Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp)

Eduskunnan talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta pyytää Suomen Yrittäjien asiantuntijalausuntoa otsikkoasiasta.  Esityksen tarkoituksena on keventää ja selkeyttää kaavoitusta sekä rakentamista koskevia säännöksiä, lisätä rakentamismahdollisuuksia sekä edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivaa kilpailua. Muutokset liittyvät pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelma toteuttamiseen.

Ehdotetut maankäyttö- ja rakennuslain (myöhemmin MRL) muutokset koskevat muun muassa hajarakentamisen helpottamista, asemakaavan joustavoittamista, ELY-keskuksen roolia kuntien alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksessa sekä vähittäiskaupan suuryksikön sijainnin ohjausta ja pinta-alarajan nostoa.

Kiitämme mahdollisuudesta antaa näkemyksiämme hallituksen esityksen sisällöstä ja sen vaikutuksista yritystoimintaan.    

Myönteiset yritysvaikutukset jäänevät vähäisiksi

Eduskunnan käsittelyssä olevassa esityksessä ehdotetaan useita muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin. Ehdotuksessa lisätään yleiskaavan käyttöä rakennusluvan perusteena, maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista joustavoitetaan sekä mahdollistetaan suunnittelutarveratkaisujen tekeminen myös alueellisena. Asemakaavoitusta helpotetaan ja joustavoitetaan mahdollistamalla asemakaavamuutoksen laatiminen myös vaiheittain sekä mahdollistamalla asemakaavan laatiminen tai muuttaminen perustellusta syystä ilman yleiskaavan ohjausvaikutusta alueilla, joilla yleiskaava on ilmeisen vanhentunut. Maisematyölupa poistetaan yleiskaavojen maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta. 

Hallituksen esitykset, jotka tähtäävät kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyn keventämiseen, ovat pääsääntöisesti kannatettavia. Asiaa valmistelemaan perustetun työryhmän asettamispäätöksessä sekä pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa on kuitenkin tätä esitystä kunnianhimoisemmat tavoitteet sujuvoittaa ja lyhentää sekä lupa- että valitusprosesseja. Esimerkiksi työryhmän asettamispäätöksessä työryhmän tehtäväksi annettiin valmistella normien purkua väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen osalta.

Katsomme, ettei esitys tällaisenaan edistä merkittävästi kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Muutoksen aikaansaamiseksi asemakaavan yksityiskohtaisista vaatimuksista tulee joko luopua tai niiden vaikutukset asumisen kustannuksiin arvioida ennen kaavaesityksen laatimista. Käyttötarkoitusmuutosten prosesseja tulee sujuvoittaa, jotta käyttämättömiä resursseja, kuten tyhjiä tiloja, saadaan talouden ja asumisen tarpeisiin. 

Sekä työryhmän asettamispäätöksessä että hallituksen ohjelmassa edellytetään palvelulupauksen antamista sekä sitovien määräaikojen asettamista viranomaiskäsittelylle. Hallituksen esitys ei kuitenkaan edistä näitä tavoitteita, mitä voidaan pitää esityksen merkittävänä puutteena. Yritysten kattava neuvonta ja palvelu sekä viranomaiskäsittelylle asetetut määräajat tehostavat ja sujuvoittavat prosesseja sekä luovat ennakoitavaa pohjaa potentiaalisille investoinneille. Näihin seikkoihin on perusteltua palata tulevissa hankkeissa ja viimeistään MRL:n kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Kauppaa koskeva sääntelynpurku vaikuttaa pienempiin kauppoihin

Esityksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alaraja nostetaan 2 000 neliömetristä 4 000 neliömetriin sekä poistetaan velvoite osoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueella vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus. 

Lisäksi esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi velvoitteesta ottaa maakunta- ja yleiskaavoituksessa huomioon kaupan laatu sijoitettaessa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle. Myös säännös kaupan laatua ja kokoa koskevista asemakaavamääräyksistä esitetään kumottavaksi. Suuryksikkö voitaisiin sijoittaa muualle kuin keskusta-alueella edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena huomioon. 

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että ehdotus lisää kilpailun edellytyksiä parantamalla kaupan sijoittumismahdollisuuksia keskusta-alueiden ulkopuolelle. Arvio on oikea erityisesti kaupan suurempien yksiköiden osalta. On kuitenkin tärkeä huomata, että suuryksikkösääntelyn vähentämisen ja kaupan aukiolosäännösten vapauttamisen yhteisvaikutus kohdistuu kielteisesti pieniin päivittäistavarakauppoihin sekä kioski- ja liikenneasemakauppaan. [1] Pt-kaupan lukumäärä on vähentynyt ja pienten myymälöiden osuus kaikista myymälöistä on pienentynyt. Hallituksen esityksen yritysvaikutuksissa todetaankin, että ehdotetut muutokset yhdessä kaupan aukioloaikavapautuksen kanssa voimistavat tätä kehitystä.

Suomen Yrittäjät seuraa huolestuneena kaupan rakennemuutoksen kehittymistä ja pienemmän kaupan kilpailutilannetta. Koska muutoksilla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia kaupan toimialla, on perusteltua, että muutosten vaikutuksia tullaan arvioimaan kattavasti myös jälkikäteisseurannan avulla.

Osin suuryksikkösääntelymuutosten osalta jää epäselväksi, mitä vaikutuksia esitetyillä muutoksilla käytännössä tulee olemaan. Esimerkiksi jää selvittämättä, ohjaisiko muutokset kauppaa keskustoista niiden ulkopuolelle, ja onko riski siitä, että muutokset voivat tätä kautta vaikuttaa keskustojen elinvoimaan ja palveluihin. Vaikutusarvioinnissa olisi tullut ottaa huomioon säännösmuutosten vaikutukset keskusta-alueiden erikois- ja päivittäistavarakaupoille sekä alueen kilpailutilanteelle.

Toisaalta on tunnistettava, ettei sääntelyllä voida yksinään taata yrityksille tasapuolisia kilpailumahdollisuuksia ja sijoittautumismahdollisuuksia, koska lailla ei voida suoraan puuttua esimerkiksi kunnan harjoittamaan tonttipolitiikkaan toimen kuuluessa kuntien itsemääräämisoikeuden piiriin. Tästä huolimatta voidaan katsoa, että kaavoitusprosessiin viety markkinoiden toimivuuden näkökulma sekä kilpailuvaikutusten arviointivelvollisuus ohjaavat kuntia omalta osaltaan kehittämään kaavoitus- ja tontinluovutusmenetelmiään kilpailua edistäviksi.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät ry


Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö

 

[1] Kaupan liiton 1.8.2016 julkaisemassa selvityksessä todettiin, että yrittäjien ja yrityksissä työskentelevien perheenjäsenten lukumäärä supistui 2000 henkilöllä puolen vuoden sisällä aukioloaikojen vapautumisen myötä.