20.10.2016 klo 11:00
Lausunto

Lausunto hallituksen esityksestä sairausvakuutuslain muuttamisesta

Eduskunta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa hallituksen esityksestä sairausvakuutuslain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan kilpailukykysopimukseen perustuen, että työnantajien sairausvakuutusmaksua alennetaan vuodesta 2017 alkaen ja vastaavasti valtion rahoitusosuutta sairausvakuutuksen menoista korotetaan. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuun tehtäisiin 63 miljoonan euron määrää vastaava alennus. Tämän tarkoituksena on hyvittää kilpailukykysopimuksen mukaisista maksukorotuksista aiheutuvaa nettotulojen alenemaa.

Työnantajan sairausvakuutusmaksun alentaminen alentaa työllistämisen kustannuksia. Tämä on tietysti myönteistä, mutta on huomattava, että kyse on ainoastaan sosiaalivakuutusjärjestelmän sisällä tehtävästä muutoksesta. Ehdotetuilla maksuprosenttien muutoksilla ei siten yksittäisenä toimena ole merkittävää työllistämistä edistävää vaikutusta. Ehdotetut muutokset ovat kuitenkin tärkeitä osana muita vireillä olevia sosiaalivakuutukseen, työttömyysvakuutukseen ja eläkejärjestelmiin tehtäviä uudistuksia. Suomen Yrittäjät pitääkin esitettyjä muutoksia kannatettavina.

Kilpailukykysopimus ja sen sisältämät toimenpiteet eivät kuitenkaan merkitse työmarkkinoiden rakenteellista muutosta. Jatkossa on välttämätöntä tehdä toimenpiteitä, joilla Suomen kansainvälisesti jäykät työmarkkinat saadaan nykyistä selvästi joustavammiksi. Ainoastaan rakenteellisilla muutoksilla, joita Suomen keskeisissä kilpailijamaissa on jo vuosia sitten kyetty tekemään, voidaan olennaisesti parantaa yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä vähentää työttömyyttä. Avainasemassa ovat työpaikkasopimisen lisääminen ja työllistämisen helpottaminen yksilöperusteista irtisanomiskynnystä alentamalla.

Kilpailukykysopimuksen mukaan sairausvakuutusmaksun alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen. Palkansaajan sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja vakuutetun päivärahamaksua nostetaan samalla määrällä. Tässä yhteydessä myös palkansaajien verotusta kevennetään.

Käytännössä esityksessä on kyse sairausvakuutuksen rahoituksen muutoksesta, jolla sairausvakuutuksen kustannuksia siirretään työnantajilta palkansaajille. Palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksun nostamisen aiheuttama vaikutus kompensoidaan kuitenkin verotuksellisin keinoin.

On kuitenkin huomattava, ettei verokevennyksiä voida kohdentaa niille, jotka eivät maksa tuloistaan valtionveroa tai kunnallisveroa. Tästä syystä esitykseen on otettu mukaan pienituloisia palkansaajia ja yrittäjiä koskeva maksukevennys. Kevennyksellä huolehditaan siitä, ettei pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien nettoansiot vähene muutoksen seurauksena.

Pidämme esityksen pienituloisia palkansaajia ja yrittäjiä koskevaa ehdotusta oikeanlaisena. Ehdotuksen mukaan alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevilta ei perittäisi vakuutetun päivärahamaksua. Jos tätä päivärahamaksun kevennystä ei tehtäisi, pienituloisten, alle 14 000 euroa ansaitsevien palkansaajien ja yrittäjien nettoansiot vähenisivät.

Toisaalta vakuutetun päivärahamaksun perimättä jättäminen tarkoittaa rahoitusvajetta työtulovakuutukseen. Kevennyksen on arvioitu maksavan noin 63 miljoonaa euroa vuonna 2017. Esityksen mukaan tämä tarkoittaisi valtion rahoitusosuuden lisäämistä työtulovakuutukseen noin 33 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi vakuutetun päivärahamaksuun tehtäisiin pieni korotus (0,04 prosenttiyksikköä vuonna 2017) yli 14 000 euroa ansaitseville. Ehdotettu kevennys on oikeasuhtainen ratkaisu, sillä sen kustannus valtiolle on kohtuullinen. Myös päivärahamaksun korotuksen vaikutus vakuutetulle on hyvin pieni.

Esityksessä on todettu, että pienituloisille tehtävän maksukevennyksen vuoksi työtulon marginaaliveroasteeseen tuleva kynnys 14 000 euron tulojen kohdalla voi heikentää työnteon kannustimia. Tämä johtuu siitä, ettei sairausvakuutuksen päivärahamaksua perittäisi lainkaan alle 14 000 euron tuloista, mutta tulojen ylittäessä tämän päivärahamaksu perittäisiin kaikista tuloista, ei siis vain 14 000 euroa ylittävistä tuloista.

On kuitenkin huomattava, että kannustinkynnys on käytännössä varsin pieni. Vaikka marginaaliveroaste on lukumääräisesti korkea, sen käytännön merkitys jää verrattain pieneksi, ottaen huomioon, että päivärahamaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Ei ole todennäköistä, että kynnyksen vuoksi jättäydyttäisiin tekemättä enemmän työtä tai jätettäisiin ottamatta vastaan paremmin palkattua työtä.

Suomen Yrittäjät

Albert Mäkelä
lainopillinen asiamies