Hallituksen esitys Innovaatiokeskus Business Finlandin ja Business Finland -nimisen osakeyhtiön perustamisesta

Eduskunnan talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa hallituksen esityksestä laiksi innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä.

Lausuntonaan Suomen Yrittäjät esittää seuraavaa.

Arvio Business Finland -kokonaisuudesta

Hallituksen esitys Business Finland -kokonaisuuden perustamiseksi on suppea ja luonteeltaan mekaaninen. Esityksessä lähdetään siitä, että kyseessä on Tekesin ja Finpron toimintojen uudelleenjärjestely ja niiden nimien muutos. Luonnoksen mukaan tavoitteena on yhdistää Tekesin ja Finpron nykyiset tehtävät niitä lainkaan muuttamatta.

Uudistus on yrittäjien näkökulmasta merkittävä. Nykyiset Finpro ja Tekes ovat tärkeitä julkisia palveluorganisaatioita. Niillä on vuosittain tuhansia yritysasiakkaita, ja jatkossa Business Finlandin pitää pystyä kattamaan vieläkin suurempi yritysjoukko kuin nykyisin. Suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymisaste on tärkeimpiä kilpailijamaitamme alhaisempi.

Suomen Yrittäjät katsoo, että organisaatiomuutos voi tehostaa yrityksille suunnattuja innovaatio- ja kansainvälistymispalveluita. Tehostuminen edellyttää kuitenkin, että muodostettava Business Finland organisoidaan sisäisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi on välttämätöntä, että Business Finlandin ja muiden Team Finland -toimijoiden yhteistyö on asiakaslähtöistä sekä saumatonta. Arvioimme lausunnossamme erityisesti näitä kysymyksiä.

Business Finlandin rakenne ja toiminnan organisointi

Ehdotuksen kantavana tavoitteena on organisoida Tekesin ja Finpron nykyiset palvelut uudelleen. Hybridimalli on oikea nimitys kuvaamaan muutosta, sillä esityksen perustelujen mukaan Tekesin korvaava virasto vastaisi kokonaisuuden ja tehtäväalueiden johtamisesta, kun taas Finpron korvaava yhtiö vastaisi kaikkiin tehtäviin liittyvien palveluiden tarjoamisesta.

Katsomme, että toiminnan yleisenä lähtökohtana tulee olla yrityslähtöisyys. Tämä merkitsee muun muassa tarvetta huolehtia päätöksenteon nopeudesta, viranomaisroolin läpinäkyvyydestä sekä turhan byrokratian välttämisestä. Erityisen tärkeätä on, että kynnys yhteydenpitoon asiakkaiden ja Business Finlandin muiden sidosryhmien kanssa pidetään matalana. Toiminnan tavoitteet on määriteltävä selkeästi ja niitä on seurattava järjestelmällisesti.

Lakiehdotuksen 1 §:ssä määritellään Business Finlandin organisatorinen asema. Perusteluista ei selviä millä hallintomallilla yhtiötä johdetaan. Onko sillä sisäistä hallitusta ja omaa toimitusjohtajaa, joka vastaa yhtiön päivittäisen toiminnan johtamisesta? Asiakkaille suunnattujen palveluiden toimivuuden ja tehokkuuden sekä yleisen vastuun näkökulmasta on tärkeää, että kokonaisuuden valta- ja vastuusuhteet määritellään selkeästi ja kokonaisuuden yritysvetoinen ohjaus turvataan.

Ehdotuksen 2 §:ssä määritellään toiminnan tavoite. Pienempien yritysten kannalta on tärkeätä, että Business Finland pystyy auttamaan yrityksiä verkottumaan sekä eri keinoilla tukemaan näitä menestymään kansainvälisillä markkinoilla.

Lakiluonnoksen 3 §:ssä määritellään viraston tehtävät. Ne muodostuisivat yhdistelmänä Tekesin ja Finpron nykyisistä tehtävistä siten, että suurimman osan palveluista tuottaisi Business Finland -yhtiö. Yhtiön tehtävistä säädettäisiin lain 11 §:ssä. Yhtiö olisi viraston ohjauksessa ja toteuttaisi palveluita viraston kanssa laadittavan palvelusopimuksen mukaisesti.

Suomen Yrittäjät pitää välttämättömänä, että luonnoksen perusteluistakin ilmenevä tavoite kohdentaa resursseja enemmän asiakasrajapintaan ja ulkomaan toimintoihin toteutuu, kun Business Finlandin resurssit jaetaan lakiuudistusta täytäntöön pantaessa. Tällöin toimintaa ohjaavat erityisesti Business Finlandille määriteltävä strategia ja kokonaisuuden johtamista koskevat käytännön päätökset.

Mitä rahoituspäätösten tekemiseen tulee, katsomme, että sääntely voidaan toteuttaa lakiluonnoksen 14 §:n mukaisesti. Näin yhtiö tekee päätökset ehdotettuun 100 000 euroon asti. Ymmärrämme tarpeen huolehtia julkisen vallan käyttöön liittyvien tehtävien asianmukaisesta organisoimisesta, mutta mielestämme rahoitustoiminnan ja Business Finlandin muun toiminnan luonne puoltavat yhtiön laajaa toimivaltuutta rahoituspäätösten suhteen. Tämä lisää toiminnan nopeutta ja ketteryyttä, mikä on välttämätöntä kansainvälisessä liiketoiminnassa.

Lakiluonnoksen 4 §:ssä on kilpailuttamisesta saman sisältöinen säännös kuin nykyisessä Tekes-laissa. Toteamme Business Finlandille luotavan mahdollisuuden kilpailuttaa tavaran- ja palveluntuottajia olevan sinänsä tarpeellinen. Olisi kuitenkin tarpeen pohtia, voidaanko palveluita toteuttaa mieluummin palvelusetelijärjestelmillä kuin hankintalaissa säädetyn menettelyn kautta.

