Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun digitalisaation edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa valtioneuvoston periaatepäätöksestä liittyen maaseudun digitalisaation edistämiseen. Päätös on osa hallituksen Älykäs maaseutu -hanketta ja laajempaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön kärkihanketta.

Päätöksestä yleisesti

Suomen Yrittäjissä suhtaudumme valtioneuvoston päätöksen yleisesti ottaen myönteisesti. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että yksinomaan digitaalisilla ratkaisuilla ei turvata maaseudun elinolosuhteita, eikä oikein luoda uutta elinvoimaakaan. Siihen tarvitaan menestyviä yrityksiä, jotka hyötyvät edullisista toimitila- ym. kustannuksista sekä digitalisten ratkaisujen myötä nopeutuvista hallinnollisista päätöksistä.

Infrastruktuuri, työmarkkinat ja data digitalisaation hyötyjen välittäjinä

Näemme digitalisaation ja tietoverkottumisen parantavan julkisten ja yksityisten palveluiden saavutettavuutta ja niiden tuotannon kustannustehokkuutta ja ekologisuutta etenkin maaseutumaisilla alueilla.

Julkisten yritys- ja kasvupalveluiden digitalisointi hyödyttää eniten juuri syrjäseutujen yrityksiä, kunhan niiden käyttöönottokynnys pidetään matalana ja kustannusneutraalina ja kunhan yrittäjille on tarjolla riittävästi perehdytystä ja ohjausta niiden omaksumiseen.

Digitalisaatio tarjoaa kokonaan uusia mahdollisuuksia harvaan asutuilla alueilla toimivien yritysten liiketoiminnan uudistamiseen, tuottavuuden kasvattamiseen ja markkina-alueen laajentamiseen. Samalla niiden mahdollisuudet operoida osana kotimaisten ja ulkomaisten osaamiskeskusten ympärille muodostuvia innovaatioekosysteemeitä paranevat.

Pidämme tulevaisuutta ajatellen lisäksi tärkeänä, että julkisista palveluista kertynyttä massadataa voidaan hyödyntää kokonaan uusien markkinaehtoisten yritys- ja kasvupalveluiden kehittämiseen. Näiden älykkäiden julkista dataa hyödyntävien sovellutusten kysyntä on globaalisti merkittävää, ja varhaisille liikkeelle lähtijöille on tarjolla huomattavia kasvunäkymiä.

Digitalisointi näyttelee jatkossa entistä keskeisempää roolia varsinkin sote-palveluiden tuotannossa ja jakelussa. Tämä pitää ottaa huomioon uudessa sote-lainsäädännössä siten, että pienillä ketterillä toimijoilla, tulivatpa nämä kasvukeskuksista tai haja-asutusalueilta, on samat mahdollisuudet rakentaa sote-datan pohjalta uusia neuvokkaita sovelluksia.

Digitaaliset (etä)työnteon ja toimintaprosessien (etä)hallinnan (esim. esineiden internet ja virtuaalitodellisuus) muodot puolestaan mahdollistavat työpanoksen kanavoinnin kasvukeskuksista maaseudulle aiempaa notkeammin – sekä luonnollisesti myös maaseudulta kasvukeskuksiin. Tietoyhteiskunnassa työstä tulee ihmisiä liikkuvampaa ja siihen käytetty aika irtautuu perinteisestä työviikkoajattelusta. Tätä kehitystä ei saa jarruttaa ylläpitämällä savupiippuaikakaudelta periytyvää työaikojen ja työmarkkinoiden jäykkää sääntelyä.

Samalla on hyvä muistaa, että maaseudulla maantieteelliset etäisyydet ovat pitkiä, mutta vastaavasti siellä ajalliset etäisyydet ovat suhteellisesti lyhyempiä työmatkaliikenteessä kuin pääkaupunkiseudulla. Paikasta riippumattomaton työnteon edistäminen koskee siten yhtä lailla pääkaupunkiseutua, jossa maantieteelliset etäisyydet ovat lyhyitä, mutta ruuhkista johtuen niihin käytetty aika on pitkä ja väestömäärä suuri.

Mainittujen digitalisaation hyötyjen realisoituminen edellyttää paitsi joustavaa ja paikalliset tarpeet tunnistavaa työn markkinaa myös toimivaa tietoyhteiskunnan infrastruktuuria. Infrassa merkittävintä roolia näyttelevät luotettavat ja nopeat laajakaistayhteydet ja kattava mobiilidataverkko sekä näiden ympärille rakentuneet teleoperaattoreiden ja muiden ict-palveluiden tarjoajien kilpaillut markkinat.

