Etusivu > Statement

Etsi

Lausunto

Lausunto tilintarkastustyöryhmän muistiosta

Työ- ja elinkeinoministeriö

 

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että lakisääteinen tilintarkastusvelvollisuus poistettaisiin kaikilta mikroyrityksiltä. Kirjanpitolain mukaan yritys on mikroyritys, jos se täyttää kahdella peräkkäisellä tilikaudella korkeintaan yhden seuraavista ehdoista: liikevaihto on 700 000 euroa, taseen loppusumma 350 000 euroa ja henkilömäärä keskimäärin kymmenen. Voimassa olevan lain mukaan vain kaikkein pienimmät yritykset on vapautettu pakollisesta tilintarkastuksesta Suomessa. 

Lainsäädännöllä on tuettava suomalaisten yritysten kilpailukykyä 

Kannatamme työryhmän ehdotusta. Tilintarkastuksen teettäminen on aina kustannus, joten siitä vapauttaminen keventäisi yritysten hallinnollista taakkaa ja toisi säästöjä.  Yritysten tilintarkastuksen pitäisi lähteä omistajien tarpeesta, ei pakosta.

Tilinpäätösdirektiivin mukaan jäsenmaiden olisi hyvä pidättyä asettamasta lakisääteistä tilintarkastusvelvollisuutta pien- ja mikroyrityksille, ellei sille ole olemassa perusteita yritysten tai niiden tilinpäätösten käyttäjien erityisolosuhteiden tai -tarpeiden vuoksi. Tällaisia perusteita ei varsinkaan Suomessa ole olemassa. Direktiivin mukaan tilintarkastus voi olla merkittävä hallinnollinen rasite tähän kokoluokkaan kuuluville yrityksille, ja usein samat henkilöt ovat sekä yrityksen omistajia että johtajia, jolloin ulkopuoliselle varmennukselle ei ole suurta tarvetta.

Jäsenvaltioilla on tilinpäätösdirektiivin mukaan mahdollista asettaa tilintarkastuksen rajat niinkin korkealle, että tase olisi 6 000 000 ja liikevaihto 12 000 000. On huomattava, että lähes kaikilla EU:n jäsenmailla on huomattavasti korkeammat tilintarkastusrajat kuin Suomella. Kansainvälisen vertailun mukaan Suomella on tällä hetkellä EU:n jäsenmaista toiseksi matalimmat rajat Maltan jälkeen. Saksassa ja Alankomaissa on hyödynnetty kokonaan EU-direktiivin mahdollistamat rajat (tase 6 000 000, liikevaihto 12 000 000, henkilöstö 50).

Suomen matalat tilintarkastuksen rajat ovat ylisääntelyä. Suomalaisten yritysten asettaminen kilpailijamaita suurempien vaateiden alle ei edistä yritystemme kilpailukykyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa - päinvastoin. Suomessa on panostettava kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin toimiin, kuten joustavuuteen, yritystasoisen päätöksentekomahdollisuuden lisäämiseen ja byrokratian keventämiseen.

Noin 80 prosenttia yrityksistä on jo velvollisuuden ulkopuolella

Julkisuudessa on esitetty, että tilintarkastusvelvoitteen keventäminen nostaisi harmaata taloutta. Hyödyt velvoitteen keventämisestä olisivat suuremmat kuin väitetty haitta. Suomessa ei tiettävästi ole keskimääräisesti enempää harmaata taloutta tai talousrikollisuutta, josta syystä meidän olisi pidettävä yllä muita jäsenmaita huomattavasti poikkeavia ja matalampia lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden rajoja. On myös huomioitava, että tilintarkastaja ei ole vero- tai talousrikostarkastaja vaan yrityksen omistajan omaa kontrollifunktiota toteuttava taho.

Esityksen mukaan noin 21 - 26 % yrityksistä on lakisääteisen tilintarkastuksen kohteena. Muutoksen ei voida katsoa olevan niin merkittävä, että se voisi oleellisesti nostaa harmaata taloutta tai talousrikollisuutta. On huomioitava, että lakimuutoksen vaikutus olisi todennäköisesti huomattavasti maltillisempi, koska edelleen eri intressitahot todennäköisesti vaativat tilintarkastusta.

Norjassa tilintarkastuksen vapaaehtoisuus on tuonut yhtiöille noin 1,6 miljardin kruunun säästöt. Tilintarkastajasta luopuminen ei nostanut lainojen korkoja, heikentänyt luotonsaantia tai kasvattanut verovilppien määrää.

Puolella suomalaisista yrityksistä on ulkopuolista rahoitusta ja juuri rahoituspäätösten jouduttamiseksi tilintarkastuspakkoa on puolustettu. On kuitenkin huomioitava, että rahoittajia kiinnostaa yrityksen ajantasainen taloudellinen tilanne, jonka selvittämisestä vastaa kirjapitäjä, eikä tilintarkastaja.

Tilintarkastus jatkuisi, lainsäädännöstä huolimatta, jos yhtiöjärjestyksessä tätä edellytetään tai vähemmistö näin vaatisi. Tilintarkastus on usein myös julkisen tuen sekä avustusten edellytyksenä. Yritykset, jotka kokevat tilintarkastajan palveluista syntyvän lisäarvoa, jäisivät palvelun hyödyntäjiksi.

Suomessa on panostettava kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin toimiin, yritystasoisen päätöksentekomahdollisuuden lisäämiseen ja byrokratian keventämiseen. Työryhmän ehdotus on hyvin varovainen, mutta osaltaan keventäisi yritysten hallinnollista taakkaa ja mahdollistaisi taloushallinnon kuluissa säästämisen, laadusta tinkimättä.

Kannatamme ehdottomasti, että muutetut rajat tulisivat voimaan 2020 vuoden alusta.

Hallinnon tarkastus on syytä säilyttää ja kehittää

Työryhmän mietinnön mukaan hallinnon tarkastuksen tarve kytkeytyy vahvimmin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joissa ei ole edellytyksiä yhtä organisoidun sisäisen tarkastuksen järjestämiseen kuin isommissa yrityksissä.  Hallinnon lainmukaisuuden valvonta on arvokasta sekä omistajille että yhtiön eri sidosryhmille. Hallinnon tarkastuksella nämä tahot saavat ulkopuolisen näkemyksen mm. siitä, että kyseistä yhtiömuotoa koskevia olennaisia yhteisöoikeudellisia vaatimuksia on noudatettu ja että yrityksen varoja on käsitelty huolella.  Mietinnössä esitetyn arvion mukaan hallinnon tarkastuksen poistaminen ei vaikuttaisi juurikaan yritysten tilintarkastusmenoihin.

Kannatamme työryhmän tavoin, että hallinnon tarkastus säilytetään tilintarkastuslaissa mainittavana yleisenä tilintarkastuksen kohteena. Tarvittaessa ohjeistuksella voidaan tarkentaa ja yhtenäistää sitä, mitä hallinnon tarkastus konkreettisesti pitää sisällään.

 

Suomen Yrittäjät ja Taloushallintoliitto


Petri Holopainen                 Markku Ojala
asiantuntija                          johtava asiantuntija
Suomen Yrittäjät                 Taloushallintoliitto