Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Eduskunnan talousvaliokunta

Kohtuuhintainen ja luotettava energiansaanti on yritysten ja kansantalouden toiminnan edellytys ja kilpailukykytekijä, joten energia- ja ilmastopolitiikassa on tärkeää turvata energian saatavuus ja kilpailukykyinen hinta samaan aikaan kun vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutosta on tärkeä hillitä, mutta sen tulee tapahtua pienimmin mahdollisin kustannuksin, jotta vältetään sekä kansantaloudelle että yrityksille koituvia turhia kustannuksia. Haluammekin kiinnittää huomiota strategiassa seuraaviin pk-yrityksille ja kansantaloudelle tärkeisiin asioihin.

1.1    Joustokeinot kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisessä taakanjakosektorilla

Strategiassa mainitaan, että Suomi varautuu hyödyntämään taakanjakoasetusehdotuksen mukaista kertaluontoista joustomekanismia, jossa 2 % Suomen ei-päästökauppasektorin päästöjenvähennystavoitteesta siirrettäisiin päästökaupan puolelle. Päästöjenvähennystoimet ovat ei-päästökauppasektorilla huomattavasti kalliimmat kuin päästökauppasektorilla, joten kyseinen jousto kannattaa ehdottomasti ottaa käyttöön. Näin kustannustaakka päästöjenvähennystoimista niin pk-sektorille kuin koko kansantaloudellekin vähenisi selvästi. Myös muihin komission ehdottomiin joustokeinojen käyttöön kannattaa varautua. 

1.2    Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen lisääminen 

Liikenteelle ollaan asettamassa hyvin tiukat päästöjenvähennystavoitteet vuodelle 2030. Pidämme biopolttoaineiden merkittävää roolia liikenteen päästöjenvähennystavoitteissa hyvänä, koska se on yksi kustannustehokkaimmista keinoista vähentää päästöjä ei-päästökauppasektorilla. Jakeluvelvoitteen nosto 30 prosenttiin tulee nostamaan reilusti dieselin hintaa Suomessa (kustannusten on arvioitu dieselpolttoaineessa nousevan noin 0,33 €/l), joka on jo nyt yksi Euroopan korkeimmista. Jatkossa pitää huomioida, että kuljetusalan kustannukset eivät nouse sen johdosta kohtuuttomasti, jotta kuljetusten kilpailukyky säilyy hyvänä. Polttoaineen hinnan nousu vaikuttaa negatiivisesti myös muun muassa paljon omaa autoa liiketoiminnassaan tarvitseviin pieniin yrityksiin. 

1.3    Uusiutuvan energian tukimekanismit

Pidämme hyvänä, että vuoden 2020 jälkeiselle ajalle vuosina 2018–2020 kilpailutettava 2 TWh uusiutuvan energian tuotantotuki on teknologianeutraali ja toteutetaan tarjouskilpailulla. Näin politiikalla ei ohjata uusiutuvan energian teknologiavalintoja ja tarjouskilpailumenetelmällä varmistetaan tuen kustannustehokkuus. Tämä lähestymistapa on hyvä säilyttää. 

Haluamme kuitenkin muistuttaa, että EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kustannustehokkuuden kannalta jäsenmaiden massiiviset uusiutuvan energian tuotantotuet ovat ongelmallisia, koska ne ovat päällekkäinen ohjauskeino EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa ja heikentävät sen ohjausvaikutusta. 

Samalla kun luodaan uusi uusiutuvan energian tuotantotuki, on pk-yritysten näkökulmasta oikeudenmukaista jatkaa myös pientuotannon investointitukea. 

Pidämme myös hyvänä, että strategiassa todettu tuontihakkeen käytön määrää seurataan säännöllisesti. Näin todelliset tuontimäärät pystytään kartoittamaa ja tästä on jatkossa hyvä pitää kiinni. 

1.4    Energiatehokkuus

Strategiassa todetaan, että pienten yritysten aktivoimiseen energiatehokkuustoimissa kiinnitetään kasvavaa huomiota. SY on samaa mieltä strategian kanssa, että tarvitaan käytännönläheisiä, helposti käyttöönotettavia keinoja seurata ja parantaa omaa energiankäyttöä.  Kuitenkin strategiasta jäävät varsinaiset keinot puuttumaan ja tähän on jatkossa kiinnitettävä huomiota.

1.5    Nielupolitiikka

Pidämme tärkeänä ja tuemme strategian linjausta nielupolitiikasta, jossa vaikutetaan EU:n maankäyttösektoria koskevaan asetusehdotukseen ja laskentasääntöihin siten, että laskentasäännöt heijastelevat todellisia nieluja, ja että myös metsistä syntyviä nieluyksiköitä voitaisiin käyttää rajoitetusti taakanjakosektorin velvoitteen saavuttamiseen kaudella 2021–2030.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

 

Sampo Seppänen
ekonomisti