Maaseudun työn ja yrittäjyyden digitalisaation edistäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Yritysten näkökulmasta osaavan työvoiman saanti maaseudulla on selkeä haaste. Eri koulutusohjelmien on annettava sellaiset valmiudet työelämään, jota työn tuottavuuden kasvattaminen, uusien innovaatioiden luominen ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen edellyttävät.

Liikkumisen uudet mahdollisuudet

Pitkien etäisyyksien seudut hyötyvät odotettavasti etenkin uuteen teknologiaan pohjaavista liikenne- ja kuljetusratkaisuista. Pidämme hyvänä, että hallitus edistää digitaalisiin ratkaisuihin pohjautuvaa logistiikan optimointia maaseudun tuotteiden ja kuljetuskustannusten karsimiseksi. Yksilöllisiin tarpeisiin paremmin vastaavat liikennepalvelut edistävät myös työvoiman liikkuvuutta ja siten työmarkkinoiden kohtaantoa.

Liikkuminen palveluna (Mobility as as a service, MaaS) -kokonaisuuksien sekä alustatalouden kehittämistä on taas hyvä pohtia etenkin matkailualan tarpeiden näkökulmasta. Parhaimmillaan ne lisäävät harvaan asuttujen alueiden matkailutarjonnan saavutettavuutta, tunnettuutta ja houkuttelevuutta.

Korostamme, että liikkumiseen liittyvien toimialojen piirissä on tarpeen tehdä markkinakartoitusta ja ottaa laaja joukko yrityksiä mukaan kehittämään kokonaan uudentyyppisiä palveluita. Tällä tavoin synnytämme ainutlaatuista suomalaista osaamista, jota puolestaan avaa uusia markkinoita kansainvälistyville pk-yrityksille.

Yritysten ja yrittäjien digiosaaminen

Kannatamme hallituksen toimenpide-esityksiä, joilla edistetään kokeiluja maaseutuyritysten digitaalisen liiketoiminnan kasvattamiseksi sekä selvitetään näiden yritysten robotiikkaan ja automaatioon liittyviä osaamistarpeita ja niihin vastaamista.

Tähän liittyen haluamme nostaa esille pk-yritysten digitalisaation ja niissä toimivien yrittäjien digiosaamisen varsin vaihtelevan tason.

Selvitystemme mukaan vain noin joka kymmenes yritys on vahvasti digitaliseesti suuntautunut (nk. digiedistyneet). Näistä yrityksistä 60 prosenttia on perustutettu 2000-luvulla ja ne ovat muihin yrityksiin nähden kasvuhakuisempia ja nopeammin kasvavia. Noin joka kolmas yritys lukeutuu nk. digipudonneisiin, joilla ei ole käytössään tai jotka eivät juuri hyödynnä verkkosivuja tai merkittävissä määrin muitakaan digitaalisia työkaluja, prosesseja tai kanavia.

Näiden kahden ääripään väliin mahtuu iso kirjo digitalisaatiosta kiinnostuneita yrityksiä, joista osa on paremmin ja osa heikommin kartalla liiketoimintansa digitoinnissa (nk. digieksyneet). Yrittäjän oma kiinnostus uutta teknologiaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan on keskeisin menestystekijä yrityksen toiminnan digitalisoimisessa.

Digipudonneiden ja -eksyneiden yritysten osuus on yrittäjien ikä-, koulutus- ja toimialarakenteesta johtuen suurempi nimenomaan maaseudulla. Tämä sekä digitalisaation merkittävät liiketoiminnalliset hyödyt huomioiden pidämme tärkeänä, että hallitus panostaa osana kärkihanketta digikiinnostuneiden yrittäjien ja yritysten digikoulutuksen ja tki-mahdollisuuksien (esim. innovaatioseteli-kokeilun vakinaistaminen) vahvistamiseen myös harvaan asutuilla alueilla.

Yrittäjäkentän hyödyntäminen jatkovalmistelussa

Suomessa on noin 283 000 yritystä, joista Suomen Yrittäjien jäseniä on yli kolmannes. Hankkeen jatkovalmisteluissa kannattaakin hyödyntää järjestömme asiantuntemusta ja empiiristä tietoa. Keskusjärjestömme lisäksi varsinkin paikalliset (397 kpl) ja alueelliset (20 kpl) yrittäjäyhdistyksemme ovat digipalveluiden toimeenpanosta vastaaville viranomaisille verrattoman hyviä suunnittelu- ja viestintäkumppaneita.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen Joonas Mikkilä
toimitusjohtaja digi- ja koulutusasioiden päällikkö