkeyhtiöiden keskeisissä hallintoelimissä palkansaajia edustavien tahojen ehdottamia henkilöitä olisi kaksinkertainen määrä työnantajia edustavien tahojen ehdottamiin nähden.
Työmarkkinajärjestöihin kuulumattomat vakuutetut ja vakuutuksenottajat eivät ole antaneet em. järjestöille mandaattia edustaa itseään työeläkejärjestelmää koskevissa asioissa. Suomen Yrittäjien jäsenenä on noin 50 000 Suomen 92 000 yksityisen sektorin työnantajasta. Järjestömme on kattavuudeltaan selvästi edustavin työnantajien keskusjärjestö. Näin ollen on itsestään selvää, että Suomen Yrittäjien pitäisi olla ehdottamassa edustajia eläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin. Tällä hetkellä näin ei kuitenkaan ole. Vaikka tältä osin tilannetta korjattaisiin, on kuitenkin tärkeä huomata, että järjestöjen ulkopuolella on tuhansia työnantajia ja lähes 40 % työikäisistä. Heillä ei ole mitään keinoa saada ääntään kuuluville kaikkien nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien ja eläkkeiden rahoittajien yhteisestä omaisuudesta päätettäessä.

Työeläkevakuutusyhtiöissä ovat yksityissektorin palkansaajien lisäksi vakuutettuina myös yrittäjät YEL-vakuutuksin. YEL-järjestelmässä yrittäjä on sekä vakuutuksenottaja että vakuutettu. YEL-vakuutetuille ei ole vastaavalla tavalla lailla taattu edustusta eläkeyhtiöiden hallinnossa kuin TYEL-järjestelmän osapuolille.

YEL-vakuutuksia oli v. 2014 noin 207.000. TYEL:ssä taas vakuutuksia oli noin 136.000 ja vakuutettuja palkansaajia noin 1,6 miljoonaa. Vakuutusmaksuja kertyi vastaavasti YEL-maksuista 1 mrd. euroa, työnantajien TYEL-maksuista 9 mrd. euroa ja palkansaajien TYEL-maksuista 3 mrd. euroa.

Vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa perustuu siihen, että eläkeyhtiön toiminnassa on kyse heidän maksamiensa eläkemaksujen ja eläkevarojen hoitamisesta. Sama peruste pätee myös YEL-vakuutettuihin, myös heillä on intressi olla valvomassa ja päättämässä, miten eläkevaroista yhtiöissä huolehditaan.

Tämän johdosta katsomme, että työeläkevakuutusyhtiölakia tulisi muuttaa siten, että myös YEL-vakuutettujen edustus yhtiöiden hallituksissa ja hallintoneuvostoissa taattaisiin vastaavalla tavalla kuin TYEL:ssa tarkoitettujen vakuutuksenottajien ja vakuutettujen osalta on tehty. Olisi siis säädettävä, että eläkeyhtiön hallituksessa ja hallintoneuvostossa on oltava edellisten lisäksi YEL:ssä tarkoitettujen yrittäjien edustaja, joka valitaan keskeisten yrittäjiä edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä.

Ystävällisin terveisin

Suomen Yrittäjät

Harri Hellstén
työmarkkina-asioiden päällikkö