Uuden organisaation johtaminen vaikuttaa keskeisesti sen tuottamien palveluiden asiakaslähtöisyyteen. Business Finland -viraston johtamisesta säädettäisiin annettavan lain 5-7 §:ssä. Niiden sisältö on soveltuvin osin kopioitu Tekesiä koskevasta lainsäädännöstä.

Suomen Yrittäjät edellyttää, että viraston asiakasrakenne otetaan huomioon johtamisjärjestelmää rakennettaessa ja johtokuntaa nimitettäessä. On tärkeää, että pienten yritysten tarpeet ja olosuhteet välittyvät Business Finlandin päätöksentekoon myös hallintoedustuksen kautta. Sanottu koskee myös Business Finlandille asetettavia neuvottelukuntia, joiden tehtäväksi tulisi lakiehdotuksen 8 §:n mukaan seurata kokonaisuuden toimintaa.

Business Finlandin resursointi

Lakiluonnoksen perusteluissa todetaan oikein, että innovaatiotoiminnan edistämisen ja kansainvälistymisen resurssit ovat Suomessa huomattavasti heikommat kuin kilpailijamaissamme. Silti perusteluissa otetaan annettuna, että valtiontalouden heikon tilanteen johdosta Team Finland -toimintaan osoitettavat resurssit tulevat vähenemään lähivuosina.

Suomen Yrittäjät katsoo, että resurssien riittävyydestä on huolehdittava. On selvää, että päällekkäisiä resursseja on syytä karsia. Samalla pitää olla valmius panostaa lisää toisaalle. Monen kilpailijamaamme vienninedistämisresurssit ovat merkittävästi suuremmat kuin Suomella. On tärkeä toteuttaa keskeinen koko uudistuksen lupaus siitä, että saadaan enemmän suomalaisia yrityksiä palvelevaa henkilökuntaa ulkomaanpisteisiin.

Kyse on panostamisesta suomalaisten yritysten ja Suomen talouden kilpailukykyyn, jonka kautta saadaan varoja hyvinvoinnin rahoittamiseen.

Business Finlandin toiminta osana laajempaa yrityspalvelukokonaisuutta

Business Finlandin perustamisen syynä on osaltaan Team Finland -toimintaa kohtaan kohdistettu kritiikki. Nyt ajatuksena on, että Business Finlandista tulisi Team Finland -toiminnan selkeä veturi.

Suomen Yrittäjät katsoo, että on äärimmäisen tärkeää huolehtia koko julkisen yrityspalveluketjun katkeamattomasta toiminnasta. Maakunnista maailmalle ja maailmalta maakuntiin on tavoite, jonka on muututtava arjen palveluiksi. Maakunnille on valmisteilla merkittävä rooli osana kasvupalveluiden järjestämistä ja toteuttamista.

Muodostettava Business Finland on edelleen vain osa valtakunnallisia Team Finland -palveluita. On tärkeää, että valtion ylläpitämät Team Finland -palvelut voidaan kokonaisuudessaan toteuttaa Business Finland -uudistuksen tuloksena entistä selkeämmin ja tehokkaammin. Nyt tekeillä oleva organisaatiouudistus ei yksin riitä, vaan palveluiden yhteensovittamista on jatkettava siten, että yritysten kokemat ongelmat saadaan purettua ja epäselvät palvelulupaukset kirkastettua. Erityisen tärkeänä pidämme, että Business Finlandin ja ulkoasiainministeriön alaisen lähetystöverkoston yhteistyö tiivistyy ja kokonaisuutta kehitetään asiakaslähtöisyyttä korostaen.

Muita asian vaatimia huomautuksia

Lakiehdotuksen perusteluista ilmenee, että tarkoituksena on olla tällä erää puuttumatta siihen lainsäädäntöön, joka määrittää, millaisia tukia ja palveluita yrityksille on tarjolla. Huomautamme kuitenkin tässä yhteydessä, että Tekesin toimintaa koskeva säännös, joka estää toiminimiyritysten hankkeiden rahoittamisen, on muutettava. Toiminimiyritykset toimivat useimmiten verkostoina, joiden kautta ne harjoittavat innovaatiotoimintaa sekä kasvavat ja kansainvälistyvät. 106 000 yrittäjää on Tekes-rahoituksen ulkopuolella. Yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvät hallituksenkin tavoitteet edellyttävät, että kaikki potentiaali saadaan käyttöön. Hallinnolliset kasvun esteet on poistettava.

Olemme korostaneet lausunnossamme, kuinka valtakunnallisten, maakunnallisten sekä seudullisten ja paikallisten yrityspalveluiden on toimittava yrityslähtöisenä, katkeamattomana ketjuna. Business Finland -uudistus tukee onnistuessaan tätä tavoitetta. Tavoitteessa onnistumisen perusedellytyksenä on kuitenkin, että maassa harjoitetaan kaikin puolin pitkäjänteistä yrittäjyysmyönteistä elinkeinopolitiikkaa. Tässä hankkeessa sen tulee näkyä muun muassa Business Finlandin hallintoa organisoitaessa, sen strategiaa määriteltäessä, asiakkaita segmentoitaessa ja palveluita kehitettäessä. Suomen Yrittäjät ja sen jäsenjärjestöt ovat valmiita tukemaan julkisen sektorin toimijoita näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla korostamme, että uudistus on toteutettava rivakasti, jotta organisaation sisällä oleva hämmennyksen kausi jää mahdollisimman lyhyeksi.

Suomen Yrittäjät

Thomas Palmgren
kansainvälisten asioiden päällikkö